Rakkaudellinen kutsu väsyneille
”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät.” (MATTEUS 11:28)
1. Mitä Jeesus näki Galileassa kolmannella saarnamatkallaan?
VÄHÄN ennen vuoden 32 alkua Jeesus oli kolmannella saarnamatkallaan Galilean alueella. Hän matkusti halki kaupunkien ja kylien, ”opetti niiden synagogissa ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista raihnaisuutta”. Tehdessään näin hän näki ihmisjoukot ja ”tunsi sääliä heitä kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. (Matteus 9:35, 36.)
2. Miten Jeesus auttoi ihmisiä?
2 Jeesus ei kuitenkaan ainoastaan säälinyt ihmisjoukkoja. Opetettuaan opetuslapsiaan rukoilemaan ”elonkorjuun Herraa”, Jehova Jumalaa, hän lähetti heidät matkaan auttamaan ihmisiä (Matteus 9:38; 10:1). Sitten hän vakuutti henkilökohtaisesti kuulijoilleen, että on mahdollista saada aitoa helpotusta ja lohdutusta. Hän esitti heille tämän sydäntä lämmittävän kutsun: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne.” (Matteus 11:28, 29.)
3. Miksi Jeesuksen kutsu on yhtä vetoava nykyään?
3 Nykyään elämme aikaa, jolloin monet tuntevat olevansa raskaan taakan alla ja kuormitettuja (Roomalaisille 8:22; 2. Timoteukselle 3:1). Pelkästään elatuksen hankkiminen vie joiltakuilta niin paljon aikaa ja voimia, ettei heille jää niitä juuri lainkaan perheelleen, ystävilleen tai mihinkään muuhun. Monia rasittavat vakavat sairaudet, huolet, masennus ja muut fyysiset ja henkiset ongelmat. Näin syntyvä paine saa jotkut etsimään helpotusta siten, että he uppoutuvat nautintojen tavoitteluun, syömiseen, juomiseen ja jopa huumeiden väärinkäyttöön. Tämä tietysti vain tempaa heidät noidankehään, joka lisää heidän ongelmiaan ja paineitaan (Roomalaisille 8:6). Jeesuksen rakkaudellinen kutsu kuulostaa selvästikin aivan yhtä vetoavalta nykyään kuin se kuulosti aikanaan menneisyydessä.
4. Mitä kysymyksiä meidän tulisi tarkastella hyötyäksemme Jeesuksen rakkaudellisesta kutsusta?
4 Millaisia vaikeuksia Jeesuksen päivien ihmisillä sitten oli, niin että he näyttivät ”kiusatuilta ja sysityiltä” ja herättivät Jeesuksessa sääliä? Mitä taakkoja ja kuormia heidän oli kannettava, ja miten Jeesuksen kutsu auttaisi heitä? Vastaukset näihin kysymyksiin voivat auttaa meitä suuresti hyötymään rakkaudellisesta kutsusta, jonka Jeesus esitti väsyneille.
Ne jotka ’uurastavat ja ovat kuormitettuja’
5. Miksi oli sopivaa, että apostoli Matteus kertoi tästä Jeesuksen sananpalveluksen tapahtumasta?
5 On kiinnostavaa, että vain Matteus kertoi tästä Jeesuksen sananpalveluksen yhteydessä sattuneesta tapahtumasta. Entisenä veronkantajana Matteus, joka tunnettiin myös Leevinä, tunsi hyvin erään nimenomaisen taakan, joka oli ihmisten kannettavana (Matteus 9:9; Markus 2:14). Muuan Jeesuksen ajan elämästä kertova kirja toteaa: ”Verot, joita [juutalaisten piti] – – maksaa rahassa ja luontoissuorituksina, olivat tavattoman raskaat, ja vielä raskaammiksi ne teki se, että heiltä perittiin yhtaikaa kahdenlaisia veroja, valtion veroja ja uskonnollisia veroja; eivätkä kummatkaan olleet vähäisiä.” (Daily Life in the Time of Jesus.)
6. a) Millainen verotusjärjestelmä oli käytössä Jeesuksen aikoina? b) Miksi veronkantajilla oli hyvin huono maine? c) Mistä Paavali katsoi tarpeelliseksi muistuttaa kristittyjä tovereitaan?
6 Erityisen rasittavaksi kaiken tämän teki senaikainen verotusjärjestelmä. Roomalaiset viranomaiset antoivat provinssien veronkanto-oikeuden eniten tarjoaville. Nämä ottivat vuorostaan palvelukseensa paikallisten yhdyskuntien asukkaita valvomaan varsinaista veronkantoa. Jokaisesta tässä pyramidijärjestelmässä tuntui, että hänellä oli täysi oikeus korottaa omaa provisiotaan eli osuuttaan. Esimerkiksi Luukas kertoi, että ”oli mies, jota kutsuttiin nimellä Sakkeus, ja hän oli veronkantajien päämies, ja hän oli rikas” (Luukas 19:2). ”Veronkantajien päämies” Sakkeus ja hänen alaisensa kokosivat ilmeisesti rikkautensa ihmisten kurjuuden kustannuksella. Sellaisen järjestelmän synnyttämät väärinkäytökset ja turmelus saivat ihmiset luokittelemaan veronkantajat syntisten ja porttojen joukkoon, useimmissa tapauksissa luultavasti aiheellisestikin (Matteus 9:10; 21:31, 32; Markus 2:15; Luukas 7:34). Koska ihmiset tunsivat olevansa lähes sietämättömän taakan alla, ei ole ihme, että apostoli Paavali katsoi tarpeelliseksi muistuttaa kristittyjä tovereitaan siitä, ettei heidän tullut ärtyä Rooman ikeen alla, vaan antaa ”kaikille heille kuuluva: sille, joka vaatii veron, vero; sille, joka vaatii tullin, tulli” (Roomalaisille 13:7a; vrt. Luukas 23:2).
7. Miten roomalaiset rikoslait pahensivat ihmisten taakkaa?
7 Lisäksi Paavali muistutti kristittyjä siitä, että heidän tulee antaa ”sille, joka vaatii pelkoa, sellainen pelko; sille, joka vaatii kunniaa, sellainen kunnia” (Roomalaisille 13:7b). Roomalaiset olivat tunnettuja rikoslakiensa julmuudesta ja ankaruudesta. Kansaa yritettiin pitää kurissa turvautumalla usein ruoskimiseen, pieksemiseen, ankariin vankeustuomioihin ja teloituksiin (Luukas 23:32, 33; Apostolien teot 22:24, 25). Juutalaisjohtajatkin valtuutettiin määräämään sellainen rangaistus, jos he katsoivat sen sopivaksi (Matteus 10:17; Apostolien teot 5:40). Tuollainen järjestelmä tuntui sen alaisuudessa elävistä varmasti erittäin tukahduttavalta, jos ei peräti sortavalta.
8. Miten uskonnolliset johtajat sälyttivät ihmisten kannettavaksi taakan?
8 Rooman veroja ja lakeja pahempi oli kuitenkin se taakka, jonka senaikaiset uskonnolliset johtajat asettivat tavallisten ihmisten kannettavaksi. Tämä näyttikin huolestuttavan Jeesusta eniten, kun hän sanoi ihmisten ’uurastavan ja olevan kuormitettuja’. Sen sijaan että uskonnolliset johtajat olisivat antaneet maahan poljetuille ihmisille toivoa ja lohtua, he Jeesuksen sanojen mukaan ’sitoivat kokoon raskaita kuormia ja panivat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät halunneet niitä sormellaankaan liikauttaa’ (Matteus 23:4; Luukas 11:46). Lukija ei voi olla huomaamatta, että uskonnolliset johtajat – erityisesti kirjanoppineet ja fariseukset – kuvaillaan evankeliumeissa selvästi kopeaksi, sydämettömäksi ja ulkokultaiseksi ryhmäksi. He ylenkatsoivat tavallista kansaa pitäen sitä oppimattomana ja epäpuhtaana, ja he halveksivat keskuudessaan olevia ulkomaalaisia. Eräässä selitysteoksessa kerrotaan heidän asenteestaan: ”Lain edessä voidaan nykyään syyttää miestä, joka ylikuormittaa hevosen. Entä sitten miestä, joka kuormitti 613 käskyllä vailla uskonnollista valmennusta olevan ’maan kansan’ ja pidätyttyään auttamasta sitä millään tavoin tuomitsi sen jumalattomaksi?” Varsinaisena taakkana ei tietenkään ollut Mooseksen laki, vaan niiden perinteiden paljous, jotka oli määrätty kansan noudatettavaksi.
Vaikeuksien todellinen syy
9. Millaiset olot kansalla oli Jeesuksen aikana verrattuna kuningas Salomon aikaan?
9 Toisinaan kansan aineellinen taakka oli raskas; köyhyys oli silloin yleistä. Israelilaisten piti maksaa Mooseksen laissa määrätyt kohtuulliset verot. Sitten Salomon hallitessa kansa kustansi hyvin kalliiksi tulleita kansallisia hankkeita, esimerkiksi temppelin ja muiden rakennusten rakentamisen (1. Kuningasten kirja 7:1–8; 9:17–19). Silti Raamatussa kerrotaan, että ihmiset ”söivät ja joivat ja olivat iloisia. – – Juuda ja Israel asuivat turvallisesti, itsekukin viinipuunsa ja viikunapuunsa alla, Daanista Beersebaan asti, niin kauan kuin Salomo eli.” (1. Kuningasten kirja 4:20, 25.) Miksi tilanne oli erilainen?
10. Mikä oli syynä Israelin tilanteeseen ensimmäisellä vuosisadalla?
10 Niin kauan kuin kansa kannatti päättäväisesti tosi palvontaa, se sai osakseen Jehovan suosion ja sitä siunattiin turvallisuudella ja menestyksellä raskaista kansallisista kuluista huolimatta. Jehova varoitti kuitenkin, että jos he ’kääntyisivät pois hänestä eivätkä noudattaisi hänen käskyjään’, he kokisivat pahoja takaiskuja. Israel tulisi todellisuudessa ”sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille”. (1. Kuningasten kirja 9:6, 7.) Juuri näin kävikin. Israel joutui vieraan vallan alaisuuteen, ja tuo aikoinaan loistava valtakunta aleni pelkän alusmaan asemaan. Millainen hinta maksettavaksi hengellisten velvollisuuksien laiminlyömisestä!
11. Miksi Jeesuksesta tuntui, että ihmiset ”olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”?
11 Kaikki tämä auttaa meitä ymmärtämään, miksi Jeesuksesta tuntui, että hänen näkemänsä ihmiset ”olivat kiusattuja ja sysittyjä”. Nämä olivat israelilaisia, Jehovan kansaa, joka suurimmaksi osaksi yritti elää Jumalan lakien mukaisesti ja palvoa häntä otollisesti. Kuitenkin heitä riistivät ja sortivat paitsi poliittiset ja kaupalliset voimat myös heidän keskuudessaan olleet luopiouskonnolliset johtajat. He olivat ”niin kuin lampaat ilman paimenta”, koska kukaan ei välittänyt heistä eikä puolustanut heitä. He tarvitsivat apua selviytyäkseen hyvin ankarassa todellisuudessa. Jeesuksen rakkaudellinen ja lempeä kutsu oli todella ajankohtainen!
Jeesuksen kutsu nykyään
12. Millaisia paineita Jumalan palvelijoilla ja muilla vilpittömillä ihmisillä on nykyään?
12 Nykytilanteessa on paljon samanlaista. Vilpittömät ihmiset, jotka yrittävät hankkia elatuksensa rehellisesti, huomaavat tämän turmeltuneen asiainjärjestelmän taholta tulevat paineet ja vaatimukset vaikeiksi kestää. Nekään, jotka ovat vihkineet elämänsä Jehovalle, eivät ole immuuneja. Kerrotaan, että jotkut Jehovan palvelijoista havaitsevat yhä vaikeammaksi täyttää kaikkia velvollisuuksiaan, vaikka haluaisivatkin ne täyttää. He tuntevat olevansa painavan taakan alla, väsyneitä, loppuun ajettuja. Joistakuista tuntuu jopa siltä, että olisi helpotus, jos voisi vain heittää kaiken taivaan tuuliin ja kadota jonnekin, jotta he voisivat koota itsensä. Onko sinusta koskaan tuntunut siltä? Onko joku läheinen tuttavasi sellaisessa tilanteessa? Jeesuksen lämminhenkinen kutsu on tosiaan meille nykyään hyvin merkityksellinen.
13. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jeesus voi auttaa meitä saamaan lepoa ja virvoitusta?
13 Ennen kuin Jeesus esitti rakkaudellisen kutsunsa, hän sanoi: ”Isäni on luovuttanut minulle kaiken, eikä kukaan muu tunne täysin Poikaa kuin Isä, eikä kukaan muu tunne täysin Isää kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa hänet ilmaista.” (Matteus 11:27.) Tämä Jeesuksen ja hänen Isänsä välinen läheinen suhde vakuuttaa meidät siitä, että ottamalla vastaan Jeesuksen kutsun ja tulemalla hänen opetuslapsikseen voimme saada läheisen, henkilökohtaisen suhteen Jehovaan, ”kaiken lohdutuksen Jumalaan” (2. Korinttolaisille 1:3; vrt. Johannes 14:6). Lisäksi koska Jeesukselle Kristukselle ’on luovutettu kaikki’, yksin hänellä on voima ja valta keventää taakkojamme. Mitä taakkoja? Niitä, jotka turmeltuneet poliittiset, kaupalliset ja uskonnolliset järjestelmät ovat panneet kannettavaksemme, samoin kuin perityn syntimme ja epätäydellisyytemme aiheuttaman taakan. Miten rohkaiseva ja rauhoittava ajatus se onkaan heti aluksi!
14. Mihin uurastukseen Jeesus saattoi tuoda virvoitusta?
14 Jeesus jatkoi: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät.” (Matteus 11:28.) Jeesus ei varmastikaan puhunut ahkeraa työntekoa vastaan, sillä hän neuvoi usein opetuslapsiaan ponnistelemaan tarmokkaasti siinä työssä, joka heillä oli tehtävänään (Luukas 13:24). Mutta ”uurastaminen” (’vaivan näkeminen’, Kingdom Interlinear) tuo mieleen pitkällisen ja uuvuttavan puurtamisen, joka ei useinkaan tuota mitään arvokasta tulosta. Sanaan ”kuormitettuja” puolestaan liittyy ajatus siitä, että kantaa suurempaa taakkaa kuin normaalisti pystyisi. Eroa voidaan havainnollistaa miehillä, joista toinen kaivaa esiin kätkettyä aarretta ja toinen kaivaa ojia työleirissä. He tekevät samanlaista kovaa työtä. Toinen tarttuu tehtävään innokkaana, mutta toiselle se on loputonta raadantaa. Ero on siinä, onko työ tarkoituksellista vai ei.
15. a) Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme, jos meistä tuntuu, että kannamme harteillamme painavaa taakkaa? b) Mitä voidaan sanoa taakkojemme syistä?
15 Tuntuuko sinusta, että ’uurastat ja olet kuormitettu’, että kerta kaikkiaan liian monet asiat vaativat aikaasi ja voimiasi? Näyttävätkö kantamasi taakat olevan sinulle liian raskaita? Jos on näin, niin sinun voi olla hyvä kysyä itseltäsi: Mitä varten uurastan? Millaista kuormaa kannan? Muuan raamatunselittäjä sanoi tästä yli 80 vuotta sitten: ”Elämän taakkojen voidaan ajatella jakautuvan kahteen ryhmään: toisia voisimme sanoa itse aiheutetuiksi ja toisia väistämättömiksi – toiset johtuvat omista toimistamme ja toiset eivät.” Sitten hän lisäsi: ”Moni meistä saisi yllätyksekseen havaita tarkan itsetutkistelun jälkeen, että suuren osan kaikista taakoistamme muodostavat meidän itsemme aiheuttamat taakat.”
16. Mitä taakkoja saatamme epäviisaasti ottaa kannettavaksemme?
16 Muun muassa mitä taakkoja saattaisimme aiheuttaa itsellemme? Nykyään elämme materialistisessa, nautintoja rakastavassa ja moraalittomassa maailmassa (2. Timoteukselle 3:1–5). Jopa vihkiytyneet kristityt tuntevat alituisen paineen mukautua maailman muotivirtauksiin ja elämäntyyleihin. Apostoli Johannes kirjoitti ”lihan halusta ja silmien halusta ja elämän varallisuuden komeilevasta näyttämisestä” (1. Johanneksen kirje 2:16). Näillä on suuri voima, joka voi helposti vaikuttaa meihin. Joidenkuiden tiedetään halunneen tehdä paljon velkaa, jotta he voisivat saada enemmän maailmallisia nautintoja tai pitää yllä tiettyä elämäntyyliä. Sitten he havaitsevat, että heidän täytyy käyttää kohtuuttoman paljon aikaa työhönsä tai ottaa useita työpaikkoja saadakseen rahaa velkojensa maksuun.
17. Mikä tilanne voi vaikeuttaa kuorman kantamista entistäkin enemmän, ja miten se voidaan korjata?
17 Vaikka joku voi ajatella, ettei ole väärin omistaa jotakin, mitä muillakin on, tai tehdä jotakin, mitä muutkin tekevät, on tärkeää eritellä, lisääkö hän kuormaansa tarpeettomasti (1. Korinttolaisille 10:23). Koska ihminen voi kantaa vain tietynpainoista kuormaa, jokin kantamus on pantava pois, jotta voisi ottaa kantaakseen jotain muuta. Usein ollaan ensimmäiseksi panemassa pois hengellisen hyvinvointimme kannalta olennaisen tärkeitä asioita: henkilökohtainen Raamatun tutkiminen, kokouksissa käyminen ja kenttäpalvelus. Tuloksena on hengellisen voiman menettäminen, mikä vuorostaan vaikeuttaa kuorman kantamista entistäkin enemmän. Jeesus Kristus varoitti sellaisesta vaarasta sanoessaan: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa.” (Luukas 21:34, 35; Heprealaisille 12:1.) On vaikea tunnistaa ansaa ja päästä pakoon, jos on kuormitettu ja lopen väsynyt.
Huojennus ja virvoitus
18. Mitä Jeesus tarjosi niille, jotka tulevat hänen luokseen?
18 Jeesus tarjosi siksi rakkaudellisesti apua: ”Tulkaa minun luokseni – – niin minä virvoitan teidät.” (Matteus 11:28.) Tässä olevan sanan ”virvoitan” ja jakeen 29 sanan ”virvoituksen” kreikkalaiset vastineet ovat läheistä sukua sanalle, jolla Septuaginta-käännös kääntää ”sapattia” ja ”sapatin pitämistä” tarkoittavan heprealaisen sanan (2. Mooseksen kirja 16:23). Jeesus ei siis luvannut, että hänen luokseen tulevilla ei olisi enää lainkaan työtä, vaan hän lupasi virvoittaa heidät, jotta he olisivat valmiita heille Jumalan tarkoituksen mukaan kuuluvaan työhön.
19. Miten ihminen ’tulee Jeesuksen luokse’?
19 Mutta miten ihminen ’tulee Jeesuksen luokse’? Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” (Matteus 16:24.) Jeesuksen luo tuleminen merkitsee siis sitä, että alistaa oman tahtonsa Jumalan ja Kristuksen tahtoon, suostuu kantamaan tiettyä vastuukuormaa, ja tekee niin jatkuvasti. Onko tämä kaikki liikaa vaadittu? Onko hinta liian korkea? Tarkastellaanpa sitä, mitä Jeesus sanoi esitettyään rakkaudellisen kutsun väsyneille.
Voitko muistaa?
◻ Millaisia taakkoja Jeesuksen aikojen ihmisillä oli kannettavanaan?
◻ Mistä ihmisten vaikeudet todellisuudessa johtuivat?
◻ Miten meidän tulisi tutkia itseämme, jos tunnemme harteillamme olevat taakat raskaiksi?
◻ Mitä taakkoja saatamme epäviisaasti ottaa kannettavaksemme?
◻ Miten voimme saada sen virvoituksen, jonka Jeesus lupasi?
[Kuva s. 15]
Millaisia taakkoja saattaisimme ottaa kannettavaksemme?
[Kuvan lähdemerkintä s. 15]
Bahamas Ministry of Tourism