Luo hyvä nimi Jumalan edessä

”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.” – Saarn. 7:2.

1. Mitä jokainen luo itselleen ja antaa joskus toisillekin?

JOKAINEN saa aikaan jotakin sen lisäksi mitä hän tekee, sekin joka ei tee mitään. Joku mies valmistaa hyviä huonekaluja ja lisäksi luo itselleen taitavan ammattimiehen nimen. Joku nainen valmistaa herkullisia aterioita ja luo siten itselleen hyvän ruoanlaittajan nimen. Joku taas ei tee mitään, ja hän saa aikaan laiskurin nimen. Jokainen luo nimen itselleen. Ja joskus me annamme nimiä toisille. Saul ja hänen toverinsa antoivat panettelullaan Daavidille huonon nimen. Daavid psalmeillaan antoi Jumalalle hyvän nimen. Jehova auttoi Daavidia tekemään hyvän nimen itselleen. Jotkut, jotka väittävät edustavansa Jumalaa, aiheuttavat hänelle huonon nimen uskonnollisilla valheillaan ja moraalittomilla teoillaan. Tosi palvojat taas tuottavat sanoillaan ja teoillaan Jumalalle hyvän nimen, ja siten tehdessään he luovat hyvän nimen itselleen Jehova Jumalan edessä. – Ps. 64:2–7; 1. Aikak. 17:8; Hes. 36:20–23.

2. Mikä oudon tuntuinen lausunto esitetään Saarnaajan kirjassa, ja mikä neuvo sitä seuraa?

² Raamatun Saarnaajan kirjassa on jae, joka saattaa joistakuista lukijoista tuntua hyvin oudolta lausunnolta: ”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.” Miten näin voi olla? Kuinka kuolema voi olla parempi kuin elämä? Jos saisit valita, niin etkö mieluummin aloittaisi elämäsi alusta kuin tulisit sen loppuun? Lukekaamme tämä jae uudelleen ja myös sitä seuraavat jakeet:

”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä. Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset. Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua; sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.” – Saarn. 7:2–7.

3. a) Mistä vanhasta Israelissa vallalla olleesta tavasta tässä on puhe, ja mikä on lohduttavin ajatus sellaisena aikana? b) Mistä tiedämme, että tässä mainittu nimi tarkoittaa hyvää nimeä?

³ Selvittääkö tämä sitä outoa lausuntoa, että kuolinpäiväsi on parempi kuin syntymäpäiväsi? Selvittää, jos tuntee tilanteen ja noiden sanojen taustan. Ne koskevat muinaisessa Israelissa vallalla ollutta tapaa. Kun huonekunnasta joku kuoli, asunnosta tuli surutalo. Ystävien ja naapureitten oli tapana tulla esittämään surunvalitteluja. Lohduttavin ajatus oli, että kuolleen omaisen kuolinpäivä oli parempi kuin hänen syntymäpäivänsä – jos hän oli luonut hyvän nimen Jumalan edessä. Tosin hepreankielisessä alkutekstissä sanotaan tässä jakeessa kaksi vain ”nimi” eikä ”hyvä nimi”.a Nimen on kuitenkin ymmärrettävä tarkoittavan hyvää nimeä. Samanlainen tapaus on Sananlaskujen 22:1:ssä: ”Nimi on kalliimpi suurta rikkautta.” Joihinkin käännöksiin on lisätty adjektiivi ”hyvä” osoittamaan tarkoitetun nimen laatua.b Nimen täytyy sekä tässä sananlaskussa että Saarnaajan 7:2:ssa olla ehdottomasti hyvä, muutoin ei kummassakaan lausunnossa olisi järkeä.

4. Mitä sellaista meillä voi olla kuollessamme, mitä meillä ei ollut syntyessämme, ja miksi?

⁴ Elämämme aikana me luomme itsellemme nimen – hyvän tai huonon. Jos toimimme viisaasti Jumalan silmissä, me luomme itsellemme hyvän nimen Jumalan edessä. Mutta siihen kuluu aikaa. Päivänä, jona me synnyimme, me emme olleet eläneet tarpeeksi kauan luodaksemme minkäänlaista nimeä. Sitä paitsi me synnymme Aadamilta perityn synnin alaisina ja kuolemaan tuomittuina. (Room. 5:12) Niinpä jos me vuosia myöhemmin, kuolinpäiväämme mennessä, olemme luoneet itsellemme hyvän nimen Jumalan edessä, niin meillä on jotakin sellaista, mitä meillä ei ollut sinä päivänä, jona synnyimme. Meillä on nimi, jonka Jumala muistaa, kun hän herättää kuolleet eloon Kristuksen valtakunnan alaisuudessa. ”Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.” – Sananl. 10:7.

