Jäljittele puolueetonta Jumalaamme Jehovaa
”Jumalassa ei ole puolueellisuutta.” (ROOMALAISILLE 2:11)
1, 2. a) Mikä oli Jehovan tarkoitus kanaanilaisten suhteen yleensä? b) Mitä Jehova teki, ja mitä kysymyksiä se herättää?
VUONNA 1473 eaa. Moabin tasangoille leiriytyneet israelilaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti Moosesta. Jordanin toisella puolella heitä odotti haaste. Mooses ilmoitti Jehovan tarkoituksen olevan, että Israel kukistaisi seitsemän mahtavaa kanaanilaiskansaa, jotka asuivat Luvatussa maassa. Mooseksen rohkaisevat sanat kuuluivat: ”Jehova, sinun Jumalasi, luovuttaa ne sinulle, ja sinun on lyötävä ne.” Israelin ei tullut tehdä niiden kanssa liittoa, eikä niitä saanut kohdella suopeasti. (5. Mooseksen kirja 1:1; 7:1, 2.)
2 Jehova säästi kuitenkin yhden perheen ensimmäisestä kaupungista, johon Israel hyökkäsi. Jumala varjeli myös joitakuita muita asukkaita neljästä muusta kaupungista. Miksi? Mitä näiden kanaanilaisten pelastumiseen johtaneet hämmästyttävät tapahtumat opettavat meille Jehovasta? Miten me voimme jäljitellä häntä?
Jehovan maineen synnyttämiä reaktioita
3, 4. Miten uutiset israelilaisten voitoista vaikuttivat joihinkin Kanaanin asukkaisiin?
3 Luvattuun maahan menemistä edeltäneen 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana Jehova suojeli kansaansa Israelia ja taisteli sen puolesta. Luvatun maan eteläpuolella Israelilla oli vastassaan kanaanilainen Aradin kuningas. Jehovan avulla israelilaiset löivät hänet ja hänen kansansa Hormassa. (4. Mooseksen kirja 21:1–3.) Myöhemmin Israel kiersi Edomin maan ja kulki pohjoiseen Kuolleenmeren koillispuolelle. Tällä Moabin aiemmin asuttamalla seudulla oli nyt amorilaisia. Heidän kuninkaansa Sihon ei sallinut Israelin kulkea alueensa läpi. Taistelu käytiin Jahasissa, ilmeisesti Arnonin purolaakson pohjoispuolella, missä Sihon sai surmansa. (4. Mooseksen kirja 21:23, 24; 5. Mooseksen kirja 2:30–33.) Kauempana pohjoisessa Og hallitsi Basanissa asuvia amorilaisia. Vaikka Og olikin jättiläiskokoinen, hänestä ei ollut vastusta Jehovalle. Og tapettiin Edreissä. (4. Mooseksen kirja 21:33–35; 5. Mooseksen kirja 3:1–3, 11.) Uutiset näistä voitoista sekä kertomukset Israelin Egyptistä lähdöstä vaikuttivat voimakkaasti Kanaanin asukkaisiin.a
4 Kun israelilaiset Jordanin ylityksen jälkeen tunkeutuivat ensimmäistä kertaa Kanaaniin, he pystyttivät leirin Gilgaliin (Joosua 4:9–19). Jonkin matkan päässä sijaitsi muurein ympäröity Jerikon kaupunki. Uutiset Jehovan teoista saivat kanaanilaisen Rahabin toimimaan uskossa. Sen vuoksi Jehova säästi hänet ja hänen talossaan olevat, kun hän tuhosi Jerikon. (Joosua 2:1–13; 6:17, 18; Jaakobin kirje 2:25.)
