Hyönteisten levittämät taudit – kasvava ongelma

ON NUKKUMAANMENOAIKA eräässä latinalaisamerikkalaisessa kodissa. Äiti peittelee pienen poikansa hellästi sänkyyn ja toivottaa hyvää yötä. Mutta pimeässä huoneessa katon halkeamasta sängyn yläpuolelta pujahtaa esiin kiiltävän musta, pari senttimetriä pitkä petolude. Huomaamatta se pudottautuu nukkuvan lapsen kasvoille ja puraisee pehmeää ihoa tuskin tuntuvasti. Samalla kun se imee itseensä ahnaasti verta, se laskee iholle jätöksensä, jotka kuhisevat loisia. Poika raapii kasvojaan unissaan ja tulee hieraisseeksi jätökset haavaan.

Tämän enempää ei tarvita. Lapsi saa Chagasin taudin. Viikon parin kuluessa hänelle nousee korkea kuume ja hänen kehonsa turpoaa. Jos hän selviytyy siitä, loiset saattavat jäädä elämään hänen elimistöönsä, ja ne tunkeutuvat sydämeen, hermostoon ja muihin kudoksiin. Oireeton vaihe voi kestää jopa 10–20 vuotta. Mutta sen jälkeen ruoansulatuskanavaan voi syntyä vaurioita, tartunta voi levitä aivoihin ja potilas voi lopulta kuolla sydänkohtaukseen.

Tämä kuvitteellinen tapaus kuvaa realistisesti Chagasin taudin tarttumista. Se uhkaa Latinalaisessa Amerikassa miljoonia ihmisiä.

Ihmisen monijalkaiset seuralaiset

”Suurin osa ihmisten yleisimmistä kuumetaudeista aiheutuu hyönteisten välittämistä mikrobeista”, sanotaan tietosanakirjassa Encyclopædia Britannica. Hyönteisiksi sanotaan yleisesti paitsi varsinaisia hyönteisiä – kuusijalkaisia eläimiä, joita ovat muun muassa kärpäset, kirput, hyttyset, täit ja kovakuoriaiset – myös kahdeksanjalkaisia eläimiä, kuten punkkeja. Tieteessä nämä kaikki luokitellaan niveljalkaisiin, eläinkunnan suurimpaan pääjaksoon, johon kuuluu yli miljoona tunnettua lajia.

Valtaenemmistö hyönteisistä on ihmiselle harmittomia, ja toiset niistä ovat erittäin hyödyllisiä. Ilman niitä monet kasvit ja puut, joista ihmiset ja eläimet saavat ravintoa, eivät pölyttyisi eivätkä kantaisi hedelmää. Eräät hyönteiset avustavat jätteiden kierrättämisessä. Monet hyönteiset syövät pelkästään kasveja, toiset taas muita hyönteisiä.

Jotkin hyönteiset ovat kieltämättä kiusaksi ihmisille ja eläimille, jos ne purevat kipeästi tai niitä vain on turhan paljon. Jotkin lajit tekevät tuhoja myös pelloilla. Vielä pahempia ovat kuitenkin hyönteiset, jotka levittävät sairauksia ja kuolemaa. Niiden välityksellä tarttuviin tauteihin ”kuoli ihmisiä 1600-luvulta 1900-luvun alkuun enemmän kuin kaikkien muiden syiden takia yhteensä”, kertoo Duane Gubler Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksesta (CDC).

Nykyään hyönteisten levittämiä tauteja sairastaa noin kuudennes maailman väestöstä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi niistä koituu suuria kuluja etenkin kehitysmaissa, joilla näihin menoihin olisi vähiten varaa. Yksikin sairastumisaalto voi tulla kalliiksi. Eräs Länsi-Intiassa vuonna 1994 puhjennut epidemia vaati tiettävästi miljardeja dollareja paikallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kaikkein köyhimpien maiden on mahdotonta kehittyä taloudellisesti, ennen kuin tällaiset terveysongelmat saadaan hallintaan.