SUREVIEN SAAMA HYÖTY

5. Mitä sureva saattaa pohtia surutalossa istuessaan?

⁵ Mutta kun israelilainen muinoin meni surutaloon lohduttamaan jälkeenjääneitä, hän sai siitä myös itse hyötyä. Ajattele tätä, kun luemme uudelleen joitakin jakeita. ”Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.” (Saarn. 7:3) Sen lisäksi että hän osoittaa huomaavaista myötätuntoa jälkeenjääneitä kohtaan eikä tunteettomasti tavoittele omia nautintojaan, hän myös pohtii sitä tosiasiaa, että tästä talosta on joku kuollut, ettei ole lainkaan epätavallista, että kuolema tulee jokaisen osaksi, ja että se tulee kohtaamaan myös häntä. Kun se kohtaa häntä, niin onko hänen kuolinpäivänsä parempi kuin hänen syntymäpäivänsä? Onko hän toiminut elinaikanaan viisaasti, niin että hän kuolinpäiväänsä mennessä on luonut hyvän nimen Jumalan edessä? Elävän on painettava se mieleensä silloin, kun on vielä aikaa muuttua, sillä hyvää nimeä ei voida luoda muutamassa minuutissa kuolinvuoteella kaduttaessa.

6. Miksi suru on parempi kuin nauru tässä tapauksessa?

⁶ ”Suru on parempi kuin nauru”, jatkaa kertomus, ”sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.” (Saarn. 7:4) Sen sijaan että kuluttaisi aikaa joutavaan ilonpitoon, on parempi tutkia elämäänsä, tunnustaa menneisyydessä tehdyt erehdykset ja olla murheellinen suoritettujen väärintekojen vuoksi. Se parantaa sydämen ja saa ihmisen muuttamaan tapansa ja ryhtymään viisaaseen toimintaan, sen sijaan että hän nauraa kikattaisi läpi elämänsä kuin vastuuntunnoton typerys. ”Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.” – Saarn. 7:5.

7. a) Millaiseen mielentilaan tämä voi saada surevan? b) Miksi tyhmien naurua verrataan orjantappuroiden rätinään padan alla?

⁷ Edelleen ”parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua”. (Saarn. 7:6) Kuoleman kanssa kosketukseen joutuminen hautajaisissa on vakavoittava kokemus, ja sen pitäisi saada ihminen ajattelemaan omaa elämäntapaansa. Se voi saada hänet myös kuuntelemaan viisaita neuvonantajia. Huomaavaisestikin esitettyä arvostelua on vaikea kestää, mutta se on parempi kuin kuunnella tyhmien laulua tai ”tyhmien ylistystä”. (The New English Bible) Raamatun sivuilla esitettyjen viisaitten nuhteitten kuuleminen ja noudattaminen auttaa meitä luomaan hyvän nimen Jumalan edessä. Aikamme tuhlaaminen typerän imartelun kuuntelemiseen on turhuutta: ”Sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.” (Saarn. 7:7) On hyödytöntä käyttää orjantappuroita polttoaineena keittopadan alla. Liekit leimahtavat äänekkäästi rätisten mutta sammuvat nopeasti orjantappuroiden muuttuessa tuhkaksi. Orjantappuroissa ei ole riittävästi palavaa ainesta, jotta tuli palaisi niin kauan että liharuoka kypsyy. Tulen rätinä on yhtä hyödytöntä kuin tyhmän nauru. Kumpikaan ei saa aikaan mitään arvoltaan kestävää.

VIELÄ OUDOMPI LAUSUNTO

8. Minkä opetuksen huomaamme nyt, kun meillä on asiasta syvempi ymmärrys?

⁸ Palatkaamme vielä lausuntoon ’kuolinpäivä on parempi kuin syntymäpäivä’, kun meillä on nyt asiasta syvempi ymmärrys. Toteamme, ettei se kuulosta enää oudolta, vaan opettaa meille voimakkaasti, kuinka meidän pitäisi viettää elämämme luodaksemme hyvän nimen Jumalan edessä. Silloin kuolinpäivämme on parempi kuin syntymäpäivämme, mikäli kuolinpäivämme joskus tulee. ’Mitä se sitten tarkoittaa?’ hämmästelevät jotkut. ’Mikäli kuolinpäivämme joskus tulee? Tarkoitatteko, että se ei ehkä tulisi? Sehän on vielä oudompi lausunto kuin se, että kuolema on parempi kuin syntymä!’

