Valtakunnan etujen pitäminen ensi sijalla
1 Ne jotka soveltavat Jeesuksen neuvoa etsiä ensin Valtakuntaa, havaitsevat, että heidän tulee panna asiat tärkeysjärjestykseen elämässään. (Matt. 6:33) He huomaavat myös, että Jeesuksen neuvoa noudattamalla he pystyvät voittamaan monia esteitä. On kiitettävää, että monet veljet ja sisaret, joiden perheenjäsenet eivät ole uskovia, jatkuvasti pitävät uskollisesti Valtakunnan etuja ensi sijalla.
2 Miten vakuuttavasti Jeesus osoittikaan, että hän asetti Valtakunnan ensi sijalle elämässään! Ollessaan syytettynä Pilatuksen edessä, hän pysyi lujana. (Joh. 18:36, 37) Jopa riippuessaan kuolemaisillaan paalussa hän korosti edelleen Jumalan valtakunnan toivoa sanoessaan pahantekijälle: ”Sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” – Luuk. 23:43.
KUSTANNUSTEN LASKEMINEN
3 Miksi Jeesus piti Valtakuntaa niin tärkeänä? Hänet oli lähetetty taivaasta ’todistamaan totuudesta’, siitä että Jumalan valtakunta hallitsisi vanhurskaudessa ja tekisi mahdolliseksi Jumalan tahdon tapahtumisen maan päällä niin kuin taivaassa. Miten suuri ilo onkaan silloin osallistua Jehovan tahdon toteuttamiseen, maan muuttamiseen alkuperäisen tarkoituksen mukaiseksi paratiisiksi! Millaiset siunaukset odottavatkaan uskovaa ihmiskuntaa Valtakunnan hallinnon alaisuudessa!
4 Jeesuksen jäljitteleminen Jumalan valtakunnan puolestapuhujana käsittää ”kidutuspaalun” kantamisen ja kaiken sen, mitä siihen liittyy. ’Kustannusten laskeminen’ tarkoittaa sitä, että ihmisen täytyy olla valmis sanomaan ”jäähyväiset” aineelliselle omaisuudelleen, jos se on hänen Jumalalle suorittamansa palveluksen tiellä. (Luuk. 14:27, 28, 33) Samaan aikaan Jeesus kannusti kaikkia tulemaan hänen seuraajikseen ja osallistumaan hyvän uutisen kertomiseen toisille. Ikuisen elämän saaminen Valtakunnan hallinnon alaisuudessa on kaikkien kustannusten arvoista. – Matt. 13:44–46.
LAKATKAA OLEMASTA HUOLISSANNE
5 Viimeisten 1900 vuoden kuluminen ei ole vähentänyt tarvetta pitää Valtakunnan etuja ensi sijalla elämässämme. On hyvä kysyä itseltämme, onko Jehovan palveleminen meille tosiaan tärkeintä. Jeesus selitti: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja – –. Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia. – – Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne.” (Matt. 6:24, 25) Olemmeko me huolissamme sielustamme? Vai onko meillä riittävästi uskoa noudattaaksemme Jeesuksen neuvoa etsiä ensin Valtakuntaa ja luottaa siihen, että kaikki nämä muut lisätään?
6 Jotkut veljet ovat luopuneet hyväpalkkaisista työpaikoista siksi, että työaika häiritsee teokraattisia toimia. Toisten on täytynyt vaihtaa työpaikkaa, koska se on ollut ristiriidassa Raamatun periaatteiden kanssa. Jotkut työnantajat ovat tehneet myönnytyksiä Jehovan todistajille voidakseen pitää heidät alaisinaan, koska nämä ovat osoittautuneet alttiiksi, luotettaviksi työntekijöiksi. (Kol. 3:23, 24) On varmaa, että seurakunta lujittuu suurenmoisella tavalla, kun vanhimmat, avustavat palvelijat ja tienraivaajat antavat hyvän esimerkin etsimällä ensin Valtakuntaa.
SUUNNITTELE NYT
7 Jotkut teistä nuorista päätätte pian koulunkäyntinne. Teettekö nyt suunnitelmia teokraattisen uran luomiseksi? Aiotteko mennä kokopäivätyöhön vähäksi aikaa ennen tienraivaukseen ryhtymistä? On kiitettävää, että ajattelette osallistuvanne tulevaisuudessa tienraivaustyöhön. Mutta jos Valtakunta on todella ensi sijalla elämässänne ja olosuhteenne antavat myöten, niin miksi ette asettaisi tienraivausta ensimmäiseksi? Kun ansiotyö saa etusijan, on olemassa vaara, että sydämenne rasittuu huolista, jotka saavat teidät lykkäämään tienraivausta. – Matt. 6:27, 34; Luuk. 21:34.
8 Tämä maailma vaatii paljon niiltä, jotka tahtovat olla sen orjia. Jos me yksinkertaistamme elämäämme ja varmistaudumme tärkeämmistä asioista, voimme saada siunauksia Valtakunnan etsimisestä ensin. Sen sijaan että antaisimme myöten maailman houkutuksille, miten paljon parempi onkaan luottaa Jehovaan, joka tietää tarpeemme ja on luvannut täyttää ne! Kun pidämme Valtakunnan edut ensi sijalla, elämällämme on todellinen tarkoitus, jota vahvistavat odotteet tulevaisuudessa saatavista loputtomista siunauksista. – Matt. 6:32; 1. Tim. 6:17–19.