Miten tiede vaikuttaa elämääsi?

Erään sanakirjan määritelmän mukaan tiede on ”ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja kriittistä tutkimista”. Se on kovaa ja monesti turhauttavaakin työtä. Kokeiden ja havaintojen tekeminen voi viedä viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Toisinaan uurastus johtaa umpikujaan, mutta usein tuloksena on jotain, mikä hyödyttää ihmiskuntaa. Tarkastellaanpa muutamaa esimerkkiä.

Eräs eurooppalainen yritys on valmistanut lujasta muovista ja edistyksellisistä suodattimista vedenpuhdistuspillin, jota käyttämällä voi välttyä saastuneen veden juomisen aiheuttamilta sairauksilta. Niitä on käytetty luonnononnettomuusalueilla, esimerkiksi Haitissa vuonna 2010 sattuneen maanjäristyksen jälkeen.

Maapalloa kiertää satelliittien verkosto, joka muodostaa maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS). Se suunniteltiin alun perin sotilaalliseen käyttöön, mutta se opastaa myös autoilijoita, lentäjiä, laivojen navigoijia ja jopa metsästäjiä ja vaeltajia. GPS:n kehittäneiden tiedemiesten ansiosta löydämme helpommin perille.

Käytätkö matkapuhelinta, tietokonetta tai internetiä? Onko terveytesi kohentunut tai oletko parantunut jostain sairaudesta lääketieteen edistysaskelten ansiosta? Matkustatko lentokoneella? Jos vastaat myöntävästi, hyödynnät arvokasta työtä, jota tiede on tehnyt ihmiskunnan hyväksi. Tieteellä on tosiaan ollut myönteinen vaikutus elämäämme.

ONKO MODERNILLA TIETEELLÄ VASTAUS KAIKKEEN?

Laajentaakseen tietämystään nykyajan tiedemiehet kaivautuvat syvälle luonnon salaisuuksiin. Ydinfyysikot tutkivat atomien sisäosien toimintaa, kun taas astrofyysikot tähyilevät miljardeja vuosia taaksepäin pyrkimyksenään ymmärtää universumin alkuperää. Ulottaessaan tutkimuksensa aina vain syvemmälle ja kauemmas, jopa näkymättömiin ja luoksepääsemättömiin maailmoihin, jotkut tutkijat ajattelevat, että jos Raamatun Jumala olisi olemassa, heidän pitäisi kyetä löytämään hänet.

Jotkut huomattavat tiedemiehet ja filosofit menevät vielä pidemmälle. Tiedekirjailija Amir D. Aczelin mukaan he pyrkivät esittämään tieteellisiä todisteita sen puolesta, että Jumalaa ei ole olemassa. Esimerkiksi eräs kuuluisa fyysikko on väittänyt, että ”puuttuvat todisteet Jumalasta, jolla olisi tärkeä osa maailmankaikkeudessa, johtavat väistämättä siihen järkevään päätelmään, että sellaista jumalaa ei ole”. Toiset antavat ymmärtää, että Raamatussa mainitut Jumalan teot ovat vain ”taikatemppuja” tai ”hämäräperäistä huijausta”.a

On kuitenkin aiheellista kysyä: onko tutkijoilla riittävästi tietoa ehdottomien päätelmien tekemiseksi? Vastaus on yksinkertaisesti: ei. Tiede on ottanut valtavia harppauksia, mutta monet tutkijat tunnustavat, että on silti monia asioita, joita ei tunneta – ehkä myös asioita, joita ei koskaan tulla tuntemaankaan. Nobel-palkinnon saanut fyysikko Steven Weinberg sanoi luonnon tutkimisesta: ”Emme koskaan pääse asioista täysin perille.” Britannian kuninkaallinen tähtitieteilijä, professori Martin Rees kirjoitti: ”Ihminen ei ehkä koskaan tule ymmärtämään aivan kaikkea.” Totuus on, että suuri osa siitä, mitä ympärillämme on, pienestä solusta suunnattomaan universumiin, on yhä modernin tieteen ulottumattomissa. Seuraavassa on muutama esimerkki.

• 

  Biologit eivät täysin ymmärrä elävissä soluissa tapahtuvia prosesseja. Tiede ei ole päässyt kokonaan selville siitä, miten solut hyödyntävät energiaa, tuottavat proteiineja ja jakautuvat.

• 

  Painovoima vaikuttaa meihin kaiken aikaa. Silti sekin on fyysikoille jossain määrin arvoitus. Se, miten maan vetovoima toimii hypätessämme ilmaan tai miten se pitää kuun maata kiertävällä radallaan, on osittain hämärän peitossa.

• 

  Kosmologit arvioivat, että noin 95 prosenttia maailmankaikkeuden koostumuksesta on sellaista, mitä ei pystytä näkemään eikä havaitsemaan tieteellisin laittein. Tutkijat puhuvatkin pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta, joiden luonnetta ei tunneta.

On olemassa muitakin tuntemattomia, tutkijoita hämmentäviä asioita. Miksi tämä on merkittävää? Muuan suosittu tiedekirjoittaja toteaa: ”Se, mitä emme tiedä, ylittää kirkkaasti sen, mitä tiedämme. Työskentely tieteen parissa herättää minussa ahdasmielisyyden sijaan kunnioitusta ja halun tutkia lisää.”

Korvaako tiede näin ollen Raamatun ja sulkeeko se pois uskon Jumalaan? Mieti: jos älykkäät tiedemiehet tehokkaine laitteineen ovat onnistuneet hankkimaan vain rajallisesti tietoa luonnosta, olisiko loogista sivuuttaa suoralta kädeltä kaikki, mikä on tieteen tavoittamattomissa? Erään astronomian historiaa ja kehitysvaiheita tarkastelevan pitkän artikkelin lopuksi Encyclopedia Britannica -tietosanakirjassa sanotaankin osuvasti: ”Vaikka tähtitiedettä on harjoitettu liki neljätuhatta vuotta, maailmankaikkeus on edelleen yhtä tuntematon meille kuin sen on täytynyt olla babylonialaisille.”

Jehovan todistajat kunnioittavat jokaisen oikeutta omaan mielipiteeseen tässä asiassa. Pyrimme noudattamaan Raamatun ohjetta: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5.) Kannustamme sinua siksi tarkastelemaan sitä, millä tavoin tiede ja Raamattu ovat sopusoinnussa keskenään ja täydentävät toisiaan.