Kunnioita jumalista avioliittoa!
JEHOVAN näkemys ihmisten avioliitosta on esitetty selvästi monissa raamatunkohdissa, esimerkiksi seuraavissa: ”Minkä – – Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako” ja ”Hän [Jehova] on vihannut avioeron ottamista”. (Markus 10:9; Malakia 2:16, UM) Toisaalta suuri vastustaja, Saatana Panettelija, vastustaa kaikkea, mikä on puhdasta ja vanhurskasta. Näinä ”viimeisinä päivinä”, jolloin ”pahat ihmiset – – menevät yhä huonompaan suuntaan”, Saatana yrittää saattaa kaikki Jehovan rakkaudelliset järjestelyt, myös avioliiton, häpeään. (2. Timoteukselle 3:1–5, 13; Ilmestys 12:9, 12) Koska ajat ovat tällaisia, Jehovan todistajien tulisi entistä päättäväisemmin kannattaa uskollisesti Jumalan asettamaa avioliittojärjestelyä ja pitää se puhtaana. – 1. Mooseksen kirja 2:24; Sananlaskut 27:11; Heprealaisille 13:4.
Avioliiton ongelmat
Avioliitossa syntyy tietysti ongelmia niin kauan kuin ihmiset ovat epätäydellisiä. (1. Korinttolaisille 7:28–34) Se, että molemmat puolisot ovat uskovia, on kuitenkin erinomainen edellytys lujan aviositeen luomiselle, koska Jehova otetaan silloin huomioon. Kristittyjen avioliitosta tulee kuin ”kolmisäinen lanka”, joka ei ”pian katkea”. (Saarnaaja 4:12) Jos kristityillä puolisoilla on ristiriitoja tai ongelmia, he voivat esittää ne rukouksessa Jehovalle luottaen hänen apuunsa. Usein ratkaisu voi löytyä, kun asioista keskustellaan rauhallisesti esimerkiksi seuraavien raamatunkohtien valossa: 1. Korinttolaisille 13:4–8; Efesolaisille 5:21–33 ja Kolossalaisille 3:12–14, 18, 19. Ne jotka ovat noudattaneet Raamatun neuvoa ’mennä naimisiin Herrassa’, ovat siksi luoneet erinomaiset edellytykset ongelmien ratkaisemiselle Raamatun valossa. – 1. Korinttolaisille 7:39.
Jos aviopuolisot eivät itse löydä ongelmiinsa tyydyttävää ratkaisua, he voivat haluta pyytää neuvoja joltakulta kristillisen seurakunnan vanhimmalta. Kun heillä on Jehovan näkemys, heidän pitäisi pystyä säilyttämään avioliittonsa ehjänä ja kehittämään myös sitä yhteisymmärrystä ja rakkautta, joita Jumala alun perin tarkoitti aviopuolisoitten osoittavan. – 1. Mooseksen kirja 2:24; Sananlaskut 31:10–12, 28, 30; Matteus 19:4–6.
Epäuskoisen puolison kanssa
Tilanne voi olla erilainen, kun jostakusta tulee uskova ja hänen puolisonsa ei hyväksy Valtakunnan sanomaa. Siinäkin tapauksessa heidän avioliittonsa voi olla erittäin hyvä, kun aviomies ja vaimo osoittavat rakkautta toisiaan kohtaan. Ja, kuten apostoli Pietari sanoi, kristityn vaimon ”siveellisesti puhdas käytös sekä syvä kunnioitus” voivat aikanaan voittaa epäuskoisen aviomiehen puolelleen. Vastakääntynyt aviomies voi samoin ajan mittaan voittaa vaimonsa. (1. Pietari 3:1–7) Jos avioliitossa esiintyy vaikeita ongelmia, uskovan täytyy niitä käsitellessään ehkä ilmaista tahdikkuutta ja kärsivällistä kestävyyttä, osoittaen aina ”hengen hedelmää”. – Galatalaisille 5:22, 23.
