Kristitty perhe panee hengelliset asiat etusijalle

”Olkaa kaikki samanmielisiä, myötätuntoisia, veljellistä kiintymystä omaavia, hellän sääliväisiä, nöyrämielisiä.” (1. PIETARIN KIRJE 3:8.)

1. Mikä valinta meidän kaikkien on tehtävä, ja miten valintamme voi vaikuttaa tulevaisuuteemme?

EDELLÄ oleva raamatunkohta soveltuu todella hyvin ihmiskunnan vanhimpaan instituutioon – perheeseen! Vanhempien on erittäin tärkeää ottaa johto näissä piirteissä. Heidän myönteiset ja kielteiset ominaisuutensa tulevat tavallisesti esiin lapsissa. Jokainen perheenjäsen voi kuitenkin tehdä oman valintansa. Kristittyinä voimme päättää olla hengellisiä ihmisiä tai lihallisia ihmisiä. Voimme päättää miellyttää Jumalaa tai olla miellyttämättä häntä. Tämä valinta voi johtaa joko siunaukseen – ikuiseen elämään ja rauhaan – tai kiroukseen – ikuiseen kuolemaan. (1. Mooseksen kirja 4:1, 2; Roomalaisille 8:5–8; Galatalaisille 5:19–23.)

2. a) Miten Pietari osoitti olevansa kiinnostunut perheistä? b) Mitä hengellisyys on? (Ks. alaviitettä.)

² Apostoli Pietari oli juuri antanut ensimmäisen kirjeensä 3. luvun jaetta 8 edeltävissä jakeissa erinomaisia neuvoja aviovaimoille ja -miehille. Pietari oli erittäin kiinnostunut kristittyjen perheiden hyvinvoinnista. Hän tiesi, että huonekunnan on oltava hengellisesti vahva, jotta se voisi olla yksimielinen, hellä ja myötätuntoinen. Hän sanoikin siksi jakeessa 7, että jos hänen aviomiehille antamansa neuvot jätettäisiin huomiotta, aviomiehen ja Jehovan välille muodostuisi hengellinen este.a Jos aviomies suhtautuisi välinpitämättömästi vaimonsa tarpeisiin tai kohtelisi häntä tylysti, miehen rukoukset voisivat estyä.

Kristus – täydellinen esimerkki hengellisyydestä

3. Kuinka Paavali tähdensi esimerkkiä, jonka Kristus antoi aviomiehille?

³ Perheen hengellisyys on riippuvainen hyvästä esimerkistä. Kun aviomies on toimelias kristitty, hän ottaa johdon hengellisten ominaisuuksien ilmaisemisessa. Jos mies ei ole uskova, tavallisesti äiti ottaa kantaakseen tuon vastuun. Kummassakin tapauksessa Jeesus Kristus antaa täydellisen mallin seurattavaksi. Hänen käytöksensä, sanansa ja ajatuksensa olivat aina rakentavia ja virkistäviä. Apostoli Paavali kohdistaa toistuvasti lukijansa huomion Kristuksen rakkaudelliseen malliin. Hän sanoo esimerkiksi: ”Mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristuskin on seurakunnan pää, hän, tämän ruumiin pelastaja. Miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja luovutti itsensä sen puolesta.” (Efesolaisille 5:23, 25, 29; Matteus 11:28–30; Kolossalaisille 3:19.)

4. Millaisen esimerkin Jeesus antoi hengellisyydestä?

⁴ Jeesus antoi huomattavan esimerkin hengellisyydestä ja johtoaseman käyttämisestä rakkaudellisella, huomaavaisella ja myötätuntoisella tavalla. Hän oli uhrautuvainen, ei mukavuudenhaluinen. Hän kirkasti aina Isäänsä ja kunnioitti hänen johtoasemaansa. Koska hän toimi Isänsä ohjauksen mukaisesti, hän saattoi sanoa: ”Minä en voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestani; niin kuin kuulen, niin tuomitsen, ja se tuomio, jonka minä langetan, on vanhurskas, koska en etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” ”[En] tee mitään omasta aloitteestani, vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.” (Johannes 5:30; 8:28; 1. Korinttolaisille 11:3.)

