Alaviite
c Apostoli lainaa Johanneksen 12:39:nnessä Jesajan ennustuksen Jeesuksen työn yhteydessä ja lisää sitten: ”Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.” Kolminaisuusoppia opettavat papit sanovat, että tämä todistaa kolminaisuusopin ja että se Jehova, jonka Jesaja näki olevan kirkkaudessa temppelissä, oli Jeesus ennen ihmiseksi tuloaan, Jumalan Sana. Mutta he tekevät tässä hätiköidyn johtopäätöksen, mikä ilmenee Johanneksen koko kertomuksesta, minkä lainaamme tähän: ”Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä. Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana [53:1], jonka hän on sanonut: ’[Jehova], kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle [Jehovan] käsivarsi ilmoitetaan?’ Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias [6:10] on vielä sanonut: ’Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi’. Tämän Esaias sanoi, kun näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.” – Joh. 12:36–41.
Mitä Jesaja sanoi, ”kun näki hänen kirkkautensa”? Johannes lainaa Jesajalta tässä kaksi kertaa, ensin 53:1:sestä ”[Jehovan] käsivartta” ja sitten Jesajan 6:10:nnestä temppelinäkyä koskevan asian. Jesajan 53:1:sessä mainittu ”[Jehovan] käsivarsi” on Kristus Jeesus. Jesajan 6:10:nnessä on temppelissä oleva puhuja Jehova, mutta hän ottaa Poikansa ohelleen sanoessaan: ”Kuka menee meidän puolestamme?” se on, minun ja minun Poikani puolesta. Me näemme täten, että Jeesus oli ennen ihmiseksituloaan Jehovan yhteydessä hänen kirkkaudessaan temppelissä, ja siksi voikin Johannes oikeutetusti sanoa Jesajan nähneen tässä hänen kirkkautensa ja puhuneen hänestä, ”[Jehovan] käsivarresta”. Jeesus, Suurempi Jesaja, ei ollut suinkaan lähettänyt itseään, vaan temppelissä oleva Jehova lähetti hänet, sillä Johannes soveltaa tässä Jesajan 6:10:nnen Jeesukseen Lähetettynä, jossa tämä ennustus täyttyi ensiksi, kun Jeesus oli ratsastanut Jerusalemiin ja tarjoutunut Kuninkaaksi ja puhdistanut temppelin. Jeesus ei ollut silloin ”kirkkaudessaan”, vaan juutalaiset johtajat olivat häväisseet häntä ja juonitelleet tappaakseen hänet.
Sama koskee sitäkin, missä Matteus 13:14, 15 soveltaa Jesajan ennustuksen Jeesukseen, sillä uskonnolliset johtajat olivat tällöinkin muodostaneet salaliiton tuhotakseen hänet. (Matt. 12:14; Joh. 11:57) Jeesuksen aika olla kirkkaudessa Isänsä kanssa temppelissä tulee Malakian 3:1–4 täyttyessä lopullisesti ja kokonaisuudessaan vuonna 1918, jolloin Jehova lähettää hänet liiton Sanansaattajanaan tuomitsemaan ja puhdistamaan vihkiytynyttä kansaansa. Jeesus on erityisesti ylösnousemuksestaan lähtien Jehovan kirkkauden heijastuma. – Hepr. 1:2, 3; 2. Kor. 4:6.
Katso myös sivulta 171, § 4.