Tienraivaajat ja heidän raporttinsa

Olemme saaneet monia tienraivauspalvelusta koskevia kysymyksiä. Ajattelimme, että olisitte kiinnostuneita joistakin niistä ja niihin antamiemme vastausten ydinajatuksesta. Esimerkiksi:

● Tulisiko sellaiset laskea osa-ajan tienraivaajiksi, joiden anomuksen vanhimmat hyväksyivät mutta jotka sitten eivät kyenneet käyttämään 60:tä tuntia kenttäpalvelukseen? Tulisi.

● Voidaanko kahvi- ja lounastaukoja laskea kenttäpalvelusajaksi? ”Järjestö”-kirja (s. 126) sanoo, että raporttiimme tulisi laskea aika, joka on käytetty varsinaisessa Valtakunnan saarnaamisessa ja opetuslasten tekemisessä, sellaisille todistamisessa, jotka eivät itse ole kastettuja todistajia. Jos todistat jollekulle kahvia juodessasi tai lounasta syödessäsi, niin laske silloin aika. Jos et, niin voisi olla parempi aloittaa ajan laskeminen jälleen, kun teet ensimmäisen käyntisi lounaan jälkeen.

● Jos tienraivaaja on sairaana tai joutuu onnettomuuteen tai jos hänelle tulee vakavia perheongelmia ja jos hän toivoo hyvitystä, niin että hän voisi jäädä tienraivaajien luetteloon tarvitsematta ottaa kiinni menetettyä aikaa, niin kenen tulisi kirjoittaa asiasta Seuralle? Paikallisten vanhinten.

Seuraavassa on muutamia muita seikkoja, jotka voisivat säästää paljon toimiston aikaa:

● Tienraivaajien tulisi ilmoittaa Seuralle, jos he muuttavat seurakunnasta toiseen tai jos he lähtevät pois kotiseurakunnastaan kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi.

● Jos joku katsoo välttämättömäksi lopettaa jostakin syystä tienraivauksen, hänen tulisi ilmoittaa siitä seurakunnan vanhimmille. Heidän tulisi sitten ilmoittaa Seuralle. Tulisi esittää lyhyt selostus, miksi henkilö on lopettanut tienraivauksen, ja paikallisen palveluskomitean tulisi allekirjoittaa se.