5. Millaisen esimerkin Jeesus antoi aviomiehille huolehtimalla seuraajistaan?

⁵ Mitä tämä merkitsee aviomiehille? Se merkitsee sitä, että heidän on seurattava kaikessa mallinaan Kristusta, joka oli aina alamainen Isälleen. Esimerkiksi samaan tapaan kuin Jehova järjesti ravintoa kaikille maapallon elämänmuodoille, Jeesuskin antoi ruokaa seuraajilleen. Hän ei laiminlyönyt heidän aineellisia perustarpeitaan. Ihmeet, joiden avulla hän ruokki 5 000 ja 4 000 miestä, ovat todisteita hänen huolenpidostaan ja vastuuntuntoisuudestaan. (Markus 6:35–44; 8:1–9.) Samoin nykyään vastuuntuntoiset perheenpäät huolehtivat huonekuntansa fyysisistä tarpeista. Mutta onko tämä ainoa asia, joka on heidän vastuullaan? (1. Timoteukselle 5:8.)

6. a) Mistä tärkeistä perheen tarpeista on huolehdittava? b) Kuinka aviomiehet ja isät voivat ilmaista ymmärtämystä?

⁶ Jeesus osoitti, että perheenjäsenillä on muitakin, vielä tärkeämpiä tarpeita. Heillä on hengellisiä ja tunneperäisiä tarpeita. (5. Mooseksen kirja 8:3; Matteus 4:4.) Olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä perheessä että seurakunnassa. Tarvitsemme hyvää ohjausta voidaksemme olla rakentavia. Tässä suhteessa aviomiehillä ja isillä on tärkeä osa, etenkin jos he ovat vanhimpia tai avustavia palvelijoita. Yksinhuoltajavanhemmilta kysytään samanlaisia ominaisuuksia, kun he auttavat lapsiaan. Vanhempien täytyy ymmärtää paitsi se, mitä toiset perheenjäsenet sanovat, myös se, mitä jätetään sanomatta. Tämä vaatii havaintokykyä, aikaa ja kärsivällisyyttä. Muun muassa tästä syystä Pietari saattoi sanoa, että aviomiesten tulee olla hienotunteisia ja asua vaimonsa kanssa tiedon mukaan. (1. Timoteukselle 3:4, 5, 12; 1. Pietarin kirje 3:7.)

Kartettavia vaaroja

7, 8. a) Mikä on tarpeen, jotta perhe voi välttää hengellisen haaksirikon? b) Mitä kristillisellä vaelluksella tarvitaan hyvän alun lisäksi? (Matteus 24:13.)

⁷ Miksi on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota perheen hengellisyyteen? Valaistaksemme asiaa voisimme kysyä, miksi luotsin on tärkeää seurata tarkasti merikorttejaan ohjatessaan laivaa vaarallisilla, karikkoisilla vesillä. Vuoden 1992 elokuussa risteilyalus Queen Elizabeth 2 (QE2) kulki sellaisen vesialueen halki, jolla on salakavalia hiekkasärkkiä ja kareja; kuuleman mukaan siellä tehdään usein navigointivirheitä. Muuan paikallinen asukas totesi: ”Tuolla alueella on monen merenkävijän ura katkennut.” QE2-alus törmäsi vedenalaiseen kalliotasanteeseen. Se oli kallis virhe. Kolmannes rungosta vaurioitui, ja laiva jouduttiin korjaustöiden vuoksi ottamaan pois liikenteestä useiksi viikoiksi.

⁸ Samalla tavalla voi perheelle helposti koitua hengellistä vahinkoa, ellei perheen ”luotsi” tutki huolellisesti merikorttia, Jumalan sanaa. Vanhin tai avustava palvelija voi menettää etunsa seurakunnassa, ja toiset perheenjäsenet joutuvat kenties kärsimään vakavaa vahinkoa. Jokaisen kristityn pitäisikin siksi varoa tulemasta hengellisesti itsetyytyväiseksi, niin että hän luottaisi vain entisiin hyviin tutkimistottumuksiinsa ja aiemmin osoittamaansa intoon. Ei riitä, että olemme aloittaneet kristillisen vaelluksemme hyvin; matka on saatettava menestyksellisesti päätökseen. (1. Korinttolaisille 9:24–27; 1. Timoteukselle 1:19.)

9. a) Miten tärkeää henkilökohtainen tutkiminen on? b) Mitä tähän asiaan liittyviä kysymyksiä voimme tehdä itsellemme?