9. Millaiset olosuhteet silmäsi näkevät, ja mitä niiden pitäisi todellisuudessa nähdä?

⁹ Jälleen on kysymys ymmärtämisestä, sen ymmärtämisestä mitä aikaa me elämme. Onko sinulla silmät, jotka näkevät, jotka todella näkevät? Varmaankin näet, että ajat ovat kriittisiä ja että niistä on vaikea selviytyä, että monet ihmiset ovat itsekeskeisiä ja kopeita, etteivät avioliitot kestä ja että perheet hajaantuvat, että kaikkialla on petosta ja valehtelua ja väkivaltarikoksia ja että jopa monet kristityiksi tunnustautuvistakin osoittautuvat ulkokultaisiksi. Mutta näkevätkö silmäsi, mitä tällainen asiaintila merkitsee? 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–5, 13 kertoo, mitä se merkitsee:

”Mutta tiedä tämä, että viimeisinä päivinä on oleva kriittisiä aikoja, josta on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia, kopeita, jumalanpilkkaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden; ja näistä käänny pois. Mutta pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.”

10. Mitä korvasi kuulevat, ja mitä niiden pitäisi lisäksi tajuta?

¹⁰ Onko sinulla korvat, jotka kuulevat, jotka todella kuulevat? Varmaankin olet kuullut sodista, nälänhädästä, maanjäristyksistä ja ruttotaudeista, jotka ovat vitsanneet maailmaa vuodesta 1914 lähtien. Tiedät moraalin luhistumisen vaivaavan koko maailmaa. Ja olet kuullut siitä, että Jehovan todistajat saarnaavat kautta maailman Kristuksen valtakunnan hyvää uutista ja että he ovat saaneet osakseen vainoa siksi, että he julistavat tämän tuhatvuotisen valtakunnan olevan käsillä. Mutta kuulevatko korvasi näiden seikkojen merkityksen? Tajuavatko ne sen totuuden, että Jeesus ennusti nämä seikat lopun tunnusmerkiksi, kun hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: ”Sano meille: milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” – Matt. 24:3.

11 Mitä pilkkaajat sanovat, ja minkä he siten täyttävät?

¹¹ Tunteeko sydämesi herkästi kaiken tämän merkityksen, vai onko se kovettunut ja saako se sinut sanomaan: ”Onhan kaikkea tätä sattunut ennenkin”? Ne, jotka pilkkaavat, täyttävät yhden osan siitä tunnusmerkistä, joka ilmaisee meidän elävän ”viimeisissä päivissä”. Heidän esiintymisensä ennustettiin Pietarin 2. kirjeen 3:3, 4:ssä: ”Viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat kuolemaan, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’”

JOTAKIN UUTTA

12. Mikä nykyisin on uutta maailmanhistoriassa?

¹² Mutta varmaankin tunnet sydämessäsi herkästi sen seikan, että kun ajattelet planeettamme maailmanlaajuista saastumista, niin huomaat, että ’kaikki EI ole pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti’. Koskaan aikaisemmin ei ihmisillä ole ollut voimaa tuhota maapalloa olemasta asuttu planeetta. Nyt heillä on tämä voima, ja he käyttävät sitä juuri siihen! Tiedemiehet ovat antaneet teollisuusmiehille teknologian, jonka piti koitua koko ihmiskunnan siunaukseksi, mutta tämä siunaus onkin muuttunut kiroukseksi, koska se saastuttaa ympäristön ja tappavat taudit leviävät vähitellen yli koko maapallon. Ilmassa jota hengitämme on myrkkyjä, maaperä jossa ravintoaineemme kasvavat on myrkyllistä, monet joet ja järvet joista me saamme juomavetemme ovat kuolemassa, ja valtameristä on tulossa kansainvälisiä likakaivoja!

