Hyvän uutisen esittäminen perheenä
1 Parhaimpia ominaisuuksia, mitä isä tai äiti voi lapseensa juurruttaa, on halu kertoa Valtakunnan hyvää uutista toisille. Heti syntymästä lähtien vaikuttavan mielen ja sydämen epätäydellisen taipumuksen vuoksi lapsille täytyy opettaa, mitä heiltä odotetaan, jotta he miellyttäisivät Jumalaa. (Ps. 71:17) Itse asiassa meitä kaikkia täytyy opettaa ’etsimään ensin Valtakuntaa’, sillä jos asia jäisi oman itsemme varaan, me etsisimme poikkeuksetta ensiksi omia etujamme. – Matt. 6:33.
2 Jehova käski israelilaisia opettamaan lapsilleen lakinsa ja käskynsä. (5. Moos. 6:6–9) Tämä sama ohje sopii perheille myös nykyään heidän suorittaessaan pyhää palvelusta Jumalalle. Autatko sinä muovaamaan lastesi sydäntä niin, että he rakastavat Jehovaa ja saavat iloa hänen palvelukseensa osallistumisesta? Otatko lapsesi mukaasi kenttäpalvelukseen?
JÄLJITTELEMISEN ARVOISIA ESIMERKKEJÄ
3 Raamattu kertoo erinomaisia esimerkkejä nuorista, jotka osallistuivat pyhään palvelukseen jo hyvin nuorella iällä. Samuel aloitti temppelipalveluksen heti, kun hänen äitinsä oli vieroittanut hänet; hän oli silloin iältään verrattavissa esikouluikään nykyään. (1. Sam. 3:1, 15) Jeftan nuori naimaton tytär ryhtyi pyhään palvelukseen tabernaakkelissa isänsä valan mukaisesti. (Tuom. 11:36–40) Timoteuksella oli hyvä maine innokkaana nuorena kristittynä. (Apt. 16:2) Evankelista Filippuksella oli neljä tytärtä, jotka profetoivat, mikä osoittaa, että Filippus otti johdon auttaakseen perhettään palvelemaan Jehovaa. Ponnistelevatko sinun perheesi jäsenet auttaakseen toisiaan palvelemaan kentällä Kristuksen opetuslapsina.
4 Vanhempien tulisi järjestää niin, että heidän lapsensa seuraavat heitä kenttäpalvelukseen jo hyvin nuorella iällä. Tämä on osa vanhempien vastuuta. Isän tai äidin tai molempien, mikäli mahdollista, pitäisi säännöllisesti valmentaa lapsiaan kenttäpalveluksessa. Hyvän esimerkin antaminen on parhaita tapoja kannustaa lapsia asettamaan oikeita tavoitteita ja kehittää heissä hyviä vaikuttimia. (Sananl. 22:6) Raamattu sanoo: ”Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin.” (Sananlaskut 13:22) Paljon riippuu siis siitä, että annamme hyvän esimerkin, sillä emme varmasti haluaisi lastemme seuraavan huonoa esimerkkiä. Koska jumaliset vanhemmat ovat esimerkki, jota lapsi ensisijaisesti jäljittelee, se että vanhemmat suhtautuvat kenttäpalvelukseen vakavasti ja tekevät saarnaamistyössä niin paljon kuin järkevästi voivat, voi saada lapsetkin panemaan Valtakunnan edut ensi sijalle.
5 Usein jopa hyvin nuoret lapset voivat antaa ovenavaajille jakeluilmoituksen tai traktaatin. He voivat osallistua saarnaamistyöhön ehkäpä kutsumalla ihmisiä valtakunnansaliin ja kertomalla heille, että he ovat tervetulleita. Monet nuoret nauttivat todistamisesta lehtien avulla. He valmistavat lyhyen esityksen tuoreimmista numeroista. Ovilla vanhemmat voisivat mainita, että he valmentavat lastaan evankeliuminpalvelukseen ja että lapsi nauttii mukana olemisesta. Nuorta julistajaa voitaisiin pyytää tekemään muistiinpanoja ovelta-ovelle-työstä tai lukemaan raamatunkohtia ovilla. Hän voi jopa pystyä selittämään jotakin ajankohtaisessa Keskustelunaiheessa käytettävää raamatunkohtaa tai vastaamaan yhteen tai kahteen kysymykseen, jonka isä tai äiti voisi esittää saadakseen pääkohdan erottumaan. Jotkut lapset pystyvät jo hyvin nuorina pitämään hyvän raamatullisen esityksen ovilla, koska heidän vanhempansa ovat antaneet heille erinomaista valmennusta. Kuten hyvin ymmärrät, nuoret nauttivat paljon enemmän työstä, jos he voivat jotenkin osallistua. Ovenavaajat saavat usein virikkeen sanoa jotakin siitä, miten hyvin tällaiset nuoret osaavat ilmaista ajatuksensa.
6 Varaatko sinä aikaa lastesi opettamiseen työskentelemällä heidän kanssaan kenttäpalveluksessa? Arvostatteko te nuoret julistajat saamaanne apua ja osoitatteko halukkuutta lähteä vanhempienne tai muiden kanssa kenttäpalvelukseen? Voitte olla varmoja siitä, että Jehova mielistyy teihin, kun teette niin. On ilahduttavaa nähdä lastemme soveltavan sitä, mitä opetamme heille. – Sananl. 23:15, 24.