⁹ Voidaksemme välttää hengelliset matalikot, karit ja hiekkasärkät meidän on pysyttävä ajan tasalla ”merikorttiemme” suhteen tutkimalla säännöllisesti Jumalan sanaa. Emme voi luottaa pelkästään siihen perusasioiden tutkimiseen, jonka avulla tulimme totuuteen. Hengellinen voimamme on riippuvainen säännöllisestä ja tasapainoisesta tutkimis- ja palvelusohjelmasta. Esimerkiksi kun tutkimme tätä Vartiotornin numeroa seurakunnassa, voimme kysyä itseltämme: Olenko minä tai olemmeko me perheenä todella tutkineet tämän kirjoituksen, etsineet raamatunkohdat ja mietiskelleet niiden sovellusta? Vai olemmeko vain alleviivanneet vastaukset? Onko meiltä kenties jäänyt tämä kirjoitus kokonaan lukematta ennen kokoukseen tulemista? Näihin kysymyksiin antamamme rehelliset vastaukset voivat antaa meille ajattelemisen aihetta ja sytyttää meissä halun edistyä, jos se näyttää tarpeelliselta. (Heprealaisille 5:12–14.)

10. Miksi on tärkeää tutkia itseään?

¹⁰ Miksi on tärkeää tutkia itseään tällä tavalla? Koska elämme maailmassa jota hallitsee Saatanan henki, maailmassa joka monin salakavalin tavoin yrittää horjuttaa uskoamme Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. Tämä maailma haluaa pitää meidät niin kiireisinä, ettemme ehdi huolehtia hengellisistä tarpeistamme. Voisimme siksi kysyä itseltämme: Onko perheeni hengellisesti vahva? Olenko minä isänä tai äitinä niin luja kuin minun tulisi olla? Kehitämmekö perheenä hengellistä mieleen vaikuttavaa voimaa, joka auttaa meitä tekemään vanhurskauteen ja uskollisuuteen perustuvia ratkaisuja? (Efesolaisille 4:23, 24.)

11. Miksi kristilliset kokoukset ovat hengellisesti hyödyllisiä? Kerro esimerkki.

¹¹ Jokainen kokous on tärkeä hengellisyytemme vahvistamiseksi. Nuo kallisarvoiset valtakunnansalissa tai kirjantutkisteluryhmässä vietetyt tunnit auttavat meitä virkistäytymään kaikkien niiden tuntien jälkeen, joiden aikana meidän on täytynyt kamppailla selviytyäksemme Saatanan vihamielisessä maailmassa. On ollut todella virkistävää tutkia esimerkiksi kirjaa Suurin ihminen joka koskaan on elänyt. Sen avulla olemme saaneet paremman käsityksen Jeesuksesta, hänen elämästään ja palveluksestaan. Olemme huolellisesti lukeneet mainitut raamatunkohdat, etsineet lisätietoja itseksemme ja näin oppineet paljon Jeesuksen antamasta esimerkistä. (Heprealaisille 12:1–3; 1. Pietarin kirje 2:21.)

12. Kuinka kenttäpalvelus koettelee hengellisyyttämme?

¹² Kristillinen sananpalvelus on erinomainen hengellisyytemme koetinkivi. Meillä on oltava oikea vaikutin, meidän on rakastettava Jumalaa ja lähimmäistämme, jotta jaksamme jatkaa hellittämättä todistamista tavanomaisin keinoin sekä vapaamuotoisesti, vaikka ihmiset ovat usein välinpitämättömiä tai vastustavat. Kukaan ei tietenkään iloitse siitä, että hänet torjutaan, mutta juuri näin voi käydä ollessamme kenttäpalveluksessa. Meidän tulisi kuitenkin muistaa, että ihmiset torjuvat hyvän uutisen, eivät meitä yksilöinä. Jeesus sanoi: ”Jos maailma vihaa teitä, niin te tiedätte, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos olisitte osa maailmasta, niin maailma olisi mieltynyt omaansa. Mutta koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa. – – Mutta he tekevät tämän kaiken teitä vastaan minun nimeni vuoksi, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.” (Johannes 15:18–21.)

Teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat

13. Miten yksi ihminen voi jäytää perheen hengellisyyttä?

¹³ Mitä tapahtuu, jos perheessä on yksi jäsen, joka ei välitä kodin siisteydestä? Sadepäivänä kaikki muut perheenjäsenet paitsi tuo yksi huolimaton varovat tuomasta kuraa sisään. Rapaiset jalanjäljet näkyvät kaikkialla todisteena tuon yhden perheenjäsenen piittaamattomuudesta ja aiheuttavat muille ylimääräistä työtä. Sama soveltuu hengellisyyteen. Yksikin itsekäs tai välinpitämätön perheenjäsen voi tahrata perheen maineen. Kaikkien huonekuntaan kuuluvien – ei vain vanhempien – tulee pyrkiä heijastamaan Kristuksen mielenlaatua. On todella virvoittavaa, kun kaikki työskentelevät yhdessä ikuinen elämä silmämääränä. Tuollainen perhe on hengellismielinen (ei itsevanhurskas). Sellaisessa huonekunnassa havaitaan harvoin merkkejä hengellisestä leväperäisyydestä. (Saarnaaja 7:17; 1. Pietarin kirje 4:1, 2.)

14. Mitä materialistisia houkutuksia Saatana asettaa eteemme?

¹⁴ Meillä kaikilla on aineellisia perustarpeita, jotka täytyy täyttää päivittäin voidaksemme pysyä hengissä (Matteus 6:11, 30–32). Mutta tarpeemme jäävät usein halujemme varjoon. Saatanan järjestelmä tarjoaa meille esimerkiksi monenlaisia kojeita ja laitteita. Jos haluamme kaikessa aina uusinta uutta, emme ole ikinä tyytyväisiä, koska uusin jää tuota pikaa vanhanaikaiseksi ja markkinoille ilmestyy taas jokin tuliterä, huippuunsa kehitetty malli. Kauppamaailman pyörittämä karuselli ei milloinkaan pysähdy. Meitä houkutellaan hankkimaan koko ajan lisää rahaa voidaksemme täyttää koko ajan syntyviä uusia haluja. Tämä voi johtaa ”moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin” eli ”typeriin ja vaarallisiin kunnianhimoisiin pyrkimyksiin”. Elämästä saattaa tulla tasapainotonta, niin että hengelliselle toiminnalle jää yhä vähemmän aikaa. (1. Timoteukselle 6:9, 10; The Jerusalem Bible.)

15. Millä tavalla perheenpään esimerkki on tärkeä?

¹⁵ Kristillisen huonekunnan pään esimerkki on tässäkin asiassa erittäin tärkeä. Hänen tasapainoisen suhtautumisensa maallisiin ja hengellisiin velvollisuuksiin tulisi innostaa muita perheenjäseniä. Olisi varmasti tuhoisaa, jos isä antaisi oivallista suullista opetusta, mutta sitten ei itse toimisi omien sanojensa mukaisesti. Jos asenteena on: ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon”, lapset näkevät pian sellaisen läpi. Samoin jos vanhin tai avustava palvelija kannustaa toisia talosta-taloon-palvelukseen, mutta on vain harvoin perheineen itse mukana tuossa toiminnassa, hän menettää pian uskottavuutensa sekä perhepiirissä että seurakunnassa. (1. Korinttolaisille 15:58; vrt. Matteus 23:3.)

16. Mitä kysymyksiä voisimme tehdä itsellemme?

¹⁶ Meidän kannattaa näin ollen tutkia elämäntapaamme. Olemmeko keskittyneet maailmallisen menestyksen tavoittelemiseen hengellisen edistymisen kustannuksella? Olemmeko menossa ylöspäin maailmassa mutta alaspäin seurakunnassa? Muista, mitä Paavali neuvoi: ”Nämä sanat ovat luotettavat. Jos joku tavoittelee valvojan virkaa, niin hän haluaa hyvää työtä.” (1. Timoteukselle 3:1.) Vastuuntuntoinen asenne seurakunnassa kertoo enemmän hengellisyydestämme kuin työpaikalla saamamme ylennys. On säilytettävä huolellisesti tasapaino, niin ettei työnantajamme saa meitä valtaansa, ikään kuin olisimme vihkiytyneet hänelle emmekä Jehovalle (Matteus 6:24).