13. Mistä tunnusmerkin piirteestä pilkkaajat eivät voi sanoa: ”Sitä on sattunut ennenkin”?

¹³ Tiedätkö sydämessäsi, että maapallon kyky ylläpitää elämää on vaarassa, että sellaista ei ole sattunut koskaan ennen ja että pilkkaajat eivät voi hylätä sitä mielestään väittäen historian toistuvan? Mahdollisesti he haluaisivat tehdä siten, sillä tämä maan turmeleminen ennustettiin myös osaksi ”viimeisten päivien” tunnusmerkkiä. Raamatun Ilmestyskirja paljasti tämän melkein 1 900 vuotta sitten 11. lukunsa jakeessa 18: ”Kansat vihastuivat, ja tuli sinun oma vihasi sekä määräaika tuomita kuolleet ja antaa palkka . . . nimeäsi pelkääville, . . . ja saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maan.”

14. Miksi enemmistö Jeesuksen aikana ei ottanut varoitusta varteen, ja miksi enemmistö nyt meidän aikanammekaan ei ota sitä varteen?

¹⁴ Jos silmäsi todella näkevät ja korvasi todella kuulevat eikä sydämesi ole kovettunut, niin ymmärrät, että me elämme ”viimeisiä päiviä” ja että tämän pahan asiainjärjestelmän loppu lähestyy. Mutta ihmisten enemmistö ei ymmärrä tätä, niin kuin ei enemmistö Jeesuksen aikanakaan tajunnut hänen varoitussanomaansa. Se, mitä hän sanoi silloisille ihmisille lainatessaan Jesajan profetiaa, soveltuu nykyajan ihmisiin:

”Katsoessaan he katsovat turhaan ja kuullessaan he kuulevat turhaan eivätkä tajua sen merkitystä, ja heissä täyttyy Jesajan profetia, joka sanoo: ’Kuullessanne te kuulette, mutta ette suinkaan tajua kuulemanne merkitystä, ja katsoessanne te katsotte, mutta ette suinkaan näe. Sillä tämän kansan sydän on käynyt vastaanottamattomaksi, ja korvillaan nämä ihmiset ovat kuulleet osoittamatta vastakaikua, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä tajuaisi kuulemansa merkitystä sydämellään eivätkä kääntyisi takaisin enkä minä parantaisi heitä.’” – Matt. 13:13–15.

15. Ketkä voivat nyt iloita ja mikä toivo näköpiirissään?

¹⁵ Seuraavassa jakeessa Jeesus sanoo seuraajilleen: ”Mutta onnelliset ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.” Nykyisin ne, joiden silmät näkevät ja joiden korvat kuulevat ja joiden sydän ymmärtää, että me elämme ”viimeisissä päivissä”, voivat olla todella onnellisia. Heille sanotaan: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” (Luuk. 21:28) Joidenkuiden ”viimeisinä päivinä” elävien ei ehkä tarvitse koskaan kohdata kuolinpäiväänsä. Jeesus vertasi tätä aikaa Nooan päiviin. Niin kuin Nooa ja hänen perheensä varjeltiin vedenpaisumuksen läpi, joka tuhosi silloisen jumalattoman maailman, niin nykyäänkään ne, jotka toimivat viisaasti ja luovat hyvän nimen Jumalan edessä, eivät näe kuolemaa, kun Jehova Jumala tuhoaa tämän pahan asiainjärjestelmän Harmagedonin-sodassaan. Ei siis ole mahdottomien puhumista sanoa, että jotkut eivät ehkä koskaan näe kuolinpäiväänsä. Se on sen sijaan Jumalalta saatavan toivon esittämistä.

16, 17. Mitä ihmiset ovat haluttomia kohtaamaan, ja mikä on meille nyt ratkaisevan tärkeää?

¹⁶ Muinaisessa Israelissa joku mies saattoi ajatella, että hän voi loppuelämänsä aikana luoda hyvän nimen Jumalan edessä. Hän välttelee sitä tosiasiaa, että hän voi kuolla huomenna. Hän tietää, että toiset saattavat kuolla, mutta ei hän. Toiset häntä nuoremmatkin saattavat kuolla, mutta ei hän. Hänen mielestään hänellä on aina muutamia vuosia elinaikaa jäljellä. Tällainen järkeily on ihmiselle vaarallinen erehdys. Muinaisessa Israelissa mies olisi tehnyt siten ajatellessaan vaarallisen erehdyksen, mutta meille sellainen ajattelu on vielä paljon vaarallisempi erehdys nykyään. Me emme elä normaaleja aikoja, jolloin voisimme odottaa elävämme normaalin eliniän, 70 tai jopa 80 vuotta. Me olemme ”viimeisissä päivissä”. Erään asiainjärjestelmän kuolema lähestyy. Meidän on ratkaisevan tärkeää ottaa vaari siitä, mitä Efesolaiskirjeen 5:15–17 sanoo: ”Pitäkää . . . tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat ostaen sopivan ajan itsellenne, koska päivät ovat pahat. Älkää sen vuoksi enää tulko mielettömiksi, vaan tajutkaa jatkuvasti, mikä Jehovan tahto on.”

