Miten sodat ja konfliktit vaikuttavat kaikkiin ihmisiin?
”Tällä hetkellä aseellisia konflikteja on käynnissä enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yli kaksi miljardia ihmistä – eli neljännes maapallon väestöstä – elää alueilla, joihin konfliktit vaikuttavat suoranaisesti.”
Yhdistyneiden kansakuntien apulaispääsihteeri Amina Mohammed, 26. tammikuuta 2023.
Sotia ja konflikteja voi puhjeta myös alueilla, joilla on parhaillaan rauhallista. Globalisaation myötä niiden vaikutukset voivat ulottua paljon laajemmalle kuin aiemmin. Lisäksi sotien ja konfliktien seuraukset voivat jatkua pitkään niiden päättymisen jälkeen. Seuraavassa on joitain esimerkkejä:
Ruokapula. Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan konfliktit ovat yhä isoin syy nälkäongelmaan ja 70 prosenttia ihmisistä, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa, asuu sota-alueilla.
Fyysiset ja henkiset terveysongelmat. Sodan uhka ja siitä johtuva epävarmuus voivat aiheuttaa stressiä ja ahdistuneisuutta. Niillä, jotka asuvat konfliktialueilla, on suurempi riski paitsi vahingoittua fyysisesti myös kärsiä mielenterveysongelmista. Tällaisilla alueilla myös terveydenhoidon saaminen on yleensä haastavampaa.
Pakolaisuus. Sodat ja konfliktit ovat merkittävä syy pakolaiskriisiin. Syyskuussa 2023 maailmassa oli YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli 114 miljoonaa ihmistä, jotka olivat joutuneet jättämään kotinsa.
Talousongelmat. Sodilla on usein suuri vaikutus talouteen, ja ne voivat aiheuttaa esimerkiksi inflaatiota. Kun valtiot ohjaavat rahoja sotatoimiin, nämä varat ovat pois esimerkiksi terveyspalveluista ja koulutuksesta. Lisäksi uudelleenrakentaminen sodan tuhojen jälkeen on erittäin kallista.
Ympäristöongelmat. Luonnonvarojen tuhoutumisesta seuraa monenlaisia ongelmia. Saastunut vesi, ilma ja maaperä voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia, ja piilotetut maamiinat ovat vaaraksi ihmisille pitkän aikaa sodan päättymisen jälkeen.
Sota on tuhoisaa ja kallista.