Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w96 1/10 s. 3-4
  • Meidän täytyy nähdä unia

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Meidän täytyy nähdä unia
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1996
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Unien maailma
  • Mitähän tuo uni mahtoi tarkoittaa?
    Herätkää! 1981
  • Tulisiko uniesi ohjata elämääsi?
    Herätkää! 1975
  • Ovatko unet sanomia Jumalalta?
    Herätkää! 2001
  • Unet
    Puhu perustellen käyttämällä Raamattua
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1996
w96 1/10 s. 3-4

Meidän täytyy nähdä unia

NÄETKÖ sinä unia? Voidaan varmasti olettaa, että näet, sillä me kaikki näemme nukkuessamme unta, vaikka ehkä väitämmekin, että emme näe. On arvioitu, että kaikista unista yli 95 prosenttia on sellaisia, joita emme muista. Mitkä unet ovat jääneet sinun mieleesi? Todellisuudessa muistamme tavallisesti ne unet, joita näemme juuri ennen heräämistä.

Unen tutkijat ovat saaneet selville, että uni etenee vaiheesta toiseen; se on syvintä muutaman ensimmäisen tunnin aikana ja kevenee sitten myöhemmin. Unia nähdään varsinkin nopeiden silmänliikkeiden aikana eli REM-uneksi kutsutussa vaiheessa. Tämä vuorottelee päinvastaisen non-REM-unen kanssa. Kukin non-REM- ja REM-unen käsittävä jakso kestää noin 90 minuuttia, ja nämä jaksot toistuvat viisi kuusi kertaa yössä, niin että viimeinen jakso on vuorossa juuri ennen kuin heräämme.

On väärin luulla, että aivojen toiminta on vähäistä unen aikana. On saatu selville, että nähdessämme unta aivot toimivat aktiivisemmin kuin joinakin valveillaolon hetkinä. Poikkeuksena ovat kuitenkin jotkin huomiokykyyn ja muistiin liittyvät aivokuoren neuronit, jotka näyttävät lepäävän REM-unen aikana. Mutta yleensä aivojen hermosolut ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Aivomme ovat hämmästyttävän monimutkainen kehon osa, jonka miljardit osaset tuottavat sadasta kahteen- tai kolmeensataan signaalia sekunnissa. Yksissä ihmisaivoissa on enemmän rakenneosia kuin maan päällä on ihmisiä. Jotkut tutkijat arvioivat, että niitä on aivoissa 20 miljardista yli 50 miljardiin. Aivojen monimutkaisuus vahvistaa sen, mitä raamatunkirjoittaja Daavid sanoi ihmisruumiista: ”Minä kiitän sinua siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti. Sinun tekosi ovat ihmeelliset.” (Psalmit 139:14.)

Unien maailma

Ollessamme valveilla viisi aistiamme välittävät jatkuvasti tietoja ja mielikuvia aivoihin, mutta nukkuessamme tilanne on toinen. Aivot synnyttävät mielikuvia itse ilman ulkoisia ärsykkeitä. Sen vuoksi näemme ja koemme unissamme toisinaan ikään kuin hallusinaatioita. Tämän takia meidän on mahdollista toimia vastoin luonnonlakeja; voimme esimerkiksi lentää kuin Peter Pan tai pudota kallionkielekkeeltä loukkaantumatta. Ajan kulku saattaa vääristyä, niin että mennyt vaikuttaa nykyhetkeltä. Tai jos yritämme paeta, emme tunnu hallitsevan liikkeitämme – jalkamme eivät tahdo totella. Voimakkaat vaikutelmat ja kokemukset, joita meillä saattaa olla valveillaoloaikana, voivat tietenkin vaikuttaa uniimme. Monet, jotka ovat kokeneet sodan hirvittäviä julmuuksia, eivät pysty unohtamaan niitä kovin helposti, eivätkä jotkut voi unohtaa, miltä tuntuu joutua rikollisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaiset järkyttävät kokemukset, joita meillä on valveilla ollessamme, voivat nousta esiin unissamme, niin että näemme painajaisia. Jokapäiväiset asiat, joita meillä on mielessämme mennessämme nukkumaan, voivat pulpahtaa uniimme.

Toisinaan kun yritämme ratkaista jonkin ongelman, ratkaisu tulee mieleemme nukkuessamme. Tämä saattaa kertoa siitä, että emme nukkuessamme ainoastaan uneksi. Siihen sisältyy myös ajattelua.

Eräässä unia ja aivojamme käsittelevässä kirjassa todetaan: ”Yleisin mielen toiminta unen aikana ei ole uneksiminen vaan ajattelu. Unessa ajattelemiseen ei liity aistiharhoja, eikä se ole eriskummallista. Se on yleensä tavanomaista, koskee usein eilisiä tai huomisia tosielämän tapahtumia ja on tavallisesti arkipäiväistä, mielikuvituksetonta ja toistavaa.”

Joistakuista tuntuu, että heidän unensa kertovat heille erityisiä sanomia. Saadakseen niille selityksen he pitävät vuoteensa vieressä muistilehtiötä, niin että he herättyään voivat kirjoittaa ne muistiin. Ann Faradayn kirjassa The Dream Game käsitellään niiden kirjojen hyödyllisyyttä, joissa yritetään antaa merkitys unen symboleille, ja sanotaan: ”Unikirjat, joista etsitään unien aiheiden ja symboleiden merkityksiä, ovat yhtä lailla hyödyttömiä, olivatpa ne perinteisiä tai perustuivatpa ne johonkin nykyaikaiseen psykologiseen teoriaan.”

Koska unet näyttävät olevan lähtöisin pääasiassa aivoista, ei ole järkevää ajatella, että niissä olisi erityisiä sanomia meille. Meidän tulee pitää unia aivojen normaalina toimintana, joka auttaa niitä pysymään hyvässä kunnossa.

Mutta entä ne, jotka sanovat nähneensä unta sukulaisen tai ystävän kuolemasta ja jotka ovat seuraavana päivänä saaneet tietää, että tuo ihminen on kuollut? Eikö tämä osoita, että unet voivat kertoa tulevaisuuden? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä on profeetallisten unien takana.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa