Jehova hallitsee sääliväisesti

MONET ihmishallitsijat ovat kautta historian käyttäneet valtaa piittaamatta alamaistensa kärsimyksistä. Jehova toimi kuitenkin vastakkaisella tavalla valitessaan kansakunnan – Israelin – ja hallitessaan sitä sääliväisesti.

Kun israelilaiset olivat vielä orjina muinaisessa Egyptissä, Jehova kuuli heidän avunhuutonsa. ”Koko heidän ahdinkonsa ajan oli ahdistavaa hänelläkin. – – Rakkaudessaan ja säälissään hän heidät lunasti.” (Jesaja 63:9.) Jehova pelasti Israelin, antoi sille ihmeen välityksellä ruokaa ja auttoi sitä pääsemään omaan maahansa.

Jehovan sääliväisyys ilmeni edelleen niissä laeissa, jotka hän antoi tälle kansakunnalle. Hän käski israelilaisia kohtelemaan sääliväisesti orpoja, leskiä ja muukalaisasukkaita. He eivät saaneet käyttää vammaisia epäreilusti hyväkseen.

Laki vaati osoittamaan sääliä puutteenalaisia kohtaan. Köyhät saivat poimia sen, mitä jäi elonkorjaajilta. Velat annettiin anteeksi sapattivuonna (joka seitsemäs vuosi). Kaikki perintömaat, jotka oli myyty, oli palautettava riemuvuonna (joka 50. vuosi). Eräässä historiakirjassa kerrotaan: ”Israelissa ei oikeastaan koskaan ollut yhteiskunnallisia luokkia sanan nykyisessä merkityksessä.” ”Asutuksen alkuaikoina kaikilla israelilaisilla oli suurin piirtein sama elintaso.” (Ancient Israel—Its Life and Institutions.) (3. Mooseksen kirja 25:10; 5. Mooseksen kirja 15:12–14; 24:17–22; 27:18.)

Jäljittele Jehovan sääliväisyyttä

Jumalan sääliväisyys innoittaa hänen palvelijoitaan samaan. Esimerkiksi jotkut uudet kuninkaat ovat historian varrella tappaneet niitä, joita edellisestä kuningassuvusta on jäänyt jäljelle. Jehovan palvelija Daavid ei kuitenkaan tehnyt näin. Kuningas Saulin kuoleman jälkeen Daavid suojeli Mefibosetia, Saulin eloon jäänyttä pojanpoikaa ja perillistä. ”Kuningas tunsi – – sääliä Mefibosetia, Saulin pojan Jonatanin poikaa, kohtaan.” (2. Samuelin kirja 21:7.)

Yksikään ihminen ei ole jäljitellyt Jehovan sääliväisyyttä niin kuin Jeesus. Monien hänen ihmetekojensa vaikuttimena oli jumalinen sääli. Kerran muuan spitaalinen mies esitti hänelle hartaan pyynnön: ”Jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut.” Jeesus liikuttui säälistä ja kosketti häntä sanoen: ”Minä haluan. Puhdistu.” (Markus 1:40–42.) Toisella kertaa Jeesusta seurasivat suuret ihmisjoukot. Keskellä hälinää Jeesus kiinnitti huomiota kahteen sokeaan mieheen, jotka huusivat: ”’Herra, ole meille armollinen, Daavidin Poika!’ – – Säälistä liikuttuneena Jeesus kosketti heidän silmiään, ja heti he saivat näkönsä.” (Matteus 20:29–34.)

Suuret ihmismäärät eivät turruttaneet Jeesuksen myötätuntoa toisia kohtaan. Kun ihmiset eivät kerran olleet syöneet vähään aikaan, Jeesus sanoi: ”Minä tunnen sääliä tätä ihmisjoukkoa kohtaan.” Niinpä hän ruokki heidät ihmeen avulla. (Markus 8:1–8.) Kierrellessään Jeesus ei ainoastaan opettanut ihmisjoukkoja vaan myös pani merkille heidän tarpeensa (Matteus 9:35, 36). Erään tällaisen kiertomatkan jälkeen Jeesuksella ja hänen opetuslapsillaan ei ollut vapaata aikaa edes aterian syömiseen. Raamatussa kerrotaan: ”Niinpä he lähtivät veneellä syrjäiseen paikkaan erilleen. Mutta ihmiset näkivät heidän menevän, ja monet saivat tietää sen, ja he riensivät jalkaisin kaikista kaupungeista sinne koolle ja ehtivät ennen heitä. Ja astuessaan esiin hän näki suuren ihmisjoukon, mutta hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Ja hän rupesi opettamaan heille monia asioita.” (Markus 6:31–34.)

