Onko seurakunnasta erottaminen rakkaudellinen järjestely?
”PYHÄ, pyhä, pyhä on Jehova Jumala, Kaikkivaltias.” (Ilmestys 4:8.) Jehova on näiden sanojen mukaisesti pyhien normien Lähde. Ne on esitetty ”pyhissä kirjoituksissa”, ja kristittyjen tulee noudattaa noita suuntaviivoja. Heidän täytyy itse asiassa karttaa kaikkea sellaista, mikä on epäpuhdasta Jehovan silmissä. (2. Timoteukselle 3:15; Jesaja 52:11.)
Raamatussa käsketään selvästi: ”Sen Pyhän mukaan, joka teidät kutsui, tulkaa tekin kaikessa käytöksessänne pyhiksi, koska on kirjoitettu: ’Teidän on oltava pyhiä, koska minä olen pyhä.’” (1. Pietarin kirje 1:15, 16.) Aina siitä saakka kun kristillinen seurakunta perustettiin 1 900 vuotta sitten, tosi kristityt ovat taistelleet ankarasti suojellakseen sitä hengelliseltä ja moraaliselta epäpuhtaudelta (Juudas 3).
Miksi suojeleminen on välttämätöntä
Kaikkien Jumalan palvelijoiden edessä on haaste pysyä moraalisesti ja hengellisesti puhtaina. Tämän vuoksi meidän on taisteltava kolmea voimakasta vihollista – Saatanaa, hänen maailmaansa ja syntisiä lihallisia taipumuksiamme – vastaan (Roomalaisille 5:12; 2. Korinttolaisille 2:11; 1. Johanneksen kirje 5:19). Saatanan maailma houkuttelee meitä moraalittomuudella, vaatii meitä omaksumaan sen menettelytavat ja tarjoaa meille rikkautta, mainetta, huomattavaa asemaa sekä vaikutusvaltaa. Mutta ne, jotka ovat päättäneet harjoittaa tosi palvontaa, vastustavat sitä, mitä Saatana tarjoaa, ja suojelevat itsensä ”maailman tahroilta”. Miksi? Koska he haluavat pysyä Jehovan puhtaan järjestön suojeluksessa ja saada osakseen hänen rakkaudellista huolenpitoaan. (Jaakobin kirje 1:27; 1. Johanneksen kirje 2:15–17.)
Jehova on järjestänyt apua jokaiselle kristilliseen seurakuntaan kuuluvalle, joka lankeaa Saatanan houkutuksiin inhimillisen heikkouden vuoksi. Hengellisesti päteviä vanhimpia on määrätty suojelemaan seurakuntaa ja rakkaudellisesti auttamaan hairahtuneita katumaan syntiään ja tekemään tarvittavia oikaisuja, jotta he voisivat palautua ennalleen. Jokaista väärintekoon syyllistyvää kristittyä tulisi kärsivällisesti auttaa katumaan ja muuttamaan menettelynsä. (Galatalaisille 6:1, 2; Jaakobin kirje 5:13–16.)
Millä tavoin erottaminen on rakkaudellista
Kastettuja Jehovan palvelijoita, jotka harjoittavat tahallaan pahuutta ja kieltäytyvät muuttumasta, täytyy pitää katumattomina ja siksi sellaisina, jotka eivät sovi kristilliseen järjestöön (vrt. 1. Johanneksen kirje 2:19). Tällaisten yksilöiden ei voida antaa jäädä puhtaaseen kristilliseen seurakuntaan saastuttamaan sitä. Heidät täytyy erottaa.
Sitä miten sopivaa pahoja tekoja harjoittavien erottaminen on, voidaan havainnollistaa seuraavalla tilanteella: niiden pahoinpitelyjen ja väkivaltarikosten vuoksi, joiden uhreiksi oppilaat ovat joutuneet, joissakin kouluissa on omaksuttu menettely, joka ”vaatii sellaisten oppilaiden elinikäistä erottamista, jotka käyttävät tai uhkaavat käyttää aseita”, kerrotaan Torontossa Kanadassa ilmestyvässä The Globe and Mail -sanomalehdessä. Erottamiseen ryhdytään niiden oppilaiden suojelemiseksi, jotka haluavat hyötyä opetusohjelmasta joutumatta alttiiksi väkivallalle.
Miksi on rakkaudellista erottaa katumaton väärintekijä seurakunnasta? Erottaminen kertoo rakkaudesta Jehovaa ja hänen teitään kohtaan (Psalmit 97:10). Se osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka menettelevät vanhurskaasti, koska siten heidän keskuudestaan poistetaan ihminen, jolla voisi olla huono vaikutus heihin. Lisäksi se suojelee seurakunnan puhtautta. (1. Korinttolaisille 5:1–13.) Jos seurakunnassa suvaittaisiin törkeää moraalittomuutta tai hengellistä epäpuhtautta, se saastuisi eikä siellä voitaisi enää suorittaa pyhää palvelusta Jehovalle, joka on pyhä. Väärintekijän erottaminen voi lisäksi auttaa häntä itseään näkemään, miten vahingollista hänen tottelemattomuutensa on, saada hänet katumaan, tekemään tarvittavia muutoksia ja pääsemään näin takaisin seurakuntaan.
Vaikutus toisiin
Kun joku seurakunnan jäsen syyllistyy vakavaan syntiin, kuten aviorikokseen, hän ei ilahduta Jehovan sydäntä (Sananlaskut 27:11). Eikä kristitty, joka sortuu sukupuoliseen moraalittomuuteen, tosiaankaan ajattele niin kuin Joosef silloin, kun Potifarin vaimo yritti saada hänet sukupuolisuhteisiin kanssaan. Joosefin reaktio oli: ”Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!” (1. Mooseksen kirja 39:6–12.) Joosef kunnioitti Jehovan pyhiä normeja ja pakeni paikalta. Avionrikkoja taas ei näytä rakastavan riittävästi Jumalaa pidättyäkseen tyydyttämästä lihallista himoaan (Galatalaisille 5:19–21).
Kastettu henkilö, joka rikkoo Jumalan käskyjä, ei välitä siitä vahingosta ja tuskasta, jota hän aiheuttaa uskoville sukulaisilleen. Kaikki eivät kestä sen synnyttämää tunneperäistä painetta. Kun muuan kristitty nainen sai tietää, että hänen poikansa oli ollut moraaliton, hän valitti: ”Tuskin kukaan veli tai sisar ymmärtää, miten meihin koskee ja miten kauhealta meistä tuntuu. – – Sydämemme on särkynyt.” Ehkä koko perheen maine on saatettu kyseenalaiseksi. Uskollisia perheenjäseniä voi alkaa vaivata masennus, ja he saattavat tuntea jossain määrin syyllisyyttä. Väärintekijän paha menettely aiheuttaa siten sydänsurua koko perheelle.
Perheenjäsenten rakkaudellinen auttaminen
Niiden uskollisten kristittyjen, joiden perheenjäsen on erotettu, täytyy muistaa, että erottaminen on rakkaudellista ja koituu suojaksi. Väärintekijää pyritään auttamaan kaikin mahdollisin keinoin. Mutta jos hän osoittautuu tottelemattomaksi Jumalaa kohtaan eikä tosiaan halua katua, seurakuntaa täytyy suojella eikä voida muuta kuin toimia Jumalan sanan ohjeen mukaan: ”Poistakaa paha ihminen keskuudestanne.” (1. Korinttolaisille 5:13.) Muuan todistaja sanoikin, että ”erottamisessa on kysymys uskollisuudesta Jehovaa kohtaan”.
Kun joku perheenjäsen erotetaan, kristityt sukulaiset tuntevat tuskaa. Nimitettyjen vanhinten tulee sen vuoksi parhaansa mukaan virkistää heitä hengellisesti (1. Tessalonikalaisille 5:14). Vanhimmat voivat rukoilla heidän puolestaan ja heidän kanssaan. Usein on mahdollista käydä näiden uskollisten kristittyjen luona keskustelemassa rakentavista raamatullisista ajatuksista. Lauman paimenten tulee aina tilaisuuden tullen vahvistaa näitä rakkaita ystäviä hengellisesti ennen kristillisiä kokouksia ja niiden jälkeen. Heitä voidaan rohkaista lisää käymällä heidän kanssaan kenttäpalveluksessa. (Roomalaisille 1:11, 12.) Hengellisten paimenten pitäisi osoittaa näille uskollisille Jehovan palvelijoille sitä rakkautta ja huomiota, jonka he ansaitsevat (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8).
Jonkun ihmisen syntisen menettelyn vuoksi ei ole syytä kohdella välinpitämättömästi ketään hänen perheeseensä kuuluvaa, joka pysyy uskollisena Jehovalle. Jumala hylkäsi Israelin pahan kuninkaan Saulin, mutta Daavid ei antanut tämän vaikuttaa kiintymykseen, jota hän itse tunsi Saulin poikaa, Joonatania, kohtaan. Daavidin ja Joonatanin välisestä siteestä tuli itse asiassa erittäin vahva. (1. Samuelin kirja 15:22, 23; 18:1–3; 20:41.) Kaikkien seurakunnan jäsenten tulee siksi tukea kristittyjä, joiden sukulaiset tekevät syntiä Jehovaa vastaan, ja osoittaa rakkautta heitä kohtaan.
Olisi todella rakkaudetonta suhtautua välinpitämättömästi tällaisiin uskollisiin kristittyihin tai olla epäystävällinen heitä kohtaan. Uskolliset perheenjäsenet tarvitsevat aivan erityisesti rohkaisua. He saattavat tuntea itsensä yksinäisiksi, ja tilanne voi olla heistä erittäin vaikea. Ehkä voit puhelimitse antaa heille jonkin hengellisen helmen tai kertoa jonkin rakentavan kokemuksen. Jos puhelimeen vastaa erotettu, pyydä vain, että saisit puhua kristityn sukulaisen kanssa. Voisit kutsua tällaisen huonekunnan uskollisia jäseniä seuranpitotilaisuuteen tai aterialle kotiisi. Jos tapaat heidät ollessasi ostoksilla, miksi ette tuossa tilanteessa nauttisi rakentavasta yhdessäolosta. Muista, että ne uskolliset kristityt, joilla on erotettuja sukulaisia, kuuluvat yhä Jehovan puhtaaseen järjestöön. He voisivat helposti joutua erilleen muista ja masentua. Osoita siksi valppaasti huomaavaisuutta ja rakkautta heitä kohtaan. Tee jatkuvasti hyvää ’kaikille niille, jotka ovat sinulle sukua uskossa’ (Galatalaisille 6:10).
Arvosta Jehovan järjestelyä
Voimme olla todella kiitollisia siitä, että Jehovan Jumala on hellästi kiinnostunut jokaisesta palvojiensa maailmanlaajuiseen perheeseen kuuluvasta. Järjestönsä avulla hän on huolehtinut rakkaudellisesti siitä, että meitä autetaan vaeltamaan vanhurskaasti hänen edessään. Vaikka joku perheenjäsen harjoittaisikin tahallaan syntiä ja hänet täytyisi erottaa seurakunnasta, paluutie on olemassa, jos hän todella katuu. Seuraava esimerkki havainnollistaa tätä:
Vanhimmat olivat yrittäneet auttaa erästä naista, jota kutsumme Annaksi, mutta hän ryhtyi tupakoimaan, juopottelemaan ja käyttämään huumeita. Hän ei katunut eikä pysynyt seurakunnassa. Ennen pitkää Anna alkoi kuitenkin kaivata Jehovan puhtaassa seurakunnassa olevaa rakkaudellista seuraa ja rukoili Jehovalta apua. Hän myöntää, ettei hän ollut ymmärtänyt täysin sitä, miten paljon vanhimmat huolehtivat hairahtuneista. Anna alkoi käydä jälleen kokouksissa, ja se johti katumukseen. Sen jälkeen hänet otettiin takaisin rakkaudellisen seurakunnan suojiin. Anna pitää jälleen kerran kiinni Jehovan korkeista moraalinormeista. Hän on kiitollinen vanhimpien osoittamasta rakkaudesta ja toteaa lisäksi: ”Ette voi aavistaakaan, kuinka paljon kristilliset julkaisut ovat auttaneet minua. Jehova tosiaan huolehtii hyvin tarpeistamme.”
Jumala on todella järjestänyt niin, että ne, jotka on erotettu seurakunnasta, mutta jotka myöhemmin katuvat, voivat tulla takaisin. Olemme havainneet, että jopa itse erottaminen on rakkaudellinen järjestely. Kuinka paljon parempi on kuitenkin välttää tuo surullinen kokemus pitämällä aina kiinni pyhän Jumalamme vanhurskaista teistä! Olkaamme aina kiitollisia siitä, että meillä on etu ylistää Jehovaa hänen puhtaan ja rakkaudellisen järjestönsä suojeluksessa.
[Kuva s. 26]
Osoitatko rakkautta seurakunnasta erotettujen uskollisia sukulaisia kohtaan?