Hanki viisautta ja ota vastaan kuria
JEHOVA JUMALA on kansansa Suuri Opettaja. Hän opettaa heille paitsi itseään myös elämää koskevia asioita. (Jesaja 30:20; 54:13; Psalmit 27:11.) Jehova antoi esimerkiksi Israelin kansalle profeettoja, leeviläisiä – erityisesti papit – ja muita viisaita miehiä opettajiksi (2. Aikakirja 35:3; Jeremia 18:18). Profeetat opettivat kansalle asioita, jotka koskivat Jumalan tarkoituksia ja ominaisuuksia, sekä viitoittivat oikean tien, jota tuli kulkea. Papeilla ja leeviläisillä oli velvollisuus opettaa Jehovan lakia. Viisaat miehet eli vanhimmat puolestaan antoivat järkeviä neuvoja arkielämän asioissa.
Daavidin poika Salomo oli huomattava Israelin viisaiden miesten joukossa (1. Kuninkaiden kirja 4:30, 31). Nähdessään hänen kunniansa ja rikkautensa yksi hänen maineikkaimmista vieraistaan, Saban kuningatar, myönsi: ”Minulle ei ollut kerrottu puoltakaan. Sinulla on enemmän viisautta ja hyvinvointia kuin olin kuullut huhuttavan.” (1. Kuninkaiden kirja 10:7.) Missä oli Salomon viisauden salaisuus? Tullessaan Israelin kuninkaaksi vuonna 1037 eaa. Salomo rukoili ”viisautta ja tietoa”. Koska hänen pyyntönsä miellytti Jehovaa, tämä antoi hänelle tietoa, viisautta ja ymmärtäväisen sydämen. (2. Aikakirja 1:10–12; 1. Kuninkaiden kirja 3:12.) Ei ihme, että Salomo pystyi ”puhumaan kolmetuhatta sananlaskua”! (1. Kuninkaiden kirja 4:32.) Jotkin näistä kirjoitettiin ”Agurin” ja ”kuningas Lemuelin sanojen” ohella Raamattuun kuuluvaan Sananlaskujen kirjaan (Sananlaskut 30:1; 31:1). Näissä sananlaskuissa ilmaistut totuudet heijastavat Jumalan viisautta, ja ne ovat ikuisia (1. Kuninkaiden kirja 10:23, 24). Ne ovat jokaiselle onnellista ja menestyksellistä elämää haluavalle nykyään yhtä korvaamattomia kuin ne olivat silloin, kun ne esitettiin ensimmäisen kerran.
Miten saada menestystä ja pysyä moraalisesti puhtaana?
Sananlaskujen kirjan tarkoitus selitetään sen alkusanoissa: ”Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskuja viisauden ja kurin tuntemiseksi, ymmärryksen sanojen erottamiseksi, ymmärtäväisyyttä antavan kurin, vanhurskauden ja arvostelukyvyn ja oikeamielisyyden saamiseksi, terävänäköisyyden antamiseksi kokemattomille, tiedon ja ajattelukyvyn nuorelle miehelle.” (Sananlaskut 1:1–4.)
Salomon sananlaskuilla on todella ylevä tarkoitus! Ne ovat ”viisauden ja kurin tuntemiseksi”. Viisauteen sisältyy asioiden todellisen tilan näkeminen ja tuon tiedon käyttäminen, jotta voisi ratkaista ongelmia, saavuttaa tavoitteita, välttää tai torjua vaaroja tai auttaa toisia toimimaan siten. Eräässä hakuteoksessa sanotaan: ”Sananlaskujen kirjassa ’viisaus’ merkitsee elämäntaitoa: kykyä tehdä viisaita valintoja ja elää menestyksekkäästi.” Miten tärkeää onkaan hankkia viisautta! (Sananlaskut 4:7.)
Salomon sananlaskut antavat myös kuria. Tarvitsemmeko tällaista valmennusta? Raamatussa kuri välittää ajatuksen oikaisusta, ojennuksesta tai rangaistuksesta. Erään raamatunoppineen mukaan se ”tarkoittaa moraalista valmennusta, johon liittyy pahojen taipumusten oikaiseminen”. Onpa kuri lähtöisin itsestämme tai tuleepa se toisilta, se paitsi estää meitä toimimasta väärin myös antaa meille vaikuttimen parempaan suuntaan johtavien muutosten tekemiseen. Me tosiaan tarvitsemme kuria, jos haluamme pysyä moraalisesti puhtaina.