5. Mikä sai gibeonilaiset toimimaan terävänäköisesti?
5 Seuraavaksi israelilaiset lähtivät Jordanin lähistöllä sijaitsevilta alangoilta maan keskiosan kukkuloita kohti. Jehovan ohjeiden mukaisesti Joosua järjesti väijytyksen Ain kaupunkia vastaan (Joosua, 8. luku). Uutiset väijytystä seuranneesta murskavoitosta saivat monet kanaanilaiskuninkaat kokoamaan joukkonsa sotaan (Joosua 9:1, 2). Läheisen hivviläiskaupungin Gibeonin asukkaat reagoivat toisin. ”He aivan omasta aloitteestaan toimivat terävänäköisesti”, kerrotaan Joosuan 9:4:ssä. Rahabin tavoin he olivat kuulleet, että Jehova oli vapauttanut kansansa Egyptistä ja kukistanut Sihonin ja Ogin. (Joosua 9:6–10.) Gibeonilaiset tajusivat, että oli turhaa nousta vastarintaan. Niinpä he lähettivät Gibeonin ja sen kolmen naapurikaupungin – Kefiran, Beerotin ja Kirjat-Jearimin – puolesta Joosuan luo Gilgaliin valtuuskunnan, joka teeskenteli tulevansa kaukaisesta maasta. Salajuoni onnistui. Joosua teki heidän kanssaan liiton, joka takasi heidän elossa säilymisensä. Kolme päivää myöhemmin Joosua ja israelilaiset saivat tietää, että heitä oli petkutettu. He olivat kuitenkin vannoneet Jehovan kautta pitävänsä liiton ja tekivät siksi niin. (Joosua 9:16–19.) Oliko tämä Jehovan mieleen?
6. Miten Jehova suhtautui liittoon, jonka Joosua teki gibeonilaisten kanssa?
6 Gibeonilaisten sallittiin tulla israelilaisten ja jopa tabernaakkelissa olevan ”Jehovan alttarin” puunhakkaajiksi ja vedenkantajiksi (Joosua 9:21–27). Lisäksi kun viisi amorilaiskuningasta ja heidän armeijansa uhkasivat gibeonilaisia, Jehova puuttui tilanteeseen ihmeen välityksellä. Raekivet surmasivat enemmän vihollisia kuin Joosuan joukot. Jehova jopa vastasi Joosuan pyyntöön, että aurinko ja kuu pysyisivät paikallaan, kunnes kaikki viholliset saataisiin lyötyä. Joosua sanoikin: ”Eikä yksikään päivä ole osoittautunut sen kaltaiseksi, ei ennen sitä eikä sen jälkeen, jona Jehova kuunteli ihmisen ääntä, sillä Jehova itse taisteli Israelin puolesta.” (Joosua 10:1–14.)
7. Mikä Pietarin tunnustama tosiasia piti paikkansa joidenkin kanaanilaisten kohdalla?
7 Kanaanilainen Rahab perheineen samoin kuin gibeonilaiset pelkäsivät Jehovaa ja toimivat sen mukaisesti. Se mitä heille tapahtui, osoittaa selvästi toteen kristityn apostoli Pietarin myöhemmin lausumat sanat: ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.)
Miten Jehova oli tekemisissä Abrahamin ja Israelin kanssa?
8, 9. Miten Jehovan puolueettomuus näkyi hänen ollessaan tekemisissä Abrahamin ja Israelin kansan kanssa?
8 Opetuslapsi Jaakob kiinnitti huomiota siihen, miten Jumalan ansaitsematon hyvyys ilmeni hänen ollessaan tekemisissä Abrahamin ja tämän jälkeläisten kanssa. Abrahamista ei tullut ”Jehovan ystävää” etnisen taustansa vuoksi, vaan siksi, että hän ilmaisi uskoa. (Jaakobin kirje 2:23.) Abrahamin usko ja rakkaus Jehovaa kohtaan toivat siunauksia hänen jälkeläisilleen (2. Aikakirja 20:7). Jehova lupasi Abrahamille: ”Minä siunaamalla siunaan sinua ja lisäämällä lisään siemenesi, niin että se on kuin taivaiden tähdet ja kuin hiekkajyväset, jotka ovat meren rannalla.” Seuraavankin jakeen lupaus on huomionarvoinen: ”Sinun siemenesi välityksellä kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä.” (1. Mooseksen kirja 22:17, 18; Roomalaisille 4:1–8.)
9 Ollessaan tekemisissä Israelin kanssa Jehova ei suinkaan osoittanut puolueellisuutta vaan näytti, mitä hän voi tehdä häntä tottelevien hyväksi. Tämä on esimerkki siitä, miten hän osoittaa uskollista rakkautta kuuliaisia palvelijoitaan kohtaan. Vaikka Israel oli Jehovan ”erikoisomaisuutta”, muutkin kansat saattoivat hyötyä Jumalan hyväntahtoisuudesta (2. Mooseksen kirja 19:5; 5. Mooseksen kirja 7:6–8). Jehova lunasti Israelin Egyptin orjuudesta ja siten vakuutti: ”Ainoastaan teidät olen tuntenut kaikista maan suvuista.” Aamoksen ja muiden profeettojen kautta Jehova kuitenkin lupasi suurenmoisen tulevaisuuden kaikkien kansakuntien ihmisille. (Aamos 3:2; 9:11, 12; Jesaja 2:2–4.)