Joskus epäuskoinen puoliso voi solvata, uhkailla ja pahoinpidellä uskovaa. Tuleeko kristityn aviopuolison tämän vuoksi jättää epäuskoinen? Apostoli Paavali neuvoo: ”Vaimon ei tule lähteä pois miehensä luota, mutta jos hän lähtisikin pois, niin pysyköön naimattomana tai muuten sopikoon jälleen miehensä kanssa; eikä miehen tule jättää vaimoaan.” Avioliiton säilyttämisestä on hengellistä hyötyä lapsille, kuten Paavali osoittaa. Käytännölliseltä kannalta katsoen siitä voi olla myös aineellista hyötyä uskovalle puolisolle ja lapsille. Mutta jos pahoinpitely käy sietämättömäksi tai uskova puoliso on hengenvaarassa, hän voi päättää ”lähteä pois”. Hänen tulisi kuitenkin aikanaan yrittää ’sopia jälleen’ puolisonsa kanssa. (1. Korinttolaisille 7:10–16) ’Pois lähteminen’ ei silti itsessään anna raamatullisia perusteita avioerolle ja uudelleen avioitumiselle; laillinen avioero tai asumusero voi siitä huolimatta jossain määrin suojella puolisoa enemmältä pahoinpitelyltä.
Raamatullinen avioero
Voiko kristitty missään olosuhteissa mennä pitemmälle ja hankkia avioeron, niin että hän olisi sen jälkeen vapaa menemään uudelleen naimisiin? Muista, että Jeesus neuvoi: ”Minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” Seuraavissa sanoissaan hän kuitenkin ilmaisi, että avioerolle voisi olla sopivat perusteet, sillä hän sanoi: ”Joka eroaa vaimostaan muun kuin haureuden perusteella ja menee naimisiin toisen kanssa, se tekee aviorikoksen.” – Matteus 19:6, 9; ks. myös 5:32.
Merkitseekö tämä sitä, että jos kristitty väsyy aviopuolisoonsa tai ’rakastuu’ toiseen, hän voi harjoitettuaan haureutta jossakin tilanteessa käyttää sitä vapaasti hyväkseen puolisonsa vaihtamiseksi? Ikävä kyllä joskus on sattunut sellaista, että kaksi ihmistä, jotka väittävät olevansa uskovia, ovat juonitellen ja tieten tahtoen antautuneet haureuteen (yleensä aviorikokseen) rikkoakseen raamatullisen aviositeen. Voivatko he olla niin typeriä, että ajattelevat Jehovan olevan tietämätön ”sydämen ajatuksista ja aikomuksista”? (Heprealaisille 4:12, 13) He näyttävät ajattelevan, että he voivat harjoittaa tahallaan moraalittomuutta, olla noin vuoden ajan erotettuna ja sitten uuden aviopuolison kanssa ”katua” ja päästä takaisin seurakuntaan.
Sellaisissa tapauksissa vanhinten tulisi kuitenkin odottaa melko kauan, ennen kuin he voisivat edes harkita takaisinottoanomusta. Tunnolliset vanhimmat punnitsisivat asiaa hyvin tarkkaan. Heidän on nähtävä hyvin selvät todisteet katumukseen sopivista hedelmistä. Vaikka sellainen synnintekijä otettaisiinkin aikanaan takaisin, niin vanhimmat voisivat vasta monien vuosien kuluttua, jos koskaan, suositella häntä saamaan erikoisetuja seurakunnassa, eikä missään tapauksessa ennen viattoman puolison uudelleen avioitumista tai kuolemaa. (1. Timoteukselle 3:2, 12) Me voimme ymmärtää, kuinka vakavaa tällainen suunniteltu aviorikos on Jehova Jumalan edessä, kun muistamme, että hänen vanhurskaan lakinsa alaisuudessa avionrikkoja olisi muinaisessa Israelissa kivitetty kuoliaaksi. (5. Mooseksen kirja 22:22) Mitä seurakunnat nykyään sitten päättänevätkin, niin Jehova on lopullinen Tuomari. ”Jumala tulee tuomitsemaan haureelliset ja avionrikkojat.” – Heprealaisille 13:4.a
Avioliiton varjeleminen
Koska haluamme suojella Jumalan kansaa ja toivomme, että kaikki, joilla on moraaliongelmia, etsivät kristilliseltä seurakunnalta opastusta voidakseen kunnioittaa Jehovan avioliittojärjestelyä, käsittelemme tässä avoimesti joitakin haureuteen liittyviä piirteitä. Esitämme nämä asiat Raamatun mukaisesti, joka käsittelee sellaisia arkaluontoisia ja intiimejä asioita suoralla, mutkattomalla tavalla. – Vrt. 3. Mooseksen kirja 20:10–23; 5. Mooseksen kirja 31:12; Matteus 5:27, 28; Roomalaisille 1:26, 27; Juudas 7.
