Kysymyspalsta
● Onko sallittua, ettei käy sen seurakunnan kokouksissa, jonka alueella asuu?
Yleisesti puhuen on parasta käydä sen seurakunnan kokouksissa, jonka alueella asut. Useimmissa tapauksissa tämä on perheen hengellisten etujen mukaista, koska siten yleensä on helppo käydä kokouksissa, osallistua kenttäpalvelukseen lähellä olevalla alueella ja saada hyötyä vanhinten varaamasta avusta.
On kuitenkin myönnettävä, että yksilöitten olosuhteet vaihtelevat. Sellaiset seikat kuin maallisen työn aika, epäuskoinen aviopuoliso tai kulkuyhteydet voivat saada jonkun päättelemään, että olisi hengellisesti edullisempaa kuulua johonkin toiseen seurakuntaan. Jokainen perheenpää kantaa vastuun omasta huonekunnastaan. Harkittuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja hänen on päätettävä, mikä on parasta. Hän voi haluta keskustella asioista vanhinten kanssa hyötyäkseen heidän neuvoistaan ennen ratkaisun tekemistä. Kenties he tietävät joitakin huomaamatta jääneitä etuja, joita koituisi perheelle siihen seurakuntaan kuulumisesta, jonka alueella he asuvat, tai mahdollisia haittoja, joita voi tulla eteen naapuriseurakuntaan siirtymisestä. Usein voi kyseisellä alueella toimiva seurakunta antaa helpommin rakkaudellista apua. Ja perheen kotia voitaisiin käyttää alueella toimivan seurakunnan kirjantutkistelupaikkana. Mutta vanhimmat haluavat kannustaa perheenpäätä tekemään lopullisen ratkaisun tavalla, joka varmistaa hänen perheelleen parhaan hengellisen hyödyn. Ei ole mitään syytä arvostella hänen ratkaisuaan, kun hän tekee sen.
Suurkaupungeissa on usein monta seurakuntaa tiheään asutulla alueella. Voi olla useita syitä, joiden vuoksi vanhimmat voivat päättää, että julistajien siirtäminen voisi edistää työn etuja. Esimerkiksi uuden seurakunnan muodostamisen yhteydessä voidaan siirtää alueita, tai seurakunnalle, joka käy alueensa usein, voidaan antaa lisää aluetta, tai halutaan vahvistaa seurakuntaa, jossa on vähän julistajia tai kypsiä veljiä ottamassa johtoa. Kunkin seurakunnan vanhimmat voivat harkita, mikä näyttää suositeltavalta, ja pyytää kutakin kyseistä perhettä ajattelemaan sitä. Useissa tapauksissa ei todennäköisesti ole mitään ongelmia ehdotettujen muutosten tekemisessä. Jälleen kunkin perheenpään on punnittava kaikkia seikkoja ja päätettävä, tulisiko sellainen muutos tehdä. Sama pitäisi paikkansa vanhimmista, avustavista palvelijoista tai tienraivaajista, joilta kysytään, voisivatko he muuttaa muualle auttaakseen apua tarvitsevaa seurakuntaa. (Ks. Kysymyspalstaa vuoden 1973 huhtikuun Valtakunnan Palveluksesta.)