Muinainen kirjakäärö ”avautuu”
Ein Gedistä vuonna 1970 löytynyttä tekstikatkelmaa ei pitkään aikaan pystytty lukemaan. 3D-skannaus paljasti, että teksti sisältää osan 3. Mooseksen kirjasta ja että siinä käytetään Jumalan nimeä.
VUONNA 1970 Ein Gedistä Israelista läheltä Kuolleenmeren länsirantaa löytyi hiiltynyt kirjakäärö. Arkeologit löysivät kirjakäärön, kun he kaivoivat esiin synagogaa, joka oli palanut kylän tuhoutuessa, luultavasti 500-luvulla. Käärö oli niin huonossa kunnossa, että se oli lukukelvoton eikä sitä voinut edes rullata auki vahingoittamatta sitä. 3D-skannaustekniikan ansiosta se onnistuttiin kuitenkin ”avaamaan”, ja uusien kuvankäsittelyohjelmien avulla sen sisältö on luettavissa.
Mitä skannaus on paljastanut? Kirjakäärössä on Raamatun tekstiä. Katkelmat, jotka ovat säilyneet, sisältävät joitakin jakeita 3. Mooseksen kirjan alusta. Näissä jakeissa esiintyy Tetragrammi, Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin. Käärö näyttää olevan peräisin ensimmäisen vuosisadan loppupuoliskon ja 300-luvun väliseltä ajalta. Se on näin ollen Qumranin käsikirjoitusten jälkeen vanhin löydetty Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjakäärö. Gil Zohar kirjoittaa The Jerusalem Post -sanomalehdessä: ”Ennen kuin Ein Gedistä löytynyt 3. Mooseksen kirjan katkelma pystyttiin virtuaalisesti avaamaan, toisen temppelin ajan loppupuolelle ajoittuvien, 2 000 vuotta vanhojen Kuolleenmeren kirjakääröjen ja 900-luvulta olevan keskiaikaisen Aleppon koodeksin välillä oli ollut tuhannen vuoden mittainen aukko.” Asiantuntijoiden mukaan tämä kirjakäärö osoittaa, että Tooran masoreettinen teksti ”on säilynyt muuttumattomana tuhansien vuosien ajan eikä siihen ole pujahtanut jäljentäjien virheitä”.