Aviopuolisoitten ei tulisi tähyillä syitä avioeroon, vaan etsiä keinoja avioliiton koossa pitämiseen. Jos aviopuoliso syyllistyy moraalittomuuteen ja katuu, viaton puoliso voi päättää antaa anteeksi pitääkseen Jumalan antaman avioliittojärjestelyn voimassa. Hän voi siten osoittaa armoa jäljitellen yhtä Jehovan erinomaisista ominaisuuksista. – 2. Mooseksen kirja 34:6; vrt. Nehemia 9:17.
Mutta entä jos aviopuoliso ei kadu, jos hänet erotetaan ja jos todisteet osoittavat hänen jopa jatkavan törkeän moraalitonta menettelyään? Tai entä jos viattoman puolison terveys ja hengellisyys vaarantuvat? Raamattu tosin kehottaa varjelemaan avioliittoa mikäli suinkin mahdollista, mutta edellä Matteuksen 19:9:stä lainatut Jeesuksen sanat osoittavat, että on olemassa eräs peruste avioerolle – ainoa raamatullinen avioeron peruste – haureus.
”Haureuden” määritelmä
Mitä me tässä ymmärrämme ”haureudella”? Mainitussa raamatunkohdassa oleva kreikkalainen sana on porneia. Käsitellessään tätä asiaa Vartiotorni osoitti 15. helmikuuta 1973 sivuilla 95 ja 96, että porneia ”tulee juurisanasta, joka merkitsee ’myydä’”. Se liittyy siis prostituutioon, jollaista harjoitettiin monissa pakanatemppeleissä ensimmäisellä vuosisadalla ja ’ilotaloissa’ nykyään.
On totta, että sanan porneia käyttö rajoitetaan joskus koskemaan naimattomien välisiä sukupuolisuhteita. Esimerkki sellaisesta rajoitetusta käytöstä on 1. Korinttolaiskirjeen 6:9, jossa ”haureelliset” mainitaan erikseen sellaisia muita sukupuolisia paheita kuin aviorikosta ja homoseksuaalisuutta harjoittavien lisäksi. Mutta juuri ennen tätä, 1. Korinttolaiskirjeen 5:9–11:ssä, Paavali käytti samaa sanaa varoittaessaan kristittyjä seurustelemasta ’haureellisten’ kanssa. Onko järkevää ajatella, että hän tarkoitti tässä vain moraalittomia naimattomia ihmisiä? Niin ei voinut olla, sillä 6. luku esittää monenlaisia kartettavia luvattomia sukupuolisia tapoja, joihin sisältyvät aviorikos ja homoseksuaalisuus. Samoin Juudaan 7:ää ja Ilmestyksen 21:8:aa, joiden mukaan Jumala tuomitsee katumattomat ”haureelliset” ikuisen tuhon ansaitseviksi, tuskin voitaisiin rajoittaa vain sukupuolisuhteissa oleviin naimattomiin. Ja Apostolien tekojen 15:29:ssä esitetyn Jerusalemin hallitsevan elimen julistuksen, jonka mukaan tulee ’karttaa haureutta’, täytyy soveltua laajemmin.b
Ilmeisesti siis ”haureus” tarkoittaa laajassa merkityksessä ja siten kuin sanaa käytetään Matteuksen 5:32:ssa ja 19:9:ssä avioliiton ulkopuolisten luvattomien sukupuolisuhteitten laajaa aluetta. Porneia sisältää ainakin yhden ihmisen sukupuolielinten törkeän moraalittoman käytön (joko luonnollisella tai kieroutuneella tavalla); moraalittomuuteen on täytynyt osallistua myös joku toinen osapuoli – jompaakumpaa sukupuolta oleva ihminen tai eläin.c Siksi itsesaastutus (niin epäviisasta ja hengellisesti vaarallista kuin se voi ollakin) ei ole porneiaa. Termi porneia käsittää nykyäänkin erilaiset sukupuolitoiminnan muodot, joita voisi tapahtua porttolassa, jossa myydään ja ostetaan sukupuolisia palveluksia. Sellainen joka ostaa mies- tai naisprostituoidulta mitä tahansa sukupuolisia palveluksia, syyllistyisi porneiaan. – Vrt. 1. Korinttolaisille 6:18.