Levittämistavat

Hyönteiset toimivat vektoreina eli tartunnanlevittäjinä pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin ne välittävät mikrobeja mekaanisesti. Aivan kuten taloihin kulkeutuu likaa ihmisten jalkineissa, ”huonekärpästen jaloissa saattaa kulkeutua miljoonia mikrobeja, jotka suurina määrinä voivat aiheuttaa sairauksia”, sanotaan Britannica-tietosanakirjassa. Taudinaiheuttajia saattaa tarttua mukaan esimerkiksi ulosteista ja siirtyä sitten ihmisten ruokiin tai juomiin sen mukaan, mihin kärpäset laskeutuvat. Tällä tavalla ihmisiin tarttuu hivuttavia ja tappavia tauteja, esimerkiksi lavantauti, punatauti ja jopa kolera. Kärpäset levittävät myös trakoomaa, joka on yleisin sokeuden syy maailmassa. Sokeus johtuu tässä tapauksessa iiriksen edessä olevan läpinäkyvän sarveiskalvon vaurioitumisesta. Trakoomaa sairastaa maailmassa noin 500 miljoonaa ihmistä.

Likaisissa paikoissa viihtyvien torakoidenkin epäillään levittävän sairauksia mekaanisesti. Lisäksi asiantuntijat yhdistävät viimeaikaisen astmatapausten nopean lisääntymisen varsinkin lasten keskuudessa torakka-allergioihin. Esimerkiksi 15-vuotiaalla Ashleylla oli astman takia usein hengitysvaikeuksia öisin. Kun lääkäri valmistautui kuuntelemaan tytön keuhkoja, tämän puseron alta putosi torakka, joka lähti juosta kipittämään tutkimuspöytää pitkin.

Taudinaiheuttajia elimistössä

Kun hyönteisten elimistössä on viruksia, bakteereja tai loisia, ne voivat levittää sairauksia toisellakin tavalla: siirtämällä noita mikrobeja ihmiseen muun muassa pureman välityksellä. Tällaisia taudinlevittäjiä on vain pieni osa hyönteisistä. Esimerkiksi hyttyslajeja on tuhansia, mutta vain Anopheles-suvun lajit välittävät malariaa, maailman toiseksi tappavinta tartuntatautia (tuberkuloosin jälkeen).

Toiset hyttyset välittävät lukuisia muita sairauksia. WHO raportoi: ”Kaikista tauteja levittävistä hyönteisistä hyttynen on suurin uhka, sillä se levittää malariaa, denguekuumetta ja keltakuumetta, joihin sairastuu vuosittain satoja miljoonia ihmisiä ja jotka tappavat yhteensä useita miljoonia joka vuosi.” Ainakin 40 prosenttia maapallon väestöstä on vaarassa saada malarian ja noin 40 prosenttia denguekuumeen. Monin paikoin ihmiset voivat sairastua molempiin tauteihin.

Hyttyset eivät tietenkään ole ainoita hyönteisiä, joiden elimistössä on taudinaiheuttajia. Tsetsekärpästen välittämät alkueläimet aiheuttavat unitautia, johon sairastuu satojatuhansia ihmisiä ja jonka takia kokonaiset kyläyhteisöt joutuvat jättämään tuottavat peltonsa. Noin 400000 afrikkalaista on menettänyt näkönsä, kun mäkäräisten levittämät mikrobit ovat aiheuttaneet heille jokisokeuden. Hietasääskissä voi olla alkueläimiä, jotka aiheuttavat leishmaniaaseja – vammauttavia, runtelevia ja usein tappavia tauteja, joista kärsivät miljoonat eri-ikäiset ihmiset ympäri maailman. Tavallisissa kirpuissa saattaa olla lapamatojen munia tai mikrobeja, jotka aiheuttavat aivotulehdusta, jänisruttoa ja jopa paiseruttoa. Rutosta tulee yleensä mieleen musta surma, joka keskiajalla tappoi kuudessa vuodessa ainakin kolmasosan eurooppalaisista.

Täit ja punkit voivat välittää muun muassa pilkkukuumeen tautimuotoja. Lauhkean vyöhykkeen alueilla punkkeihin kuuluvat puutiaiset voivat aiheuttaa Lymen tautia eli borrelioosia, joka voi viedä hyvin heikkoon kuntoon ja on yleisin hyönteisten levittämä sairaus Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Muuan ruotsalainen tutkimus osoitti, että punkit voivat kulkea muuttolintujen mukana tuhansia kilometrejä ja viedä sairauksia aivan uusille alueille. ”Punkit – – levittävät ihmisiin useampia tauteja kuin mitkään muut niveljalkaiset (paitsi hyttyset)”, sanotaan Britannicassa. Punkin elimistössä voi elää jopa kolmenlaisia taudinaiheuttajia, jotka kaikki voivat siirtyä ihmiseen yhdellä ainoalla puremalla.

”Vapaata” sairauksista

Tiede osoitti hyönteiset taudinlevittäjiksi vasta vuonna 1877. Sen jälkeen on järjestetty suuria kampanjoita niiden vähentämiseksi tai hävittämiseksi. Vuonna 1939 arsenaaliin lisättiin hyönteismyrkky DDT, ja 1960-luvulle tultaessa hyönteisten levittämiä tauteja ei enää pidetty suurena uhkana ihmisten terveydelle Afrikan ulkopuolella. Painopiste siirtyi hyönteisten torjunnasta hätätapausten lääkehoitoon, ja kiinnostus hyönteisten ja niiden elinympäristön tutkimusta kohtaan laimeni. Keksittiin myös uusia lääkkeitä, ja näytti siltä, että tiede pystyi löytämään vaarattomia ihmelääkkeitä tautiin kuin tautiin. Maailma sai ”vapaata” tartuntataudeista. Se ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään syitä noiden tautien uuteen tulemiseen.

[Huomioteksti s. 3]

Nykyään hyönteisten levittämiä tauteja sairastaa noin kuudennes maailman väestöstä

[Kuva s. 3]

Petolude

[Kuva s. 4]

Taudinaiheuttajia on huonekärpästen jaloissa

[Kuvat s. 5]

Monilla hyönteisillä on taudinaiheuttajia elimistössään

Mäkärät levittävät jokisokeutta

Hyttyset levittävät malariaa, denguekuumetta ja keltakuumetta

Täit voivat levittää pilkkukuumetta

Kirpuissa on muun muassa aivotulehdusta aiheuttavia mikrobeja

Tsetsekärpäset levittävät unitautia

[Lähdemerkinnät]

WHO/TDR/LSTM

CDC/James D. Gathany

CDC/Dr. Dennis D. Juranek

CDC/Janice Carr

WHO/TDR/Fisher

[Kuvan lähdemerkintä s. 4]

Clemson University – USDA Cooperative Extension Slide Series, www.insectimages.org

Mistä uusi tuleminen johtuu?

NOIN 40 vuotta sitten ajateltiin, että perinnäiset hyönteisten levittämät taudit kuten malaria, keltakuume ja denguekuume oli lähes hävitetty suuresta osasta maailmaa. Mutta yllättäen ne alkoivat lisääntyä uudelleen.

Mistä tämä johtui? Ensinnäkin jotkin hyönteiset ja niiden välittämät mikrobit ovat muuttuneet vastustuskykyisiksi hyönteismyrkyille ja lääkkeille, joilla niitä yritetään torjua. Tätä luonnollista sopeutumista on vauhdittanut paitsi hyönteismyrkkyjen liikakäyttö myös lääkkeiden väärinkäyttö. Kirjassa Mosquito sanotaan: ”Liian monissa köyhissä perheissä lääkettä käytetään vain sen verran, että oireet helpottavat, ja loppu säästetään seuraavaa sairastumisaaltoa varten.” Kun kuuri jätetään kesken, vahvemmat mikrobit saattavat jäädä elimistössä eloon ja tuottaa uuden polven mikrobeja, jotka ovat vastustuskykyisiä lääkkeille.

Ilmastonmuutos

Tärkeä syy hyönteisten levittämien tautien uuteen tulemiseen on olosuhteiden muuttuminen luonnossa ja yhteiskunnassa. Hyvä esimerkki on maailmanlaajuinen ilmastonmuutos. Jotkut tiedemiehet odottavat, että ilmaston lämpenemisen myötä tauteja kantavat hyönteiset leviävät seuduille, jotka toistaiseksi ovat olleet viileämpiä. Tästä näkyy jo merkkejä. Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveys- ja ympäristökeskuksessa toimiva tri Paul R. Epstein sanoo: ”Raporttien mukaan sekä hyönteisiä että niiden levittämiä tauteja (muun muassa malariaa ja denguekuumetta) esiintyy nykyään jo korkeammilla alueilla Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.” Costa Ricassa denguekuume on levinnyt koko maahan vuorten yli, jotka vielä hiljattain pitivät taudin Tyynenmeren rannikon tuntumassa.