Jeesus, puolueeton opettaja
10. Miten Jeesus jäljitteli Isäänsä puolueettomuuden osoittamisessa?
10 Maallisen palveluksensa aikana Jeesus, joka on Isänsä tarkka kuva, jäljitteli Jehovan puolueettomuutta (Heprealaisille 1:3). Hänen suurin huolenaiheensa tuolloin oli löytää ”Israelin huoneen kadonneet lampaat”. Hän ei kuitenkaan pidättynyt todistamasta kaivolla tapaamalleen samarialaiselle naiselle. (Matteus 15:24; Johannes 4:7–30.) Hän myös teki ihmeen erään ilmeisesti ei-juutalaisen upseerin pyynnöstä (Luukas 7:1–10). Tämän hän teki sen lisäksi, että hän osoitti teoillaan rakastavansa Jumalan kansaa. Myös Jeesuksen opetuslapset saarnasivat laajalti. Jehovan siunauksen saaminen liittyi selvästikin asenteeseen, ei kansallisuuteen. Nöyrät, vilpitönsydämiset ihmiset, jotka tunsivat totuuden nälkää, ottivat vastaan Valtakunnan hyvän uutisen. Sitä vastoin pöyhkeät halveksivat Jeesusta ja hänen sanomaansa. Jeesus julisti: ”Minä ylistän sinua julkisesti, Isä, taivaan ja maan Herra, koska olet huolellisesti kätkenyt nämä viisailta ja älykkäiltä ja olet ilmaissut ne lapsille. Niin, oi Isä, sillä sinä olet nähnyt hyväksi tehdä näin.” (Luukas 10:21.) Kun meillä on vaikuttimina rakkaus ja usko ollessamme tekemisissä toisten kanssa, mekin toimimme puolueettomasti, koska tiedämme Jehovan hyväksyvän juuri sellaisen menettelyn.
11. Miten puolueettomuutta osoitettiin varhaiskristillisessä seurakunnassa?
11 Juutalaiset ja ei-juutalaiset olivat samanarvoisia varhaiskristillisessä seurakunnassa. Paavali selitti: ”Kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka saa aikaan hyvää, juutalaiselle ensin ja myös kreikkalaiselle. Sillä Jumalassa ei ole puolueellisuutta.”b (Roomalaisille 2:10, 11.) Ihmisen etninen tausta ei ratkaissut sitä, hyötyikö hän Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä, vaan ratkaisevaa oli hänen suhtautumisensa tietoon, jota hän sai Jehovasta ja hänen Poikansa Jeesuksen lunastusuhrin tarjoamista odotteista (Johannes 3:16, 36). Paavali kirjoitti: ”Ei se ole juutalainen, joka on sellainen ulkonaisesti, eikä ympärileikkaus ole se, mikä on ulkonaisesti lihassa, vaan se on juutalainen, joka on sellainen sisäisesti, ja hänen ympärileikkauksensa on sydämen ympärileikkaus hengen vaikutuksesta eikä kirjoitetun lakikokoelman vaikutuksesta.” Sitten Paavali käyttää hyväkseen sanaleikkiä, joka liittyy sanaan ”juutalainen” (jonka merkitys on ’Juudasta’; nimi ”Juuda” tarkoittaa ’kiitettyä, ylistettyä’), ja lisää: ”Hänen kiitoksensa ei tule ihmisiltä, vaan Jumalalta.” (Roomalaisille 2:28, 29.) Jehova jakelee kiitosta puolueettomasti. Jaammeko me?
12. Millaisen odotteen Ilmestyksen 7:9 tarjoaa ja keille?
12 Apostoli Johannes näki myöhemmin näyssä uskolliset voidellut kristityt hengellisenä kansakuntana, johon kuului 144000 ”sinetöityä kaikista Israelin poikien heimoista”. Sen jälkeen Johannes näki, että ”suuri joukko – – kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä seisoi valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkoisiin vaatteisiin, ja heidän käsissään oli palmunoksia”. (Ilmestys 7:4, 9.) Mikään etninen ryhmä tai kieliryhmä ei siis jää nykyisen kristillisen seurakunnan ulkopuolelle. Kaikenlaisista taustoista olevilla ihmisillä on odotteenaan säilyä elossa tulevasta ”suuresta ahdistuksesta” ja päästä juomaan ”elämän vetten lähteistä” uudessa maailmassa (Ilmestys 7:14–17).
Myönteiset vaikutukset
13–15. a) Miten voimme voittaa rotu- ja kulttuurierot? b) Kerro esimerkkejä niistä hyödyistä, joita ystävällisyyden osoittaminen voi tuoda.