Naimisissa olevat kristityt
Mitä on sanottava aviositein yhdistettyjen aviopuolisoitten sukupuolisesta toiminnasta? Vanhinten asiana ei ole urkkia avioituneiden kristittyjen yksityisiä asioita. Raamatulla on kuitenkin varmasti sanottavaa heidän elämästään. Niiden jotka ’vaeltavat jatkuvasti hengen mukaan’, ei tule jättää huomioon ottamatta sitä, mitä Raamattu ilmaisee Jumalan ajatuksista. Heidän on lisäksi hyvä kehittää vihaa kaikkea sellaista kohtaan, mikä on epäpuhdasta Jehovan silmissä, myös selvästi kieroutuneita sukupuolitapoja kohtaan. Aviopuolisoitten tulee menetellä niin, että heidän omatuntonsa pysyy puhtaana, ja kiinnittää esteetön huomionsa ”hengen hedelmien” kehittämiseen. – Galatalaisille 5:16, 22, 23; Efesolaisille 5:3–5.
Entä jos joku haluaa puolisonsa osallistuvan tai jopa vaatii häntä osallistumaan selvästi kieroutuneisiin sukupuolitapoihin? Edellä esitetyt tosiasiat osoittavat, että porneia sisältää aviojärjestelyn ulkopuolella tapahtuvan luvattoman sukupuolisen käytöksen. Siksi aviopuolison pakottaminen kieroutuneisiin toimintoihin, esimerkiksi suun tai peräaukon kautta tapahtuvaan yhdyntään, avioliiton sisäpuolella ei olisi raamatullinen peruste avioerolle, joka vapauttaisi toisen menemään uudelleen naimisiin.d Vaikka tilanne kiusaa uskovaa puolisoa, niin jos hän yrittää pitää kiinni Raamatun periaatteista, hän saa osakseen Jehovan siunauksen. Sellaisissa tapauksissa voi auttaa, että aviopuolisot keskustelevat ongelmasta suoraan muistaen erityisesti sen, että sukupuolisuhteitten tulee olla kunniallisia, tervehenkisiä ja ilmaus hellästä rakkaudesta. Tämä sulkee varmasti pois kaiken sellaisen, mikä saattaa kiusata tai vahingoittaa puolisoa. – Efesolaisille 5:28–30; 1. Pietari 3:1, 7.
Kuten jo mainittiin, vanhinten tehtävänä ei ole valvoa ”poliiseina” seurakunnan avioparien yksityisasioita. Jos kuitenkin tulee tunnetuksi, että joku seurakunnan jäsen harjoittaa tai avoimesti kannattaa avioliiton sisäpuolella harjoitettavia kieroutuneita sukupuolisuhteita, hän ei varmasti olisi moitteeton, eikä hän voisi saada erikoisetuja, esimerkiksi palvella vanhimpana, avustavana palvelijana tai tienraivaajana. Sellaisten tapojen harjoittaminen ja edistäminen voisi johtaa jopa seurakunnasta erottamiseen. Miksi?
Galatalaiskirjeen 5:19–21 luettelee monia paheita, joita ei luokitella kuuluvaksi porneiaan, mutta joiden vuoksi henkilö ei ehkä olisi kelvollinen Jumalan valtakuntaan. Niiden joukossa ovat ”epäpuhtaus” (kreikaksi akatharsia, joka merkitsee saastaisuutta, turmeltuneisuutta, rivoutta) ja ”irstaus” (kreikaksi aselgeia, joka merkitsee hillittömyyttä, kevytmielisyyttä, häpeämätöntä käytöstä). Jos nämä paheet käyvät törkeiksi, ne voivat olla porneian tavoin peruste erottamiseen kristillisestä seurakunnasta, mutta eivät raamatullisen avioeron hankkimiseen. Henkilö joka röyhkeästi kannattaa järkyttäviä ja vastenmielisiä sukupuolisia toimia, syyllistyisi irstauteen. Siten suhtautuva ihminen voisi tietysti vajota myös suorittamaan porneiaa; silloin olisi olemassa perusteet raamatulliseen avioeroon.e Kaikkien vilpittömien kristittyjen tulisi erittäin huolellisesti välttää sellaista ja käydä sotaa kaikkia sellaisia ”lihan tekoja” vastaan. – Galatalaisille 5:24, 25.