Lämpimämpi ilmasto voi vaikuttaa muillakin tavoin. Joillakin seuduilla joet kuivuvat pelkiksi lätäköiksi, ja toisaalla saadaan sateita ja tulvia, jotka jättävät jälkeensä vesialtaita. Kummassakin tapauksessa seisova vesi on täydellinen lisääntymispaikka hyttysille. Lisäksi lämpimämpi ilmasto lyhentää hyttysten sikiämiskiertoa, jolloin ne lisääntyvät nopeammin, ja pidentää kautta, jolloin niitä on runsaammin. Lämpö lisää hyttysten aktiivisuutta. Lämpö vaikuttaa jopa niiden sisuksiin ja nopeuttaa taudinaiheuttajien lisääntymistä, minkä vuoksi tartunnan saa todennäköisemmin jo yhdestä puremasta. Mutta huolenaiheet eivät jää tähän.

Esimerkkitapaus

Yhteiskunnallisetkin muutokset voivat edistää tautien leviämistä. Voimme ymmärtää tämän, kun katsomme lähemmin hyönteisten osuutta tautien levittämisessä. Monissa tapauksissa hyönteinen saattaa olla vain yksi lenkki pitkässä ketjussa. Nisäkäs tai lintu voi toimia isäntänä, jos siinä on hyönteisiä tai sen verenkierrossa on mikrobeja. Mikäli isäntä pysyy tästä huolimatta elossa, siitä voi tulla taudinkantaja.

Esimerkiksi Lymen tauti tunnistettiin vuonna 1975 ja nimettiin sen yhdysvaltalaisen kaupungin mukaan, jossa se ensi kertaa todettiin (Lyme, Connecticut). Tuota tautia aiheuttava bakteeri on saattanut tulla Pohjois-Amerikkaan Euroopasta sata vuotta sitten laivassa rottien tai karjan mukana. Kun pieni Ixodes-suvun puutiainen imee verta tartuntaa kantavasta eläimestä, bakteeri jää sen sisuksiin pysyvästi. Kun puutiainen myöhemmin puraisee toista eläintä tai ihmistä, bakteeri voi siirtyä uhrin verenkiertoon.

Lymen tauti on Yhdysvaltain koillisosassa endeeminen, eli sitä on esiintynyt jo kauan paikallisesti. Bakteereja on siellä eniten peurahiirissä, joissa elää myös etenkin eri kehitysvaiheissa olevia puutiaisia. Täysikasvuiset puutiaiset asettuvat mieluummin peuroihin, joissa ne syövät ja parittelevat. Kun täysikasvuinen naaraspuutiainen on täynnä verta, se pudottautuu maahan laskemaan munansa, joista pian kuoriutuu toukkia, ja kierto alkaa alusta.

Olosuhteiden muutos

Nisäkkäissä ja hyönteisissä on ollut taudinaiheuttajia vuosikausia ihmisten saamatta niistä tartuntaa. Mutta olosuhteiden muuttuessa jokin paikallisesti esiintynyt tauti voi levitä laajemmalle ja tarttua moniin ihmisiin. Mikä muuttui Lymen taudin tapauksessa?

Aiemmin petoeläimet harvensivat peurakantaa, minkä vuoksi puutiaiset ja ihmiset joutuivat harvoin kosketuksiin toistensa kanssa. Kun varhaiset eurooppalaiset uudisasukkaat raivasivat metsää pelloiksi, peurat vetäytyivät kauemmas ja niiden perässä lähtivät myös niitä saalistavat pedot. Mutta 1800-luvun puolivälissä monet maatilat hylättiin, kun maatalouden harjoittaminen siirtyi lännemmäksi, ja pellot alkoivat metsittyä uudelleen. Peurat palasivat mutta pedot eivät. Peurakanta kasvoi räjähdysmäisesti, ja puutiaiset lisääntyivät samaa vauhtia.

Jonkin ajan kuluttua ilmaantuivat Lymen tautia aiheuttavat bakteerit, ja ne asuivat isäntäeläimissä vuosikymmeniä uhkaamatta ihmisiä. Kun sitten metsän reunalle alettiin rakentaa lähiöitä, puutiaisten elinalueelle tuli paljon aiempaa enemmän ihmisiä. Puutiaisia alkoi tulla sekä lapsiin että aikuisiin, ja he saivat Lymen taudin.