13 Jehova tuntee meidät yhtä hyvin kuin hyvä isä tuntee lapsensa. Kun olemme kiinnostuneita toisten kulttuurista ja taustasta ja opimme ymmärtämään heitä, erilaisuus menettää yleensä merkityksensä. Etniset raja-aidat kaatuvat, ystävyyssiteet ja rakkaus lujittuvat. Yksimielisyys kasvaa. (1. Korinttilaisille 9:19–23.) Tämä ilmenee hyvin niiden lähetystyöntekijöiden toiminnasta, jotka palvelevat ulkomaisella alueella. He ovat kiinnostuneita tuossa vieraassa maassa asuvista ihmisistä, ja pian he huomaavatkin sulautuneensa paikalliseen seurakuntaan (Filippiläisille 2:4).
14 Puolueettomuuden myönteiset vaikutukset ovat nähtävissä monissa maissa. Etiopialainen Aklilu eli yksinäistä elämää Lontoossa. Hänen yksinäisyyttään korosti se, että hänen mielestään muista maista tulleisiin ei suhtauduttu kovin ystävällisesti, niin kuin näyttää käyvän monissa Euroopan suurkaupungeissa nykyään. Aklilua kohdeltiin kuitenkin aivan toisin, kun hän tuli kristilliseen kokoukseen Jehovan todistajien valtakunnansalille. Läsnä olevat toivottivat hänet tervetulleeksi, ja varsin pian hän tunsi olonsa kotoisaksi. Hänen arvostuksensa Luojaa kohtaan kasvoi ja syveni ripeään tahtiin. Pian hän etsi tilaisuuksia kertoa Valtakunnan hyvää uutista muille tuon alueen ihmisille. Eräänä päivänä kun Aklilun julistajatoveri kysyi häneltä, mitä tavoitteita hänellä nyt oli elämässään, Aklilu vastasi heti, että hän toivoi jonakin päivänä kuuluvansa seurakuntaan, joka puhuisi hänen kieltään amharaa. Kun sikäläisen englanninkielisen seurakunnan vanhimmat saivat kuulla tästä, he järjestivät pikimmiten raamatullisen esitelmän Aklilun äidinkielellä. Esitelmäkutsu toi paikalle kymmeniä ulkomaalaisia ja paikallisia asukkaita, jotka halusivat tukea ensimmäistä Britanniassa järjestettyä amharankielistä yleisökokousta. Tätä nykyä tuolla alueella on kukoistava amharankielinen seurakunta, jossa toimii yksimielisesti sekä etiopialaisia että muunmaalaisia. Monet heistä ovat huomanneet, ettei mikään estä heitä asennoitumasta Jehovan puolelle ja menemästä sen vertauskuvaksi kristilliselle kasteelle (Apostolien teot 8:26–36).
15 Ihmisten luonteenpiirteet ja taustat vaihtelevat. Ei ole mitään perusteita tuntea ylemmyyttä tai alemmuutta; kysymys on vain eroista. Maltalaisten todistajien riemulla ei ollut rajoja, kun he katselivat vasta vihkiytyneiden Jehovan palvelijoiden kastetta Maltan saarella, ja Britanniasta tulleet vieraat puolestaan yhtyivät heidän iloonsa vuodattamalla ilonkyyneleitä. Sekä maltalaiset että britit ilmaisivat tunteensa, vaikkakin eri tavoin, ja näiden kristittyjen syvä rakkaus Jehovaan lujitti heidän välisiään siteitä. (Psalmit 133:1; Kolossalaisille 3:14.)
Ennakkoluulojen voittaminen
16–18. Kerro kokemus, joka osoittaa, miten ennakkoluulot voidaan voittaa kristillisessä seurakunnassa.
16 Kun rakkautemme Jehovaa ja kristittyjä veljiämme kohtaan syvenee, voimme jäljitellä Jehovaa entistä tarkemmin siinä, miten suhtaudumme toisiin. Voimme voittaa kaikki ennakkoluulot, joita meillä on saattanut aikaisemmin olla joitakin kansallisuuksia, rotuja tai kulttuureja kohtaan. Esimerkiksi Albert palveli Britannian armeijassa toisen maailmansodan aikana ja joutui japanilaisten vangiksi Singaporen kukistuessa vuonna 1942. Hän joutui noin kolmeksi vuodeksi töihin niin sanotulle ”kuoleman rautatielle” lähelle sitä seutua, jonne myöhemmin rakennettiin Kwai-joen silta. Vapauduttuaan sodan lopussa hän painoi kolmisenkymmentä kiloa, hänen leukansa ja nenänsä olivat murtuneet ja hänellä oli punatauti, silsa ja malaria. Tuhansille hänen vankitovereilleen oli käynyt vielä huonommin; monet heistä eivät jääneet henkiin. Näkemiensä ja kokemiensa julmuuksien vuoksi Albert palasi kotiin katkerana miehenä vuonna 1945, eikä hän halunnut olla missään tekemisissä Jumalan ja uskonnon kanssa.
