Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w24 lokakuu s. 30
  • Tiesitkö?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tiesitkö?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja (tutkittava) 2024
  • Samankaltaista aineistoa
  • Kuningas Daavid ja musiikki
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 2009
  • Musiikki jonka valitset
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1975
  • Musiikki – vaikuttava lahja Jumalalta
    Herätkää! 2008
  • Musiikki – Jehovan meille antama ilahduttava lahja
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1984
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja (tutkittava) 2024
w24 lokakuu s. 30
Israelilaismuusikot soittavat trumpetteja ja harppuja ja laulavat ylistystä Jehovalle.

Tiesitkö?

Miten tärkeänä musiikkia pidettiin muinaisessa Israelissa?

MUSIIKKI oli muinaisen Israelin kulttuurin keskiössä. Raamatussa viitataan moneen otteeseen sekä soittamiseen että laulamiseen. Itse asiassa noin 10 prosenttia Raamatusta koostuu lauluista. Niitä on esimerkiksi Psalmeissa, Laulujen laulussa ja Valituslauluissa. Eräässä Raamatun ajan musiikkia käsittelevässä kirjassa sanotaan, että Raamattu ”maalaa eloisan kuvan yhteiskunnasta, jossa musiikki kulki käsi kädessä muun toiminnan kanssa” (Jonathan Friedman, Music in Biblical Life: The Roles of Songs in Ancient Israel).

Musiikin paikka arkielämässä. Israelilaiset ilmaisivat tunteitaan musiikin kautta (Jes. 30:29). Naiset soittivat tamburiinia ja lauloivat ja tanssivat iloisesti esimerkiksi kruunajaisissa ja juhlissa sekä taisteluissa saatujen voittojen jälkeen (Tuom. 11:34; 1. Sam. 18:6, 7; 1. Kun. 1:39, 40). Israelilaiset lauloivat myös surulauluja, kun joku oli kuollut (2. Aik. 35:25). McClintockin ja Strongin Cyclopedian mukaan ”heprealaiset olivat erittäin musikaalinen kansa”.

Musiikin paikka hovissa. Israelin kuninkaat rakastivat musiikkia. Saul kutsui Daavidin hovimuusikokseen (1. Sam. 16:18, 23). Myöhemmin kun Daavidista tuli kuningas, hän keksi uusia soittimia, sävelsi kauniita lauluja ja järjesti orkesterin soittamaan Jehovan temppelissä (2. Aik. 7:6; Aam. 6:5). Salomolla oli omassa hovissaan mies- ja naislaulajia (Saarn. 2:8).

Musiikin paikka Jehovan palvonnassa. Mikä tärkeintä, israelilaisille musiikki oli osa Jehovan palvontaa. 4 000 taitavaa muusikkoa esiintyi Jerusalemin temppelissä (1. Aik. 23:5). He soittivat symbaaleja, kielisoittimia, harppuja ja trumpetteja (2. Aik. 5:12). Sen lisäksi monet tavalliset israelilaiset ilmeisesti lauloivat nousujen lauluja, kun he matkustivat vuosittaisiin juhliin Jerusalemiin (Ps. 120–134). Joidenkin juutalaisten teosten mukaan israelilaiset lauloivat hallel-psalmejaa pesah-aterialla.

Musiikki kuuluu edelleen Jehovan palvelijoiden elämään (Jaak. 5:13). Laulaminen on osa hänen palvontaansa (Ef. 5:19). Musiikilla on yhdistävä vaikutus seurakuntaan (Kol. 3:16). Se myös antaa meille voimaa vaikeina aikoina (Apt. 16:25). Musiikki on kaunis tapa ilmaista, että uskomme Jehovaan ja rakastamme häntä.

a Juutalaiset kutsuvat psalmeja 113–118 hallel-psalmeiksi. Niitä laulettiin Jehovan ylistykseksi.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa