”Lahjat ihmisinä” paimentavat alttiisti Jumalan laumaa
1 Jehova on osoittanut suurta rakkautta Poikansa välityksellä antamalla avuksemme ”lahjoja ihmisinä” (Ef. 4:8, 11, 12). Näillä on monenlaisia vastuita, joihin kuuluu aktiivinen ja altis Jumalan lauman paimentaminen (1. Piet. 5:2, 3). Me kaikki hyödymme tästä erittäin tarpeellisesta järjestelystä. Nämä miehet ovat syvästi kiinnostuneita jokaisen hengellisestä hyvinvoinnista, olipa kyse niistä, jotka kohtaavat vaikeuksia, ovat uusia seurakunnassa, kärsivät joistakin heikkouksista, tai niistä, jotka ovat joutuneet harhaan (Fil. 2:4; 1. Tess. 5:12–14).
2 Kun maailman järkyttävät tapahtumat aiheuttavat meissä jossain määrin levottomuutta, nämä alipaimenet osoittautuvat ”kuin kätköpaikaksi tuulelta ja suojapaikaksi rajuilmalta”. Kun olemme uupuneita tai kuormitettuja ja tunnemme tarvitsevamme lohdutusta, he virkistävät meitä ”kuin vesivirrat vedettömässä maassa, kuin jyhkeän kallion varjo nääntyneessä maassa”. (Jes. 32:2.)
3 Toimettomien kannustaminen. Vanhimmat pyrkivät erityisesti kannustamaan niitä, jotka ovat tulleet epäsäännöllisiksi tai toimettomiksi, ja yrittävät auttaa heitä osallistumaan jälleen säännöllisesti kaikkeen seurakunnan toimintaan. Rakkaudelliset paimennuskäynnit ovat auttaneet monia käymään säännöllisesti seurakunnan kokouksissa ja rakentumaan hengellisesti siinä määrin, että he ovat taas mukana kenttäpalveluksessa. Kaikki tällaiset vanhinten ponnistelut kertovat Jehovan rakkaudellisesta huolenpidosta ja Jeesuksen Kristuksen aktiivisesta johdosta. Jeesus antoi mallin tällaisen kiinnostuksen osoittamisesta jokaista sellaista lammastaan kohtaan, joka on saattanut eksyä. (Matt. 18:12–14; Joh. 10:16, 27–29.)
4 Alipaimenet pitävät silmällä mahdollisesta hengellisestä heikkenemisestä kertovia oireita. Jos joku vaikuttaa lannistuneelta, käy epäsäännöllisesti kokouksissa tai hidastaa vauhtiaan kenttäpalveluksessa, hän on ilmeisesti hengellisen avun tarpeessa. Vanhimmat auttavat alttiisti jokaista, jonka pukeutumisessa ja muussa ulkoasussa alkaa ilmetä maailmallisia piirteitä tai jossa alkaa kehittyä kriittinen asenne seurakuntaan. Huolehtivat valvojat osoittavat aitoa kiinnostusta ja hellää kiintymystä ja antavat halukkaasti ’oman sielunsakin’ yrittäessään auttaa näitä ihmisiä sytyttämään uudelleen rakkautensa Jehovaan (1. Tess. 2:8).
5 Jotkut vihkiytyneet kristityt ovat menneisyydessä menettäneet kosketuksen seurakuntaan ja tulleet hengellisesti toimettomiksi sen vuoksi, että terveysongelmat, taloudelliset takaiskut tai perhe-elämän paineet ovat käyneet heille ylivoimaisiksi. Vanhimmat eivät suhtaudu heihin kriittisesti vaan vakuuttavat heille ystävällisesti, että Jehova välittää kaikista lampaistaan ja tukee heitä kovina aikoina (Ps. 55:22; 1. Piet. 5:7). Valppaat lauman paimenet voivat auttaa tällaisia ihmisiä tajuamaan, että jos he ’lähestyvät Jumalaa, hän lähestyy heitä’ ja antaa heille lohdutusta ja virvoitusta (Jaak. 4:8; Ps. 23:3, 4).
6 Iäkkäiden ja sairaiden arvostaminen. Rakkaudelliset alipaimenet osoittavat kiinnostusta myös niitä kohtaan, jotka jäävät helposti taka-alalle. Jokaiseen seurakuntaan kuuluu iäkkäitä ja sairaita, hoitokodeissa asuvia tai muita, jotka eivät pääse palvelukseen toisten kanssa. Heidän osallistumisensa Valtakunnan sanoman julistamiseen on olosuhteiden vuoksi ymmärrettävästikin rajallista. Ehkäpä he voivat todistaa ainoastaan vierailijoille, muille potilaille tai hoitajille. Silti kaikki, mitä he pystyvät tekemään, on arvokas tuki saarnaamistyölle (Matt. 25:15). Vaikka he todistaisivat vain 15 minuuttia, se tulisi raportoida, ja heidät lasketaan edelleen säännöllisten Valtakunnan julistajien joukkoon.
7 Nyt muistonvieton aikoihin ”lahjat ihmisinä” ovat erityisen hyvin selvillä veljiensä hengellisistä tarpeista. Vanhinten on juuri nyt hyvä auttaa parhaansa mukaan kaikkia, jotka ovat joutuneet harhateille, jotta nämä voisivat saavuttaa jälleen sen ilon ja mielenrauhan, jonka lämmin toveruus seurakunnassa saa aikaan! Iloitsemme kun näemme, miten nämä, ”jotka ovat meille sukua uskossa”, tulevat seurakunnan kokouksiin ja osallistuvat sananpalvelukseen vahvistaen siten uudestaan uskoaan lunastusuhriin (Gal. 6:10; Luuk. 15:4–7; Joh. 10:11, 14).