Lauantai, 18. lokakuuta
Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan. Etsikää hellittämättä, niin te löydätte. Kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan. (Luuk. 11:9)
Tarvitsetko lisää kärsivällisyyttä? Rukoile sitä. Kärsivällisyys on osa pyhän hengen hedelmää (Gal. 5:22, 23). Voimme siis rukoilla Jehovalta pyhää henkeä ja pyytää häneltä apua sen hedelmän kasvattamiseen. Vaikeissa tilanteissa kannattaa ”pyytää jatkuvasti”, että pyhä henki auttaisi olemaan kärsivällinen (Luuk. 11:13). Voisi olla hyvä pyytää myös, että Jehova auttaisi näkemään asiat hänen näkökulmastaan. Sen jälkeen meidän pitäisi itse yrittää parhaamme mukaan olla kärsivällisiä. Kun rukoilemme pyhää henkeä ja teemme oman osamme, meistä tulee Jehovan avulla kärsivällisempiä, vaikka se ei olisi meille luontaista. Se auttaa meitä myös mietiskelemään Raamatun esimerkkejä. Raamatussa kerrotaan monista ihmisistä, jotka onnistuivat olemaan kärsivällisiä, ja kun mietimme heidän elämäänsä, voimme oppia heiltä paljon. w23.08 22–23 kpl:t 10–11
Sunnuntai, 19. lokakuuta
Laskekaa verkkonne apajalle. (Luuk. 5:4)
Jeesus vakuutti Pietarille, että Jehova pitäisi hänestä huolta. Ylösnousemuksensa jälkeen hän teki ihmeen ja antoi Pietarille ja muille apostoleille valtavan kalansaaliin (Joh. 21:4–6). Tästä ihmeestä tuli Pietarille varmasti sellainen olo, että Jehova pystyy helposti huolehtimaan hänestä aineellisesti. Ehkä hän muisti, mitä Jeesus oli sanonut: Jehova antaa kaiken tarpeellisen niille, jotka asettavat hänen valtakuntansa ”aina ensimmäiseksi elämässään” (Matt. 6:33). Pietari toimikin tämän ohjeen mukaisesti ja keskittyi Jehovan palvelemiseen eikä kalastamiseen. Hän todisti rohkeasti vuoden 33 helluntaina, ja tuhannet ottivat hyvän uutisen vastaan (Apt. 2:14, 37–41). Myöhemmin hän auttoi samarialaisia ja ei-juutalaisia tulemaan Jeesuksen seuraajiksi (Apt. 8:14–17; 10:44–48). Jehova käytti Pietaria tärkeissä tehtävissä. Hän sai auttaa kaikenlaisia ihmisiä tulemaan kristityiksi. w23.09 20 kpl 1; 23 kpl 11
Maanantai, 20. lokakuuta
Jos ette ilmoita minulle unta ja selitä sitä, teidät silvotaan. (Dan. 2:5)
Pari vuotta sen jälkeen, kun babylonialaiset olivat tuhonneet Jerusalemin, kuningas Nebukadnessar näki pelottavan unen suuresta kuvapatsaasta. Hän uhkasi tappaa kaikki Babylonin viisaat – myös Danielin – jos he eivät pystyisi kertomaan, minkä unen hän oli nähnyt ja mitä se tarkoitti. (Dan. 2:3–5.) Danielin piti toimia nopeasti, koska kyse oli elämästä ja kuolemasta. Hän ”meni kuninkaan luo ja pyysi häntä antamaan aikaa, jotta hän voisi selittää unen kuninkaalle” (Dan. 2:16). Se vaati rohkeutta ja uskoa. Raamatussa ei kerrota, että Daniel olisi aikaisemmin selittänyt unia. Hän pyysi ystäviään ”rukoilemaan taivaan Jumalalta armoa tämän salaisuuden suhteen” (Dan. 2:18). Jehova vastasi rukouksiin ja auttoi Danielia selittämään unen kuninkaalle. Daniel ja hänen ystävänsä saivat elää. w23.08 2 kpl 4