Tulisiko minun rukoilla pyhimyksiä?

Raamattu vastaa

Ei tulisi. Raamattu osoittaa, että meidän tulee rukoilla vain Jumalaa Jeesuksen nimessä. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rukoilkaa te siis näin: – Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.” (Matteus 6:9, Kirkkoraamattu 1992.) Hän ei milloinkaan opettanut heitä rukoilemaan Jumalan sijasta pyhimyksiä, enkeleitä tai ketään muutakaan.

Lisäksi Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Johannes 14:6, KR-1992.) Jeesus on ainoa Jumalan nimittämä välittäjä meidän ja Jumalan välillä (Heprealaisille 7:25).

Entä jos rukoilen sekä Jumalaa että pyhimyksiä?

Kymmeneen käskyyn sisältyvät seuraavat Jumalan sanat: ”Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala.” (2. Mooseksen kirja 20:5, KR-1992.) Tässä ”kiivasta” vastaava heprean sana käännetään joissakin raamatunkäännöksissä ”yksinomaista antaumusta vaativaksi” (Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös). Jumala vaatii, että kaikki palvonta ja uskollisuutta osoittavat teot – rukoukset mukaan lukien – tulee osoittaa yksinomaan hänelle (Jesaja 48:11).

Se, että rukoilisimme Jumalan sijasta pyhimyksiä, pyhiä enkeleitä tai ketä tahansa muuta, olisi loukkaus häntä kohtaan. Kun apostoli Johannes yritti kerran palvoa enkeliä, tämä esti häntä ja sanoi: ”Älä tee niin! Minä olen vain Jumalan palvelija, niin kuin sinä ja veljesi, jotka olette Jeesuksen todistajia. Jumalaa sinun tulee kumartaa!” (Ilmestys 19:10, KR-1992.)