¹⁷ Nyt kun sinulla on elämä, ennen kuolinpäivääsi, sinun on aika luoda itsellesi hyvä nimi Jumalan edessä.

Luo itsellesi hyvä nimi nyt!

”Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.” – Saarn. 9:10.

1. Milloin meidän täytyy luoda hyvä nimi Jumalan edessä?

ENTÄ jos jotkut sanovat: ’Mutta jos loppu ei tulekaan minun elinaikanani? Kautta vuosisatojen ihmiset ovat kuvitelleet, että loppu tulisi heidän elinaikanaan, eikä se kuitenkaan ole tullut’? Vaikkeivät heidän odotteensa toteutuneetkaan, niin monien elinaika oli silti heidän aikansa luoda hyvä nimi Jumalan edessä ja osoittaa uskovansa Jumalan Poikaan, jotta heidät voitaisiin herättää ikuiseen elämään ”viimeisenä päivänä”. (Joh. 6:40; 11:24) Kauan ennen näitä nykyisiä ”viimeisiä päiviä” apostoli Paavali saattoi sanoa: ”Tästä lähtien minulle on varattuna vanhurskauden kruunu.” Minä aikana tahansa ihminen elääkin, silloin on hänen aikansa luoda hyvä nimi, olkoonpa maailman loppu lähellä tai kaukana. – 2. Tim. 4:8; Hepr. 11:4–38.

2. a) Voimmeko me viedä mukanamme jotakin aineellista tai muuta, kun me kuolemme? b) Mikä kehotus on siksi paikallaan?

² ”Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.” (Saarn. 5:14) Mitään aineellista kuollut ei voi ’viedä täältä kädessänsä’. Mutta hän voi viedä mukanaan sen ainoan kestävän arvon, jonka saamiseen tätä elämää voi käyttää – hyvän nimen Jumalan edessä. Silloin kun kukin meistä elää, meillä on aika tehdä hyvä nimi Jumalan edessä. Käytä se aika hyödyksesi! Osta se! ”Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.” Varsinkin nyt, tämän asiainjärjestelmän lopussa, jolloin monet nykyisin elävistä eivät ehkä näe koskaan kuolemaa, meidän on aika tehdä mitä voimallamme tehdyksi saamme kristillisessä toiminnassa. – Saarn. 9:10.

3. Mikä täsmällinen tieto on tärkeä, ja mitä se voi saada aikaan?

³ Voidaksemme luoda hyvän nimen Jumalan edessä meidän täytyy olla kiinnostuneita kahdesta asiaryhmästä: siitä mikä on väärin ja siitä mikä on oikein. Meidän täytyy lakata tekemästä sitä mikä on väärin ja ryhtyä tekemään sitä mikä on oikein. Miten voimme aloittaa? Meidän täytyy aloittaa mielestä. ”Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan”, sanoi Paavali, ”vaan muuttukaa uudistamalla mielenne.” (Room. 12:2) Hän toistaa ohjeen Efesolaiskirjeen 4:23:ssa: ”Teidän tulee uudistua mieleenne vaikuttavassa voimassa.” Ja tämä voima ilmaistaan Kolossalaiskirjeen 3:9, 10:ssä: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.” Mieleesi vaikuttava voima, joka uudistaa mielesi ja saattaa sinut Jumalan suosioon, on hänen Sanaansa Raamattuun sisältyvä täsmällinen tieto.