Kaikkien Jehovan palvelijoitten, ovatpa he naimisissa tai naimattomia, tulisi karttaa kaikenlaista moraalittomuutta. Heidän tulisi tukea uskollisesti kaikkia Jehovan järjestelyjä, myös avioliittojärjestelyä. (Psalmit 18:22–26) Avioliitossa olevien tulisi ”yhtenä lihana” pyrkiä tuottamaan kunniaa Jehovalle ja kehittämään tosi rakkautta ja kunnioitusta avioliitossaan. (1. Mooseksen kirja 2:23, 24; Efesolaisille 5:33; Kolossalaisille 3:18, 19) Tällä samoin kuin muillakin tavoilla he voivat osoittaa, että he ”eivät ole osa maailmasta” – maailmasta jonka Saatana on vetänyt moraalittomuuden ja turmeluksen lokaan ja joka on ’häviämäisillään haluineen’. Muistaessaan, että ”se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti”, kaikkien tulisi pyrkiä tekemään Jumalan ”tahto” Hänen kallisarvoisen avioliittojärjestelynsä suhteen. – Johannes 17:16; 1. Johannes 2:17.
[Alaviitteet]
b On huomattava, että Nykysuomen sanakirja määrittelee ”haureuden”: ”Teko t. toiminta, joka käsittää sukupuolivietin luvattoman t. luonnottoman tyydyttämisen t. loukkaa sukupuolikuria t. säädyllisyyttä, siveellisyysrikos.” ”Huoruus” puolestaan merkitsee ”avioliiton ulkopuolella tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä miehen ja naisen kesken, joista ainakin toinen on naimisissa, aviorikosta”. Suomalainen sana ”haureus” on siksi sopiva käännös kreikkalaiselle sanalle porneia.
Webster’s New Collegiate Dictionary esittää ”haureus”-sanan ensimmäiseksi määritelmäkseen: ”Muiden ihmisten kuin miehen ja hänen vaimonsa välinen sukupuoliyhteys.” Ja määritellessään ”yhdynnän” (heteroseksuaalisen, anaalisen, oraalisen) sanakirja mainitsee sen käsittävän ”ainakin yhden henkilön sukupuolielimet”.
The New International Dictionary of New Testament Theology sanoo esimerkiksi, että porneia merkitsee ”siveettömyyttä, sukupuolista moraalittomuutta, prostituutiota, haureutta”. Se sanoo myös: ”Sanaryhmä [johon porneia kuuluu] voi kuvailla erilaisia avioliiton ulkopuolisen sukupuolikäyttäytymisen muotoja, kun ne poikkeavat hyväksytyistä yhteiskunnallisista ja uskonnollisista normeista (esim. homoseksuaalisuus, vapaat sukupuolisuhteet, pedofilia [lasten sukupuolinen väärinkäyttö] ja erityisesti prostituutio).” Siten porneia sisältäisi aviorikoksen (kreikaksi moikheia), ja sitä voidaan käyttää laajemmin muista avioliiton ulkopuolisista moraalittomista tavoista, esimerkiksi suun tai peräaukon kautta tai eläinten kanssa harjoitetuista sukupuolisuhteista.
Suuresti arvostetun (Bauerin, Arndtin ja Gingrichin) Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literaturen vuoden 1979 painos esittää porneian määritelmäksi ”prostituution, epäsiveellisyyden, haureuden, kaikenlaiset avioliiton ulkopuoliset sukupuoliyhteydet”.
c Raiskauksen kohteeksi pakotettu mies tai nainen ei syyllistyisi porneiaan.
d Tämä laajentaa ja oikaisee ymmärrystämme siitä, mitä mainittiin Vartiotornissa 1. toukokuuta 1975, s. 214, ja 1. kesäkuuta 1978, s. 30 ja 31. Sellaisia jotka toimivat silloisen tiedon perusteella, ei tule arvostella. Tämä ei myöskään vaikuttaisi sellaisen henkilön asemaan, joka menneisyydessä ajatteli, että puolison avioliiton sisäpuolella harjoittama kieroutunut sukupuolinen käytös oli porneiaa, ja siksi hankki avioeron ja on nyt mennyt uudelleen naimisiin.
[Kuva s. 28]
Avioliitto täytyy pitää kunniallisena ja erossa maailman moraalittomuudesta