Sananlaskujen tarkoitus on siis kaksitahoinen: jakaa viisautta ja antaa kuria. Moraalisella kurilla ja henkisillä kyvyillä on monia puolia. Esimerkiksi vanhurskaus ja oikeudenmukaisuus ovat moraalisia ominaisuuksia, ja ne auttavat meitä pitämään kiinni Jehovan korkeista normeista.
Viisauteen sisältyy monia seikkoja, muiden muassa ymmärrys, ymmärtäväisyys, terävänäköisyys ja ajattelukyky. Ymmärrys on kykyä tutkia jokin asia ja havaita, mistä se koostuu, käsittämällä sen osien ja kokonaisuuden väliset yhteydet ja pääsemällä näin perille sen merkityksestä. Ymmärtäväisyys taas vaatii tietoa syistä ja sen tajuamista, miksi jokin menettely on oikea tai väärä. Ihminen voi esimerkiksi ymmärtää, että joku on menossa väärään suuntaan, ja hän saattaa heti varoittaa tätä vaarasta. Häneltä vaaditaan kuitenkin ymmärtäväisyyttä sen käsittämiseksi, miksi tämä ihminen on menossa tuohon suuntaan, ja sellaisen keinon löytämiseksi, jolla tämä voidaan parhaiten pelastaa.
Terävänäköiset ihmiset ovat harkitsevia, eivät herkkäuskoisia (Sananlaskut 14:15). He pystyvät näkemään pahan ennalta ja varautumaan siihen. Ja viisauden avulla pystymme hahmottelemaan tervehenkisiä ajatuksia ja suunnitelmia, jotka antavat elämälle merkityksellisen suunnan. Raamatun sananlaskujen tutkiminen on tosiaan antoisaa, koska ne on kirjoitettu muistiin sitä varten, että voisimme tuntea viisauden ja kurin. Jopa ”kokemattomat”, jotka kiinnittävät huomiota sananlaskuihin, saavat terävänäköisyyttä, ja ”nuori mies” saa tietoa ja ajattelukykyä.
Sananlaskuja viisaille
Raamatun sananlaskuja ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain kokemattomille ja nuorille. Ne on tarkoitettu kenelle tahansa, joka on kyllin viisas kuunnellakseen. ”Viisas kuuntelee ja omaksuu lisää opetusta”, sanoo kuningas Salomo, ”ja ymmärtäväinen on se, joka hankkii taitavaa ohjausta ymmärtääkseen sananlaskun ja arvoituksellisen sanonnan, viisaiden sanat ja heidän arvoituksensa.” (Sananlaskut 1:5, 6.) Jo ennestään viisautta hankkinut ihminen saa sananlaskuja pohtimalla lisää oppia, ja ymmärtäväisen kyky ohjata elämäänsä menestyksellisesti paranee.
Sananlasku ilmaisee usein jonkin syvällisen totuuden hyvin vähin sanoin. Raamatun sananlasku voidaan esittää arvoituksellisen sanonnan muodossa (Sananlaskut 1:17–19). Jotkin sananlaskut ovat arvoituksia: pulmallisia ja visaisia toteamuksia, jotka vaativat selvittämistä. Sananlasku voi sisältää myös vertauksia, metaforia ja muita kielikuvia. Niiden ymmärtämiseksi vaaditaan aikaa ja mietiskelyä. Salomolla, joka sepitti hyvin paljon sananlaskuja, oli varmasti kyky ymmärtää sananlaskun merkitysvivahteet. Sananlaskujen kirjassa hän ottaa tehtäväkseen välittää tuota kykyä lukijoilleen, ja viisas ihminen haluaa kiinnittää tähän huomiota.
Alku joka johtaa päämäärään
Mistä ihminen aloittaa viisauden ja kurin hankkimisen? Salomo vastaa: ”Jehovan pelko on tiedon alku. Vain tyhmyrit ovat halveksineet viisautta ja kuria.” (Sananlaskut 1:7.) Tieto alkaa Jehovan pelosta. Ilman tietoa ei voi olla viisautta eikä kuria. Jehovan pelko on siis viisauden ja kurin alku. (Sananlaskut 9:10; 15:33.)