Maailman epävakaus

Edellä kuvailtu tapahtumaketju on vain yksi esimerkki sairauksien monista leviämistavoista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta niiden ilmaantumiseen. ”Lähes kaikissa tapauksissa sairauksien uusi tuleminen entistä pahempina johtuu ihmisen sekaantumisesta asioihin”, kirjoittaa ympäristönsuojelija Eugene Linden kirjassaan The Future in Plain Sight. Muutama lisäesimerkki: Ihmiset matkustavat nykyään paljon ja nopeasti, ja heidän mukanaan taudinaiheuttajat ja -kantajat pääsevät leviämään ympäri maapallon. Suurten ja pienten eläinten elinalueiden vahingoittaminen uhkaa biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta. ”Ilma ja vesi saastuvat”, sanoo Linden, ”ja se heikentää niin eläinten kuin ihmistenkin vastustuskykyä.” Hän lainaa Epsteinin päätelmää: ”Ihminen on ekosysteemiä peukaloimalla heikentänyt maapallon vastustuskykyä ja edistänyt siten mikrobeille edullisia olosuhteita.”

Poliittisen epävakauden aiheuttamat sodat vahingoittavat ekosysteemejä ja tuhoavat infrastruktuuria, johon perustuvat terveydenhuolto ja ruoanjakelu. Lisäksi ”aliravitut ja heikot pakolaiset tungetaan usein leireihin, joissa ahtaus ja hygienian puute altistavat ihmiset monenlaisille tartunnoille”, kuten Amerikan luonnonhistorian museon julkaisussa Biobulletin todetaan.

Taloudellinen epävakaus pakottaa ihmiset muuttamaan maan sisällä tai pois maasta, pääasiassa ahtaisiin kaupunkeihin. ”Taudinaiheuttajat viihtyvät tiheään asutuissa paikoissa”, sanoo Biobulletin. Kun kaupunkien väkiluku kasvaa vauhdilla, ”kansanterveyttä edistävät perusasiat, kuten alkeisopetus, ravitsemus ja rokotusohjelmat, eivät useinkaan pysy perässä”. Liian tiheä asutus rasittaa myös vedenjakelua ja jätehuoltoa, ja sen vuoksi hygienia kärsii mutta hyönteisten ja muiden taudinlevittäjien olot paranevat. Tilanne ei silti ole toivoton, kuten näemme seuraavasta kirjoituksesta.

[Huomioteksti s. 11]

”Lähes kaikissa tapauksissa sairauksien uusi tuleminen entistä pahempina johtuu ihmisen sekaantumisesta asioihin”

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Länsiniilinvirus leviää Yhdysvaltoihin

Länsiniilinvirus, joka leviää ihmisiin lähinnä hyttysten välityksellä, eristettiin ensi kertaa Ugandassa vuonna 1937 ja havaittiin sittemmin Lähi-idässä, Aasiassa, Tyynenmeren saarilla ja Euroopassa. Läntisellä pallonpuoliskolla sitä ei tavattu ennen kuin vuonna 1999. Sen jälkeen se on tarttunut Yhdysvalloissa yli kolmeentuhanteen ihmiseen, joista runsaat kaksisataa on kuollut.

Useimmat eivät tiedä tartunnastaan, vaikka joillekin tulee samanlaisia oireita kuin flunssassa. Pienellä osalla tartunta kehittyy vakavaksi sairaudeksi, johon liittyy aivotulehdus ja selkäydinkalvojen tulehdus. Virusta vastaan ei toistaiseksi ole ehkäisevää rokotetta eikä täsmähoitoa. Yhdysvaltain tautientorjuntakeskus (CDC) varoittaa, että länsiniilinviruksen voi saada myös elimen- tai verensiirron välityksellä, jos virus on ollut luovuttajalla. ”Länsiniilinvirusta ei osata vielä testata verestä”, kertoi Reutersin uutispalvelu vuonna 2002.

[Lähdemerkintä]

CDC/James D. Gathany

[Tekstiruutu/Kuvat s. 8, 9]

Miten välttyä tartunnalta? Ehdotuksia

Herätkää!-lehti pyysi ehdotuksia eri puolilla maailmaa eläviltä ihmisiltä, joiden kotiseudulla esiintyy paljon hyönteisten levittämiä tauteja. Heidän neuvoistaan saattaa olla hyötyä sinunkin asuinseudullasi.

