Emme koskaan ole vapaalla palveluksesta
1. Mistä tiedämme, etteivät ensimmäisen vuosisadan evankelistat koskaan ajatelleet olevansa vapaalla palveluksesta?
1 Ensimmäisen vuosisadan innokkaat evankelistat julistivat hyvää uutista ”herkeämättä” kaikkialla, missä ihmisiä oli (Apt. 5:42). On vaikea kuvitella, että talosta-taloon-palveluksessa ollessaan he olisivat kulkeneet tiellä ihmisten ohi saarnaamatta heille. He eivät myöskään olisi päästäneet käsistään tilaisuutta todistaa vapaamuotoisesti tehdessään ostoksia torilla kenttäpalveluksen jälkeen. Jeesusta jäljitellen he eivät koskaan ajatelleet olevansa vapaalla palveluksesta (Mark. 6:31–34).
2. Mitä sisältyy nimemme mukaan elämiseen?
2 Aina valmiina. Nimemme Jehovan todistajat ei kerro ainoastaan sitä, mitä me teemme, vaan myös sen, keitä me olemme (Jes. 43:10–12). Olemme siis aina valmiit puolustamaan toivoamme, silloinkin kun emme ole talosta-taloon-palveluksessa (1. Piet. 3:15). Mietitkö etukäteen tilanteita, joissa voisit todistaa vapaamuotoisesti, ja sitä, mitä voisit sanoa? Pidätkö mukanasi kirjallisuutta, jota voit antaa kiinnostusta osoittaville? (Sananl. 21:5.) Saarnaatko vain talosta taloon vai kerrotko hyvää uutista tilanteen salliessa myös muualla?
3. Mitä ilmausta on sopivaa käyttää todistamisesta kaduilla, pysäköintialueilla, puistoissa, liikealueilla ja niin edelleen?
3 ”Julkista” todistamista. Apostoli Paavali sanoi, että hän saarnasi ”julkisesti” ja talosta taloon (Apt. 20:20). Onkin sopivaa puhua julkisesta todistamisesta, kun tarkoitetaan todistamista kaduilla, pysäköintialueilla, puistoissa, liikealueilla ja niin edelleen. Talosta-taloon-palvelus on tietysti edelleen ensisijainen ja tehokas tapa kertoa ihmisille Valtakunnan sanomaa. Ensimmäisen vuosisadan evankelistat eivät kuitenkaan keskittyneet taloihin vaan ihmisiin. He käyttivät hyväkseen kaikki tilaisuudet kertoa totuudesta – julkisesti, vapaamuotoisesti ja talosta taloon. Olkoon meillä samanlainen asenne, jotta voimme suorittaa palveluksemme täydelleen (2. Tim. 4:5).