Jumalan pelko ei ole sairaalloista kammoa häntä kohtaan. Se on sitä vastoin syvää kunnioitusta. Ilman tätä pelkoa ei voi olla tosi tietoa. Elämä on lähtöisin Jehova Jumalasta, eikä meillä luonnollisestikaan voi olla mitään tietoa ilman elämää (Psalmit 36:9; Apostolien teot 17:25, 28). Lisäksi Jumala on luonut kaiken; siksi kaikki inhimillinen tieto perustuu hänen kättensä töiden tutkimiseen (Psalmit 19:1, 2; Ilmestys 4:11). Jumala on myös henkeyttänyt kirjoitetun Sanansa, joka on ”hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa” (2. Timoteukselle 3:16, 17). Siksi kaiken tosi tiedon polttopiste on Jehova, ja tuota tietoa etsivän ihmisen täytyy tuntea kunnioittavaa pelkoa häntä kohtaan.
Mitä arvoa on inhimillisellä tiedolla ja maailmallisella viisaudella ilman Jumalan pelkoa? Apostoli Paavali kirjoitti: ”Missä on viisas? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän väittelijä? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta tyhmyydeksi?” (1. Korinttilaisille 1:20.) Maailmallisesti viisas ihminen, jolta puuttuu jumalanpelko, tekee tunnetuista tosiasioista vääriä päätelmiä, ja hänestä tulee lopulta ’vain tyhmyri’.
”Käädyt kaulaasi”
Viisas kuningas osoittaa seuraavat sanansa nuorille: ”Kuuntele, poikani, isäsi kuria äläkä hylkää äitisi lakia. Sillä ne ovat viehättävä seppele päähäsi ja kauniit käädyt kaulaasi.” (Sananlaskut 1:8, 9.)
Muinaisessa Israelissa vanhemmilla oli Jumalan antama velvollisuus opettaa lapsiaan. Mooses kehotti isiä: ”Näiden sanojen, jotka minä tänään annan sinulle käskyiksi, on oltava sydämelläsi, ja sinun on teroitettava niitä pojillesi ja puhuttava niistä kotona istuessasi ja tietä kulkiessasi ja maata mennessäsi ja ylös noustessasi.” (5. Mooseksen kirja 6:6, 7.) Äideilläkin oli melkoisesti vaikutusvaltaa. Sopusoinnussa miehelleen kuuluvan vallan kanssa heprealaisvaimo saattoi panna toimeen perhettä koskevia lakeja.
Tosiasiassa läpi Raamatun perhe esitetään opetuksen antamisen perusyksikkönä (Efesolaisille 6:1–3). Lapsilla, jotka tottelevat uskovia vanhempiaan, on kuvaannollisena kaunistuksenaan ikään kuin koristeellinen ja viehättävä seppele ja kunnian käädyt.
”Sielun se riistää omistajiltaan”
Ennen kuin eräs aasialainen isä lähetti 16-vuotiaan poikansa Yhdysvaltoihin saamaan korkeampaa koulutusta, hän neuvoi tätä pysymään erossa pahoista ihmisistä. Tämä neuvo muistuttaa Salomon varoitusta: ”Poikani, jos syntiset yrittävät vietellä sinua, älä suostu.” (Sananlaskut 1:10.) Salomo ilmaisee kuitenkin syötin, jota he usein käyttävät: ”He hokevat: ’Lähde toki kanssamme. Väijytäänpä verta. Vaanitaanpa viattomia syyttä. Nielaistaan heidät elävältä niin kuin Šeol, kokonaisina, niin kuin hautakuoppaan menevät. Löydetään kaikenlaisia kalliita arvoesineitä. Täytetään talomme saaliilla. Arpaasi sinun pitäisi heittää meidän joukossamme. Olkoon vain yksi kukkaro, joka kuuluu meille kaikille.’” (Sananlaskut 1:11–14.)