Puhtaus – tärkein puolustuskeino

◼ Pidä koti puhtaana

”Peitä ruoka-astiat. Pidä kypsennetty ruoka peitettynä tarjoiluun asti. Puhdista ruokatahrat viipymättä. Älä jätä tiskiä odottamaan yön yli äläkä siirrä ruoanjätteitä ulos hävitettäväksi seuraavana aamuna. Peitä tai hautaa ne, sillä hyönteiset ja jyrsijät tulevat öisin etsimään ravintoa. Kun maalattia peitetään ohuella betonikerroksella, koti on helpompi pitää puhtaana ja hyönteisistä vapaana.” (Afrikka.)

”Säilytä talon ulkopuolella hedelmiä ja muita ruoka-aineita, jotka vetävät hyönteisiä puoleensa. Pidä vuohet, siat, kanat ja muut kotieläimet poissa talosta. Kata ulkokäymälät. Hautaa eläinten jätökset viipymättä tai peitä ne kalkilla, jotta ne eivät houkuttele kärpäsiä. Vaikka naapurit eivät toimisi samalla tavalla, hyönteisten määrää voi ehkä vähentää näillä keinoin ja olla toisille hyvänä esimerkkinä.” (Etelä-Amerikka.)

[Kuva]

Peittämättömät ruoat tai tähteet ovat hyönteisille kuin kutsu yhteiselle aterialle

◼ Henkilökohtainen puhtaus

”Saippua on edullista, joten pese kädet ja vaatteet usein, varsinkin koskettuasi toisia ihmisiä tai eläimiä. Älä koske kuolleisiin eläimiin. Älä koskettele suuta, nenää tai silmiä. Vaatteet pitää pestä säännöllisesti, vaikka ne näyttäisivät vielä puhtailta. Jotkin tuoksut vetävät hyönteisiä puoleensa, joten älä käytä saippuoita ja muita hygieniatuotteita, jotka on hajustettu.” (Afrikka.)

Ehkäisytoimia

◼ Eliminoi hyttysten lisääntymispaikat

Peitä vesisäiliöt ja pesualtaat. Poista kaikki avoimet säiliöt, jotka keräävät vettä. Älä anna veden seistä kukkaruukuissa. Hyttyset voivat lisääntyä missä tahansa lätäkössä, jossa on vettä vähintään neljä päivää. (Kaakkois-Aasia.)

◼ Suojaudu hyönteisiltä

Varo hyönteisten suosimia ruokailuaikoja ja -paikkoja. Aurinko laskee tropiikissa aikaisin, joten useat askareet tehdään iltapimeällä, jolloin monet hyönteiset ovat erityisen aktiivisia. Istuminen ja nukkuminen ulkona lisäävät tartuntariskiä alueilla, joilla hyönteisten levittämät taudit ovat yleisiä. (Afrikka.)

[Kuva]

Ulkona nukkuminen seudulla, jolla on hyttysiä, on kuin tarjoutuisi itse niiden ruoaksi

Pukeudu mahdollisimman peittäviin vaatteisiin, erityisesti metsässä. Käytä hyönteiskarkotetta vaatteissa ja iholla, aina ohjeiden mukaisesti. Tarkasta itsesi ja lapsesi punkkien varalta oltuanne ulkona. Pidä lemmikkieläimet terveinä äläkä anna hyönteisten pesiytyä niihin. (Pohjois-Amerikka.)

Kosketa mahdollisimman vähän kotieläimiä, sillä taudit voivat tarttua niistä hyönteisten välityksellä ihmisiin. (Keski-Aasia.)

Kaikkien perheenjäsenten on hyvä käyttää moskiittoverkkoja, mieluiten hyönteismyrkyllä kyllästettyjä. Käytä hyttysverkkoja ikkunoissa ja pidä verkot kunnossa. Tuki räystään suojissa olevat aukot, joista hyönteisiä voi päästä sisään. Tällaiset ehkäisytoimet maksavat jonkin verran, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos lapsi täytyy viedä sairaalaan tai perheen elättäjä sairastuu eikä kykene työhön. (Afrikka.)

[Kuva]

Hyönteismyrkyllä kyllästetyt moskiittoverkot tulevat halvemmiksi kuin lääke- ja sairaalalaskut

Hävitä kodista hyönteisten piilopaikat. Rappaa seinät ja katto ja tuki reiät ja kolot. Peitä olkikaton alapuoli kankaalla, jonka läpi hyönteiset eivät pääse. Korjaa pois paperi- ja vaatekasat ja muut vastaavat äläkä laita seinille useita kuvia lähekkäin ryhmäksi, sillä tällaisiin paikkoihin hyönteiset piiloutuvat. (Etelä-Amerikka.)

Jotkut ajattelevat, että joka kodissa on auttamatta hyönteisiä ja jyrsijöitä. Ei ole! Pidä ne poissa. Käytä karkotteita ja hyönteismyrkkyjä, ohjeiden mukaisesti. Käytä kärpäsnauhoja ja -lätkiä. Ole kekseliäs: eräs nainen ompeli kangaspalasta putken, täytti sen hiekalla ja asetti sen lattialle ovenrakoon, jotteivät hyönteiset pääse sisään. (Afrikka.)

[Kuva]

Hyönteiset eivät kuulu kotiin. Häädä ne pois!

◼ Ehkäisevä terveydenhoito

Pidä vastustuskyky hyvänä syömällä oikein sekä lepäämällä ja liikkumalla riittävästi. Vältä stressiä. (Afrikka.)

Matkalla: Hanki etukäteen ajantasaiset tiedot terveysriskeistä. Tietoa saa terveyskeskuksista ja valtioiden virallisilta Internet-sivuilta. Huolehdi tarvittavista rokotuksista ja muusta mahdollisesta ennaltaehkäisystä ennen matkaa.

Jos olo alkaa tuntua huonolta

◼ Hakeudu lääkärinhoitoon nopeasti

Useimmat sairaudet on helpompi hoitaa alkuvaiheessaan.

◼ Varo väärää diagnoosia

Hakeudu sellaisen lääkärin hoitoon, joka tuntee hyönteisten levittämiä tauteja ja trooppisia tauteja, jos tämä on tarpeen. Kuvaile kaikki oireet ja kerro, missä olet matkustanut, myös aiemmin. Käytä antibiootteja vain todelliseen tarpeeseen ja syö kuuri loppuun.

[Kuva]

Hyönteisten levittämät sairaudet voivat muistuttaa muita sairauksia. Kerro lääkärille kaikki paikat, joissa olet käynyt

[Lähdemerkintä]

Maapallo: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Tekstiruutu/Kuva s. 10]

Levittävätkö hyönteiset HI-virusta?

Hyönteistutkijat ja lääkärit eivät ole yli kymmenen vuotta kestäneissä tutkimuksissa havainneet viitteitä siitä, että hyttyset tai jotkin muut hyönteiset levittäisivät HI-virusta, joka aiheuttaa aidsia.

Esimerkiksi hyttysten suuosat eivät muistuta ruiskua, jossa on vain yksi putki, niin että veri pääsisi samaa reittiä pitkin toiseen ihmiseen. Hyttyset imevät verta imukärsän kautta ja erittävät sylkeä toisen tiehyen kautta. Ruoansulatuselimet hajottavat veren ja virus tuhoutuu, selittää Sambian terveydenhuollon piirissä toimiva HIV-spesialisti Thomas Damasso. HI-virusta ei ole hyönteisten ulosteissa, ja toisin kuin malarialoiset HIV ei mene hyttysen sylkirauhasiin.

HIV-tartunta edellyttää altistumista suurelle määrälle noita viruksia. Jos hyttysen ruokailu keskeytyy ja se lentää suoraan toisen ihmisen iholle, sen suuosiin mahdollisesti jäänyt verimäärä on joka tapauksessa liian pieni aiheuttaakseen tartunnan. Asiantuntijoiden mukaan tartuntaa ei voi saada, vaikka nitistäisi avohaavan kohdalla olevan hyttysen, joka on täynnä HIV-positiivista verta.

[Lähdemerkintä]

CDC/James D. Gathany

[Kuvat s. 7]

Puutiainen (suurennettuna oikealla) levittää ihmisiin Lymen tautia

Vasemmalta oikealle: täysikasvuinen naaras, täysikasvuinen koiras sekä toukka, kaikki luonnollisessa koossa

[Lähdemerkintä]

Kaikki punkit: CDC

[Kuvat s. 10, 11]

Tulvat, epähygieeniset olot ja muuttoliike edistävät hyönteisten välittämien tautien leviämistä

[Lähdemerkintä]

FOTO UNACIONES (U.S. Army)

Korjaantuuko tilanne koskaan?

