Alaviite

d Josephuksen ”Antiquities of the Jews” sanoo VI. kirjan 4. luvun 2. kappaleessa: ”Niinpä Saul lähetti pois häntä seuranneen palvelijan. Profeetta otti sitten öljyastian ja vuodatti sen nuoren miehen päähän ja suuteli häntä sekä sanoi: ’Ole kuningas Jumalan määräyksestä [basileûs hypò toû Theoû kheirotonetheís] filistealaisia vastaan ja sen kostamiseksi, mitä heprealaiset ovat kärsineet heidän taholtaan.’” ”Antiquities”, VI kirja, 13. luku, 9. kappale, sanoo: ”Tämän jälkeen astui Daavid kuninkaan telttaan, mutta hän ei tappanut Saulia keihäällä, minkä hän oli pistänyt maahan, vaikka hän tiesi, missä tämä makasi, eikä antanut lupaa Abisaillekaan, joka olisi tahtonut tappaa hänet ja oli kovin halukas sen tekemään. Sillä hän sanoi, että on kauhea rikos tappaa se, joka on Jumalan määräämä [kheirotoneín] kuningas, vaikka hän olisikin jumalaton, koska hän, joka on antanut hänelle vallan, rankaisee häntä aikanaan; ja niin hän hillitsi hänen halunsa.” Katso maist. William Whistonin (Boston, Mass.) käännöstä vuodelta 1849, sivuja 188, 189, 217. Vertaa myös 1. Samuelin kirjan 10:1, 20–24; 26:5–12.