Syöttinä ovat selvästikin rikkaudet. Lupaamalla nopeaa voittoa ”syntiset” viettelevät toisia sekaantumaan heidän väkivaltaisiin tai epärehellisiin hankkeisiinsa. Aineellisen voiton toivossa nämä jumalattomat ihmiset eivät epäröi vuodattaa verta. He ’nielaisevat uhrinsa elävältä niin kuin Šeol, kokonaisena’, kun he ryöstävät häneltä kaiken, mitä hänellä on, samoin kuin hauta ottaa vastaan koko ruumiin. He kehottavat tekemään rikollisuudesta elämänuran: he tahtovat ’täyttää talonsa saaliilla’, ja he haluavat, että kokematon ’heittää arpansa heidän kanssaan’. Tässä on meille erittäin ajankohtainen varoitus. Eivätkö nuorisojengit ja huumeiden välittäjät käytäkin samanlaisia värväysmenetelmiä? Eikö monia houkutella kyseenalaisiin liiketoimiin nimenomaan lupaamalla nopeaa rikastumista?
”Älä mene, poikani, sille tielle heidän kanssaan”, neuvoo viisas kuningas. ”Pidätä jalkasi heidän kulkutieltään. Sillä pahuuteen juoksevat heidän jalkansa, ja he kiirehtivät alinomaa vuodattamaan verta.” Hän ennustaa heidän tuhoisan loppunsa lisätessään: ”Sillä turhaan verkko levitetään minkä tahansa siivellisen silmien eteen. Omaa vertaan he siis väijyvät; he vaanivat omia sielujaan. Sellaiset ovat jokaisen väärää voittoa hankkivan polut. Sielun se riistää omistajiltaan.” (Sananlaskut 1:15–19.)
”Jokainen väärää voittoa hankkiva” tuhoutuu tiellään. Sama väijytys, jonka jumalattomat asettavat toisille, tulee ansaksi heille itselleen. Muuttavatko tahalliset pahantekijät menettelyään? Eivät. Verkko voi olla täysin näkyvissä, mutta linnut – ’siivelliset’ – lentävät kaikesta huolimatta suoraan siihen. Samalla tavoin jumalattomat jatkavat ahneutensa sokaisemina rikollista toimintaansa, vaikka heidät saadaan ennemmin tai myöhemmin kiinni.
Kuka kuuntelee viisauden ääntä?
Ovatko syntiset todellisuudessa selvillä siitä, että heidän kulkunsa vie perikatoon? Onko heitä varoitettu siitä, mihin heidän tiensä johtaa? Tietämättömyys ei ole mikään puolustus, sillä julkisilla paikoilla julistetaan hyvin selvää sanomaa.
Salomo julistaa: ”Kadulla huutaa lakkaamatta tosi viisaus äänekkäästi. Toreilla se antaa jatkuvasti äänensä kuulua. Meluisten katujen yläpäässä se huutaa. Kaupunkiin johtavien porttien sisäänkäyntien luona se sanoo sanottavansa.” (Sananlaskut 1:20, 21.) Kovalla ja selvällä äänellä viisaus huutaa julkisilla paikoilla, jotta kaikki kuulisivat. Muinaisessa Israelissa vanhimmat antoivat viisaita neuvoja ja tekivät oikeudellisia päätöksiä kaupungin porteissa. Meidän hyväksemme Jehova on kirjoituttanut tosi viisauden Sanaansa, Raamattuun, joka on laajalti saatavissa. Ja hänen ahkerat palvelijansa julistavat nykyään julkisesti sen sanomaa kaikkialla. Jumala julistuttaa tosiaan viisautta kaikille.
Mitä tosi viisaus sanoo? Se sanoo näin: ”Kuinka kauan te kokemattomat rakastatte kokemattomuutta, ja kuinka kauan teidän pilkkaajien täytyy haluta itsellenne suoranaista pilkkaa – – olen huutanut, mutta te aina vain kieltäydytte, olen ojentanut käteni, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota.” Tyhmät eivät kuuntele viisauden ääntä. Siksi ”he saavat syödä tiensä hedelmää”. Heidän oma ’luopumuksensa ja huolettomuutensa tuhoaa heidät’. (Sananlaskut 1:22–32.)
Miten sitten käy sen, joka on käyttänyt aikaa viisauden äänen kuuntelemiseen? Hän ”saa asua turvassa ja olla onnettomuuden kauhun häiritsemättä”. (Sananlaskut 1:33.) Toivottavasti sinä olet niiden joukossa, jotka hankkivat viisautta ja ottavat vastaan kuria kiinnittämällä huomiota Raamatun sananlaskuihin.
[Kuva s. 15]
Tosi viisaus on laajalti saatavissa