Jeesusta koskettivat paitsi ihmisten sairaudet ja köyhyys myös heidän hengellinen tilansa. Heidän johtajansa olivat käyttäneet heitä hyväkseen, joten Jeesuksen ”tuli heitä sääli”. Ilmausta ”tulla sääli” vastaava kreikkalainen sana tarkoittaa ’tuntea sisustensa heltyvän’. Jeesus oli tosiaan sääliväinen mies!

Sääliväisyys julmassa maailmassa

Jeesus Kristus on nyt Jehovan taivaallisen valtakunnan Kuningas. Niin kuin muinaisen Israelin aikoina Jumala hallitsee kansaansa nykyäänkin sääliväisesti. ”’Heistä on tuleva minun omani’, on armeijoiden Jehova sanonut, ’sinä päivänä, jona minä tuon esiin erikoisomaisuuden. Ja minä olen osoittava heille sääliä.’” (Malakia 3:17.)

Niiden jotka haluavat saada osakseen Jehovan sääliä, täytyy jäljitellä hänen teitään. Me tosin elämme maailmassa, missä ihmiset ovat kiinnostuneempia oman elämäntapansa säilyttämisestä kuin tarpeessa olevien auttamisesta. Vallassa olevat ihmiset pyrkivät usein saamaan voittoa työntekijöiden ja kuluttajien turvallisuuden kustannuksella. Raamattu kuvailee 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–4:ssä tarkasti aikamme ilmapiiriä, joka on tukahduttanut säälin hyvin monien sydämestä.

Siitä huolimatta voimme todennäköisesti löytää tilaisuuksia osoittaa sääliä. Voisimmeko tarjota kaivattua apua naapureillemme? Voisimmeko käydä katsomassa jotakuta sairasta? Voisimmeko piristää masentuneita seuraavan neuvon mukaisesti: ”Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille, tukekaa heikkoja”? (1. Tessalonikalaisille 5:14.)

Sääli auttaa meitä myös välttämään reagoimasta töykeästi, kun toiset tekevät virheitä. Meitä kehotetaan: ”Kaikki ilkeämielinen katkeruus ja suuttumus ja vihastus ja huutaminen ja herjaava puhe olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden ohella. Mutta tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, ja antakaa toisillenne auliisti anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksen kautta antanut teille auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:31, 32.)

Sääliväisyys auttaa välttämään taipumusta käyttää väärin valtaa. Raamatussa sanotaan: ”Pukeutukaa – – sääliväisyyden hellään kiintymykseen, huomaavaisuuteen, nöyrämielisyyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen.” (Kolossalaisille 3:12.) Nöyrämielisyyden avulla voimme asettua valvonnassamme olevien asemaan. Sääliväinen ihminen on pikemminkin nöyrä ja järkevä kuin vaikeasti miellytettävä. Ihmisiä ei tulisi kohdella pelkkinä koneiston osina tehokkuuden nimessä. Lisäksi sääliväiset aviomiehet muistavat perheessä, että heidän vaimonsa on heikompi astia (1. Pietarin kirje 3:7). Jeesuksen sääliväisen esimerkin tarkasteleminen voi auttaa meitä kaikessa tässä.

Koska Jeesus tunsi niin syvää myötätuntoa ihmisiä kohtaan maanpäällisen palveluksensa aikana, voimme olla varmoja, että hän on nykyään ja vastakin sääliväinen Hallitsija. Psalmi 72 sanoo hänestä profeetallisesti: ”Hän jakakoon oikeutta kansan ahdistetuille, hän pelastakoon köyhän pojat ja murskatkoon riistäjän. Ja hänellä on alamaisia merestä mereen ja Virrasta maan ääriin saakka. Hän säälii alhaista ja köyhää ja pelastaa köyhien sielut.” (Psalmit 72:4, 8, 13.)

Jumalan sanassa ennustetaan: ”Hän on tuomitseva alhaiset vanhurskaasti ja antava oikeamielisesti ojennusta maan sävyisien hyväksi. – – hän surmaa jumalattoman.” Kun ennustuksessa on kuvailtu, miten jopa julmat, petomaiset ihmiset muuttavat tapojaan, siinä jatketaan: ”Ne eivät tee vahinkoa eivätkä tuota turmiota koko pyhällä vuorellani, sillä maa on oleva täynnä Jehovan tuntemusta niin kuin vedet peittävät meren.” (Jesaja 11:4–9.) Tämä profetia ei lupaa vähempää kuin maailmanlaajuisen ihmisyhteisön, johon kuuluvat tuntevat Jehovan ja jäljittelevät hänen sääliväisiä teitään!