Lukijoiden kysymyksiä

Milloin hyvän uutisen kertominen loppuu?

Jeesus sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14.) Kreikan sana, joka on tässä jakeessa sekä jakeissa 6 ja 13 käännetty ”lopuksi”, on télos. Sillä tarkoitetaan aikaa, jolloin Saatanan hallitsema maailma loppuu Harmageddonissa (Ilm. 16:14, 16). Hyvää uutista kerrotaan siis vielä juuri ennen tuota lopullista loppua. Tämä on tarkennus aiempaan näkemykseemme.

Ajattelimme ennen, että hyvän uutisen kertominen päättyy, kun Suuri Babylon tuhotaan ja suuri ahdinko alkaa (Ilm. 17:3, 5, 15, 16). ”Jehovan hyväntahtoisuuden vuoden” uskottiin loppuvan silloin (Jes. 61:2). Julkaisuissamme sanottiin myös, että uskollisuus Jehovaa kohtaan täytyy todistaa jo ennen tuota hetkeä, jotta voisi selvitä elossa suuresta ahdingosta. Ajattelimme, että tilanne olisi samanlainen kuin juutalaisilla, jotka selvisivät Jerusalemin tuhosta vuonna 607 eaa. Koska he palvoivat Jehovaa ja vihasivat samoja asioita kuin hän, heille oli jo aikaisemmin annettu merkki, jonka ansiosta he säilyivät elossa (Hes. 5:11; 9:4). Jeesuksen sanat Matteuksen 24:14:ssä eivät kuitenkaan tue tällaista rinnastusta, vaan niiden perusteella ihmisillä voi olla mahdollisuus ottaa vastaan hyvä uutinen vielä juuri ennen Harmageddonia.

Tarkempi näkemys Matteuksen 24:14:stä vaikuttaa myös siihen, miten ymmärrämme raesadetta muistuttavan sanoman, joka on ennustettu Ilmestyksen 16:21:ssä. Nämä kaksi jaetta itse asiassa täydentävät toisiaan. Ratkaisevaa on se, millä tavalla ihmiset suhtautuvat sanomaan Jumalan valtakunnasta. Kuten Paavali sanoi, se on pelastuville hyvä uutinen tai ”elämän tuoksu”. Toisaalta Jumalan vihollisille se on erittäin huono uutinen, ”kuoleman haju”. (2. Kor. 2:15, 16.) He vihaavat tätä sanomaa, koska se paljastaa, että heille rakas maailma on paha, että sen hallitsija on Saatana ja että se tuhotaan pian (Joh. 7:7; 1. Joh. 2:17; 5:19).

Raesateesta sanotaan kiinnostavasti, että se on ”tavattoman ankara”. Miten tämä saattaa toteutua? Ehkä suuren ahdingon aikana sanoman kertomisesta tulee entistä painokkaampaa siinä mielessä, että Jehovan nimi tehdään tunnetuksi suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan ennen (Hes. 39:7). On mahdollista, että vielä Suuren Babylonin tuhon jälkeen hyvä uutinen vetoaa joihinkin ihmisiin aivan kuin hyvä tuoksu. Ehkä he muistavat, että Jehovan todistajat ovat puhuneet väärän uskonnon tuhosta jo vuosien ajan, tai ehkä he kuulevat siitä silloin ensimmäistä kertaa.

Mietitään vertailun vuoksi, mitä Egyptissä tapahtui kymmenen vitsauksen jälkeen. Kun Jehova oli ”pannut täytäntöön tuomiot kaikille Egyptin jumalille”, israelilaisten mukana Egyptistä lähti myös ”suuri joukko muita” (2. Moos. 12:12, 37, 38). Nämä ei-israelilaiset olivat ehkä tulleet Jehovan puolelle, kun he olivat nähneet, että kymmenen vitsausta olivat toteutuneet aivan niin kuin Mooses oli sanonut.

Niillä jotka tulevat Jehovan puolelle Suuren Babylonin tuhon jälkeen, on vielä tilaisuus tehdä hyvää maan päällä oleville Jeesuksen veljille ja saada suotuisa tuomio (Matt. 25:34–36, 40). Tämä mahdollisuus kuitenkin päättyy vähän ennen Harmageddonia, kun viimeisetkin voidellut otetaan taivaaseen.

Tästä tarkennetusta näkemyksestä huomataan, miten rakastava ja armollinen Jehova on. Hän ”ei halua, että kukaan tuhoutuisi vaan että kaikki katuisivat” (2. Piet. 3:9).