Osoita huomaavaisuutta toisia kohtaan – 2. osa
1 Siinä määrin kuin järkevästi on mahdollista haluamme säilyttää hyvät suhteet niihin ihmisiin, jotka asuvat yhdyskunnassamme. Tämä vaatii sitä, että otamme huomioon heidän oikeutensa ja tunteensa ja kunnioitamme niitä.
2 Jehovan todistajat ovat tunnettuja hyvistä tavoistaan. Siitä, millaisia käytös- ja pukeutumisnormeja noudatamme naapuristossa, koulussa ja työpaikoilla samoin kuin konventeissamme, on esitetty monia myönteisiä lausuntoja. (Ks. Vartiotorni 15.6.1989 s. 20.)
3 Hyvään käytökseen sisältyy tietenkin monia asioita, kuten rehellisyys, ahkeruus ja hyvä moraali. Siihen sisältyy myös kunnioituksen osoittaminen niitä kohtaan, jotka asuvat valtakunnansalimme läheisyydessä. Jos emme ole huomaavaisia naapuristossa asuvia kohtaan, muut jumalisen käytöksemme piirteet voivat jäädä huomiotta. Paavali kehotti meitä ’käyttäytymään hyvän uutisen arvoisella tavalla’ (Fil. 1:27).
4 Toisinaan joidenkin valtakunnansalien lähellä asuvilta on tullut valituksia, koska heidän mielestään kokouksissa kävijät eivät ole olleet huomaavaisia heitä kohtaan. Veljien ja sisarten tulee välttää kokoontumasta valtakunnansalin eteen jalkakäytävälle käymään vilkasta keskustelua, joka voidaan kuulla lähellä sijaitsevissa asunnoissa. Lasten ei tule antaa juoksennella valtakunnansalilla sisään ja ulos. Auton ovien ajattelematon paiskominen kiinni tai äänimerkin antaminen voi häiritä naapureita. Tällainen käytös ei ole suotuisaa seurakunnalle. On myös tärkeää, että noudatamme kaikkia liikennesääntöjä ajaessamme tuolla alueella (Room. 13:1, 2, 5).
5 Autoja ei tule pysäköidä yksityisalueelle tai paikkoihin, jossa ne haittaavat liikennettä tai tukkivat ajoväyliä. Pysäköintialueita, jotka lähistöllä sijaitsevat liikelaitokset ovat järjestäneet asiakkaitaan varten, ei tule käyttää, ellei siihen ole saatu lupaa. Kun kolme tai neljä seurakuntaa käyttää samaa valtakunnansalia, kokouksia on käytännöllisesti katsoen viikon jokaisena päivänä, ja tämä vaatii tiivistä yhteistoimintaa vanhimmistojen välillä. (Ks. Vartiotorni 1.10.1988 s. 17 kpl 13.)
6 Raamattu kannustaa tekemään ”kaikki Jumalan kunniaksi”, ja siihen sisältyy huomaavaisuus ulkopuolisia kohtaan (1. Kor. 10:31–33). Jos ’pidämme silmällä’ toisten henkilökohtaisia etuja, emme tunkeudu ajattelemattomasti heidän alueelleen (Fil. 2:4). Vältämme myös häiritsemästä paikallisten kauppiaiden liiketoimia.
7 Huomaavaisuuden osoittaminen toisia kohtaan – sekä seurakunnan sisä- että ulkopuolella – on näkyvä ilmaus siitä, mitä tunnemme sydämessämme. Sen, mitä teemme ja sanomme, pitäisi kertoa meidän ’rakastavan lähimmäistämme niin kuin itseämme’ (Matt. 7:12; 22:39).