NYKYÄÄN Maailman terveysjärjestö ja muut tilanteesta huolestuneet ryhmät pyrkivät seuraamaan ja ehkäisemään sairauksien leviämistä. Eri tahot jakavat tietoa ja tukevat uusien lääkkeiden ja ehkäisykeinojen tutkimusta. Kaikkien tavoitteena on saada alati lisääntyvät hyönteisten levittämät taudit kuriin. Myös yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä paljon hankkimalla asiasta tietoa ja suojelemalla itseään. Yksilöiden suojeleminen ei kuitenkaan ole sama kuin sairauksien saaminen hallintaan maailmanlaajuisesti.

Monet asiantuntijat uskovat, että maailmanlaajuinen yhteistyö ja luottamus ovat keskeinen edellytys sairauksien aisoissa pitämiselle. ”Maailman nopea globalisoituminen pakottaa ihmiset kaikkialla muuttamaan ajattelutapaansa niin, ettei heidän oma lähiympäristönsä, maakuntansa, maansa tai pallonpuoliskonsa olisi heidän koko maailmansa”, kirjoittaa Pulitzer-palkittu toimittaja Laurie Garrett sairauksien uutta tulemista käsittelevässä kirjassaan. ”Mikrobit ja niiden levittäjät eivät tunnusta ihmisten vetämiä keinotekoisia rajoja.” (The Coming Plague—Newly Emerging Diseases in a World out of Balance.) Taudin puhkeaminen yhdessä maassa herättää pian huolta paitsi sen naapurimaissa myös koko maailmassa.

Jotkin valtiot ja kansat eivät usko ulkomailta tulevaan apuun, edes tautien ehkäisyssä. Kansainvälisiä yhteisponnistuksia jäytävät usein myös poliittinen lyhytnäköisyys ja rahanahneus. Pääsevätkö mikrobit voitolle taistelussa sairauksia vastaan? Eugene Linden arvelee näin käyvän ja sanoo: ”Aika on vähissä.”

Syytä toivoon

Tieteen ja tekniikan kehitys ei ole pysynyt sairauksien lisääntymisen tahdissa. Hyönteisten levittämät taudit ovat sitä paitsi vain yksi ihmisten terveyttä uhkaavista vaaroista. On kuitenkin syytä toivoon. Vaikka tiedemiehet alkavat vasta vähitellen ymmärtää eliöiden monimutkaisia suhteita, he näkevät, että maapallolla on kyky toipua. Luonto pystyy omien mekanismiensa avulla pääsemään takaisin tasapainoon. Esimerkiksi metsä kasvaa usein uudestaan hakkuualueille, ja mikrobien, hyönteisten ja eläinten väliset suhteet yleensä normalisoituvat ajan myötä.

Mikä tärkeämpää, luonnon monimutkaiset rakenteet ja järjestelmät viittaavat Luojaan, Jumalaan, joka alun alkaen on käynnistänyt maapallon mekanismit. Monet tiedemiehetkin myöntävät, että kaiken takana täytyy olla korkeampi äly. Vakavasti ajattelevat ihmiset eivät pysty kumoamaan Jumalan olemassaoloa. Raamatussa Luojaa, Jehova Jumalaa, kuvaillaan kaikkivaltiaaksi ja rakkaudelliseksi. Hän on syvästi kiinnostunut onnellisuudestamme.

Raamattu selittää myös, että koska ensimmäinen ihminen teki tahallaan syntiä, me olemme perineet epätäydellisyyden, sairaudet ja kuoleman. Olemmeko siis tuomittuja kärsimään ikuisesti? Emme. Jumalan tarkoituksena on tehdä maasta paratiisi, jossa ihmiset voivat elää rauhassa niin suurten kuin pientenkin eläinten kanssa. Raamatussa ennustetaan sellaisen maailman tulo, missä ihmistä eivät uhkaa sen enempää suuret pedot kuin vähäiset hyönteisetkään (Jesaja 11:6–9).

Ihmisellä tulee tietysti olemaan osansa noiden olojen ylläpitämisessä, sekä yhteiskunnallisesti että ekologisesti. Jumala on antanut ihmiselle vastuun huolehtia maapallosta (1. Mooseksen kirja 2:15). Tulevassa paratiisissa ihminen kantaa vastuunsa täydellisesti noudattamalla itse Luojalta tulevia ohjeita. Voimme siis odottaa innokkaasti tuota aikaa, jolloin ”yksikään – – ei sano: ’Minä olen sairas.’” (Jesaja 33:24.)