Hyvä käytös kenttäpalveluksessa tuottaa kunniaa Jumalalle
1 Apostoli Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Me emme millään tavoin anna aihetta kompastumiseen, jottei palvelustamme moitittaisi.” (2. Kor. 6:3) Niinpä hän kehotti Filippin kristittyjä ’käyttäytymään hyvän uutisen arvoisella tavalla’. (Fil. 1:27) Tämä henkeytetty neuvo tuo selvästi ilmi sen, että kristillinen käytös on tärkeää. Tuottaako sinun käytöksesi kenttäpalveluksessa kunniaa Jumalalle?
2 Käyttäytyminen määritellään vaistomaiseksi tai tahalliseksi ulkonaiseksi esiintymistavaksi, esiintymiseksi, menettelyksi, toiminnaksi, ja se liittyy siihen, miten kohtelemme toisia. Hyvään käytökseen yhdistetään seuraavia piirteitä: kohteliaisuus, ystävällisyys, hienotunteisuus, huomaavaisuus ja tahdikkuus. Hyvä käytös saattaa joistakuista tuntua merkityksettömältä, mutta kristityt pitävät sitä tärkeänä. Me tajuamme, että hyvien tapojen puuttuminen voi tehdä tyhjäksi suuren osan siitä, mitä me kristittyinä saamme aikaan.
TALOSTA-TALOON-TYÖSSÄ
3 Ilmaisetko kävellessäsi talosta toiseen arvokkuutta, jota Jumalan palvelijalta odotetaan? Onko ulkomuotosi ja käytöksesi sopusoinnussa esittämäsi sanoman vakavuuden kanssa? Me haluamme luonnollisesti lastemme osallistuvan kanssamme palvelukseen, mutta valmennetaanko heitä esittämään totuutta asiallisesti? Kuuntelevatko he tarkkaavaisesti vai leikkivätkö he, kun julistaja puhuu ovenavaajalle? Jos lapset ovat kurittomia tai heidän käytöksensä on häiritsevää, ovenavaaja ei ehkä saa täyttä hyötyä siitä, mitä julistajalla on sanottavana. Hyvin kasvatetut lapset tuottavat kunniaa Jehovalle, vanhemmilleen ja seurakunnalle. Eräs nainen, jolle kaksi nuorta veljeä oli kertonut hyvää uutista, sanoi heistä: ”Oli todellinen nautinto puhua näille – – siististi pukeutuneille nuorille, ja toivonkin, että useammat nuoret noudattaisivat heidän esimerkkiään.” Heidän ulkoasunsa ja hyvä käytöksensä olivat ilmeisesti tehneet häneen vaikutuksen.
4 Miten ilmaisemme hyvää käytöstä puhuessamme? Apostoli Pietari mainitsee, että meidän tulisi puhuessamme osoittaa ’lempeämielisyyttä ja syvää kunnioitusta’. (1. Piet. 3:15) Tämä on hyvin tärkeää varsinkin silloin, kun olemme tekemisissä hankalien ihmisten kanssa. Jos puhumme itsevarmasti, ankarasti tai käskevästi, niin voidaanko käytöksemme sanoa tuottavan kunniaa Jumalalle? Hyvä käytös edellyttää tahdikkuutta ja ystävällisyyttä. Meidän ei tulisi itsepintaisesti vaatia, että ovenavaaja ottaa kirjallisuutta tai kuuntelee sanomaamme, jos hän ei kerran halua. On myös tärkeää olla hyvä kuuntelija, sillä sekin kuuluu kristilliseen käytökseen. Kun ovenavaaja puhuu, meidän tulisi kuunnella, mitä hän haluaa sanoa. Siten osoitamme kunnioitusta häntä kohtaan. Silloin me tiedämme myös, mitä hänellä on mielessään, ja meillä on siksi paremmat edellytykset auttaa häntä. – Sananl. 18:13.
5 Hyvien tapojen mukaista on myös se, ettemme alueella työskennellessämme keräänny suuriksi ryhmiksi jalkakäytäville tai rakennusten eteen, niin että ohikulkijoiden täytyy kiertää meidät. Tämä on tärkeää ottaa huomioon myös katutyössä.
UUSINTAKÄYNNEILLÄ JA RAAMATUNTUTKISTELUISSA
6 Ollessamme jonkun toisen henkilön kotona kristillinen käytös vaatii, että käyttäydymme niin kuin vieraat, arvostamme meille osoitettua vieraanvaraisuutta ja noudatamme hyviä tapoja. Julistajan, joka johtaa tutkistelua tai tekee uusintakäynnin, tulisi arvostaa sitä, että tuo henkilö on varannut aikaansa käyntiä varten. Julistajan tulisi olla täsmällinen. Jos hänen mukanaan on lapsia, näiden tulisi osoittaa kunnioitusta ovenavaajaa ja hänen omaisuuttaan kohtaan. Me emme halua millään tavalla antaa aihetta kompastumiseen tai moitteisiin. – 2. Kor. 6:3.
7 Hyvä käytös kenttäpalveluksessa tuottaa eittämättä kunniaa Jehova Jumalalle. Käyttäytykäämme siis kaikki edelleenkin ”hyvän uutisen arvoisella tavalla”. – Fil. 1:27.