17 Albertin vaimosta Irenestä tuli Jehovan todistaja. Vaimonsa mieliksi Albert kävi muutamassa Jehovan todistajien paikallisen seurakunnan kokouksessa. Muuan nuori Paul-niminen kristitty, joka toimi kokoaikaisessa palveluksessa, tuli Albertin luo tutkimaan Raamattua. Pian Albert oppi ymmärtämään, että Jehova kohtelee ihmisiä heidän sydämentilansa perusteella. Hän vihki elämänsä Jehovalle ja meni kasteelle.
18 Paul muutti myöhemmin Lontooseen, opetteli japania ja liittyi japaninkieliseen seurakuntaan. Kun hän ilmoitti tuovansa joitakuita vierailulla olevia japanilaisia todistajia käymään entisessä seurakunnassaan, siellä olevat veljet muistivat, että Albertilla oli voimakkaita ennakkoluuloja tuosta kulttuurista tulevia ihmisiä kohtaan. Britanniaan paluunsa jälkeen Albert ei ollut halunnut joutua kasvotusten yhdenkään japanilaisen kanssa, joten veljet pohtivat, kestäisikö hän tavata heitä nyt. Heidän ei olisi tarvinnut kantaa huolta: Albert otti vieraat vastaan varauksetonta veljellistä kiintymystä osoittaen (1. Pietarin kirje 3:8, 9).
”Avartukaa”
19. Mikä apostoli Paavalin neuvo voi auttaa meitä, jos huomaamme olevamme aavistuksenkin verran puolueellisia?
19 ”Puolueellisuuden osoittaminen ei ole hyvä”, kirjoitti viisas kuningas Salomo (Sananlaskut 28:21). On helppo tuntea läheisyyttä niitä kohtaan, jotka tunnemme hyvin. Toisinaan voimme kuitenkin olla taipuvaisia käyttäytymään yliolkaisesti niitä kohtaan, joita emme tunne kovin hyvin. Sellainen puolueellisuus ei sovi Jehovan palvelijalle. Meidän kaikkien on varmasti hyvä noudattaa Paavalin selvää neuvoa: ”Avartukaa.” Meidän tulisi tosiaankin avartua rakkauden osoittamisessa toisia, eri taustoista tulevia kristittyjä kohtaan. (2. Korinttilaisille 6:13.)
20. Millä elämän alueilla meidän tulisi jäljitellä puolueetonta Jumalaamme Jehovaa?
20 Olipa meillä sitten taivaallinen kutsu tai odote elää ikuisesti maan päällä, puolueettomuus auttaa meitä nauttimaan ykseydestä yhtenä laumana yhden Paimenen alaisuudessa (Efesolaisille 4:4, 5, 16). Pyrkimyksemme jäljitellä puolueetonta Jumalaamme Jehovaa voi auttaa meitä kristillisessä sananpalveluksessamme, kotonamme ja seurakunnassamme – tosiaankin kaikilla elämän alueilla. Kuinka niin? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään tätä aihetta.
[Alaviitteet]
a Myöhemmin Jehovan maineesta kerrottiin pyhissä lauluissa (Psalmit 135:8–11; 136:11–20).
b Tässä ilmaus ”kreikkalaiset” tarkoittaa ei-juutalaisia yleensä (Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa, s. 1335).
Miten vastaisit?
• Miten Jehova osoitti puolueettomuutta Rahabia ja gibeonilaisia kohtaan?
• Miten puolueettomuus ilmeni Jeesuksen opetuksista?
• Mikä voi auttaa meitä voittamaan rotuun tai kulttuuriin liittyvät ennakkoluulot?
[Kuva s. 13]
Israel alkaa valloittaa Kanaania
[Kuva s. 15]
Jeesus ei pidättynyt todistamasta samarialaiselle naiselle
[Kuva s. 16]
Amharankielinen yleisökokous Britanniassa
[Kuva s. 16]
Albertin rakkaus Jehovaa kohtaan auttoi häntä voittamaan ennakkoluulot