Lukijoiden kysymyksiä

Päättävätkö vanhimmat vai yksittäiset kristityt merkitsemisestä, josta puhutaan 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:14:ssä?

Paavali kirjoitti Tessalonikan kristityille: ”Jos joku ei tottele sitä, mitä olemme sanoneet tässä kirjeessä, pitäkää häntä merkittynä.” (2. Tess. 3:14.) Aiemmin ajattelimme, että tämä ohje on suunnattu vanhimmille. Jos joku toimi itsepintaisesti vastoin Raamatun periaatteita, vaikka häntä oli neuvottu toistuvasti, vanhimmat saattoivat pitää seurakunnalle varoittavan puheen. Sen jälkeen veljet ja sisaret eivät viettäneet vapaa-aikaa hänen kanssaan.

Tämä asia kaipaa kuitenkin selvennystä. Paavalin neuvo viittaa selvästi siihen, miten yksittäisten kristittyjen tulee toimia tietynlaisissa tilanteissa. Siksi vanhinten ei tarvitse pitää varoittavaa puhetta, jonka tarkoituksena on merkitseminen. Mistä tämä muutos johtuu? Mietitään Paavalin sanojen tekstiyhteyttä.

Paavali sanoi, että jotkut seurakuntaan kuuluvat ”toimivat häiritsevällä tavalla”. Hän oli antanut heille Raamattuun perustuvia neuvoja, mutta he torjuivat ne. Hän oli edellisellä vierailullaan neuvonut: ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän myöskään syökö.” Silti jotkut eivät edelleenkään suostuneet elättämään itseään omalla työllään, vaikka olisivat pystyneet siihen. He myös sekaantuivat toisten asioihin. Miten kristittyjen piti kohdella tällaista häiriön aiheuttajaa? (2. Tess. 3:6, 10–12.)

Paavali käski ”pitämään häntä merkittynä”. Hänen käyttämäänsä kreikan sanaan sisältyy ajatus siitä, että on erityisen varovainen jonkun suhteen. Paavali tarkoitti tämän ohjeen koko seurakunnalle, ei vain vanhimmille (2. Tess. 1:1; 3:6). Niinpä jos yksittäiset kristityt huomasivat, että joku seurakunnassa ei noudattanut Raamatun ohjeita, he ”lakkasivat olemasta tekemisissä hänen kanssaan”.

Täytyikö tällaista ihmistä siis kohdella ikään kuin hänet olisi poistettu seurakunnasta? Ei, koska Paavali jatkoi: ”Neuvokaa häntä edelleen vakavasti niin kuin veljeä.” Yksittäiset kristityt voisivat edelleen olla tekemisissä hänen kanssaan kokouksissa ja saarnaamistyössä mutta eivät viettäisi hänen kanssaan vapaa-aikaa. Miksi? Paavali sanoi: ”Jotta hän häpeäisi.” Tällainen merkitseminen voisi saada häiritsevästi käyttäytyvän kristityn häpeämään toimintaansa ja tekemään muutoksia. (2. Tess. 3:14, 15.)

Miten voimme noudattaa Paavalin ohjetta nykyään? Ensin täytyy miettiä tarkkaan, onko kyseessä sellainen häiritsevä käytös, jota Paavali kuvaili. Hän ei puhunut tilanteista, joissa toisella on erilaiset mieltymykset kuin meillä tai hän tekee erilaisia ratkaisuja omantunnon asioissa. Hän ei myöskään puhunut sellaisista veljistä tai sisarista, jotka ovat vain loukanneet meitä. Hänellä oli mielessään sellaiset, jotka tieten tahtoen toimivat vastoin Raamatun selviä ohjeita.

Jos huomaamme, että jollain veljellä tai sisarella on tällainen tottelematon asenne, voimme päättää, että emme ole hänen kanssaan tekemisissä vapaa-aikana.a Kyseessä on henkilökohtainen ratkaisu, joten emme keskustele siitä toisten kanssa oman perheemme ulkopuolella. Voimme tietysti edelleen olla tekemisissä henkilön kanssa kokouksissa ja kenttätyössä, ja kun hän tekee tarvittavia muutoksia, voimme viettää hänen kanssaan aikaa muutenkin.