Sisällökäs viestintä edistää hengellisyyttä

17. Mikä auttaa kehittämään aitoa rakkautta perheessä?

¹⁷ Miljoonista kodeista on nykyään tullut pelkkiä majapaikkoja. Miten niin? Perheenjäsenet tulevat kotiin vain nukkumaan ja syömään, ja sitten he lähtevät kiireesti ulos. Ani harvoin he kokoontuvat pöydän ääreen yhteiselle aterialle. Läheinen perhetunne on tipotiessään. Mihin tämä on johtanut? Siihen, että perheessä ei viestitä, ei käydä sisällökkäitä keskusteluja. Tästä voi puolestaan olla seurauksena se, että ei olla kiinnostuneita, kenties ei todella välitetä toisista perheenjäsenistä. Kun rakastamme toisiamme, varaamme aikaa keskusteluun ja toistemme kuuntelemiseen. Me rohkaisemme ja autamme toisia. Tähän hengellisyyden piirteeseen liittyy sisällökäs viestintä aviopuolisoiden kesken sekä vanhempien ja lasten välillä.b Se, että saamme toinen toisemme avautumaan voidaksemme jakaa ilomme, kokemuksemme ja ongelmamme, vaatii aikaa ja hienotunteisuutta. (1. Korinttolaisille 13:4–8; Jaakob 1:19.)

18. a) Mikä on usein suurimpia viestinnän esteitä? b) Mille antoisat ihmissuhteet rakentuvat?

¹⁸ Hyvä viestintä vaatii aikaa ja ponnistelua. Se merkitsee sitä, että varataan aikaa puhumiseen ja toisten kuuntelemiseen. Suurimpia viestinnän esteitä on eräs aikaa vievä laite, joka on kunniapaikalla monissa kodeissa – televisio. Tämä asettaa haasteen: hallitseeko televisio sinua vai hallitsetko sinä sitä? Televisionkatselun hillitseminen kysyy lujaa päättäväisyyttä – sekä tahdonvoimaa sulkea televisiovastaanotin. Mutta näin meille avautuu tilaisuus kuunnella toisiamme, niin oman perheemme jäseniä kuin hengellisiä veljiämme ja sisariammekin. Antoisat ihmissuhteet vaativat hyvää viestintää; sitä että opimme ymmärtämään toinen toistamme, toistemme tarpeita ja iloja; sitä että kerromme toisille, kuinka paljon arvostamme kaikkea, mitä he ovat tehneet meidän hyväksemme. Sisällökäs keskustelu ilmaisee toisin sanoen sen, että me olemme kiitollisia toisille ihmisille ja pidämme heitä arvossa. (Sananlaskut 31:28, 29.)

19, 20. Jos välitämme kaikista perheeseen kuuluvista, mitä me teemme?

¹⁹ Jos siis välitämme toisistamme perhepiirissä – tähän sisältyvät myös ei-uskovat perheenjäsenet – me suuresti rakennamme ja vaalimme tällä tavalla hengellisyyttämme. Perheemme toimii Pietarin neuvon mukaisesti: ”Lopuksi: olkaa kaikki samanmielisiä, myötätuntoisia, veljellistä kiintymystä omaavia, hellän sääliväisiä, nöyrämielisiä; älkää maksako takaisin pahaa pahalla tai herjausta herjauksella, vaan päinvastoin suokaa siunaus, koska teidät kutsuttiin tähän vaellukseen, jotta perisitte siunauksen.” (1. Pietarin kirje 3:8, 9.)

²⁰ Jos pyrimme säilyttämään hengellisyytemme, Jehova voi siunata meitä nyt, ja lisäksi se voi auttaa meitä perimään hänen siunauksensa tulevaisuudessa, kun saamme lahjaksi ikuisen elämän paratiisimaassa. On muitakin tapoja auttaa toisia perheenjäseniä hengellisesti. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä hyötyä on siitä, että perhe toimii yhdessä. (Luukas 23:43; Ilmestys 21:1–4.)

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Mitä hengellisyys on?

◻ Miten perheenpää voi jäljitellä Kristusta?

◻ Miten voimme välttää hengellisyyttämme uhkaavat vaarat?

◻ Mikä voi jäytää perheen hengellisyyttä?

◻ Miksi sisällökäs viestintä on tärkeää?

[Kuva s. 12]

Seurakunnan kirjantutkistelussa läsnä oleminen vahvistaa perhettä hengellisesti