4. Miksi pelkästään väärin tekemisen lopettaminen ei riitä, ja mitä muuta täytyy tehdä?

⁴ Aina ei ole tuloksellista se, että vain puret hammasta ja peräänantamattomasti lakkaat tekemästä sitä, mikä on kiellettyä. Vaikka onnistutkin lopettamaan väärinteon joksikin aikaa, et ole silti vielä turvassa. Jeesus osoitti tämän eräällä kuvauksella. Epäpuhdas henki poistui ihmisestä, ’huoneestaan’, ja palasi myöhemmin. Koska se huomasi huoneen asumattomaksi, se muutti sinne seitsemän muun hengen kanssa, ”ja sen ihmisen viimeiset olosuhteet tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset”. (Matt. 12:43–45) Huoneen tyhjentäminen pahasta hengestä ei riittänyt; se täytyi täyttää hyvällä, jotteivät pahat henget voisi päästä sisään. Ei riitä, että lakkaamme tekemästä väärin ja jätämme sen sijaan tyhjiön – meidän täytyy ryhtyä tekemään sitä mikä on oikein. Väärin tekeminen on tungettava syrjään ryhtymällä tekemään hyvää. ”Vastustakaa Panettelijaa”, sanoi Jaakob, ”niin hän pakenee teistä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:7, 8) Toimettomuus on kutsu Saatanalle; mielen täyttäminen totuuksilla on suoja. – Fil. 4:8, 9.

OPASTUKSEN TARVE

5. Miksi Raamatun lukeminen on monista vaikeaa, ja miten erään miehen siihen liittyvä ongelma ratkesi 1 900 vuotta sitten?

⁵ Uskonnon ja filosofian alalla ollaan nykyään ristiriitaisten mielipiteiden labyrintissa, kun on kysymys siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Ulospääsyä etsiessään jotkut yrittävät lukea Raamattua mutta toteavat sen ymmärtämisen vaikeaksi. He eivät ole ensimmäisiä, joilla on sellainen kokemus. 1 900 vuotta sitten muuan etiopialainen mies matkusti vaunuissaan ja luki Jesajan kirjaa. ”Filippus [evankelista] juoksi vierelle ja kuuli hänen lukevan ääneen profeetta Jesajaa, ja hän sanoi: ’Ymmärrätkö todella mitä luet?’ Hän sanoi: ’Niin, kuinka voisinkaan, ellei joku opastaisi minua?’” Filippus nousi vaunuihin ja lähti mukaan opastamaan häntä. – Apt. 8:26–35; 21:8.

6. Mistä voisimme odottaa löytävämme nykyajan ’Filippuksia’ ja mistä emme?

⁶ Missä ovat nykyajan ’Filippukset’, jotka ovat päteviä opastamaan toisia, jotta he saisivat selville Raamatusta, millainen menettely tuottaa hyvän nimen Jumalan edessä? He eivät ole kristikunnan kunnioitetuissa, puhdasoppisissa valtionuskonnoissa, niin kuin saattaisi olettaa. Filippus ei ollut huomattava kirjanoppinut tai fariseus, vaan yksi halveksituista, parjatuista ja vainotuista kristityistä. Historia osoittaa, että hyväksytyt valtiolliset uskontojärjestelmät lankeavat usein ihmisfilosofioitten saaliiksi ja syyllistyvät Jumalan sanojen väärentämiseen.

7. a) Millä tavalla muinainen Israel väärensi Jumalan sanaa? b) Missä määrin jotkin kristikunnan nykyisistä kirkoista ja jotkut sen kirkonjäsenistä jäljittelevät Israelia, ja minkä raamatunkohtien vastaisesti he menettelevät?

⁷ Israelin kansalla oli Jehovan laki, mutta se väärensi palvontansa lisäämällä siihen Baalin sukupuolipalvonnan säädyttömiä epäjumalanpalvelusmenoja, joita harjoitettiin lehdoissa ja korkeilla paikoilla. 2. Aikakirjan 33:17 viittaa tähän sekoitukseen, kun se sanoo: ”Kansa uhrasi edelleen uhrikukkuloilla, kuitenkin ainoastaan Herralle, Jumalallensa.” Tätä oikean ja väärän sekoitusta Elia asettui Israelissa vastustamaan: ”Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä.” (1. Kun. 18:21) Monet kirkot ja kirkonjäsenet suvaitsevat nykyään pornografiaa, luvattomia sukupuolisuhteita esittäviä elokuvia, esiaviollisia suhteita, aviorikosta ja homoseksuaalisuutta jopa siinä määrin, että katsovat näitä Jumalan kieltämiä menettelyjä läpi sormien ja itse harjoittavat niitä. – Room. 1:26, 27, 32; 1. Kor. 6:9, 10; Ilm. 21:8.

8. Millä uudella tavalla Juudan kansa Babylonin vankeudesta palattuaan väärensi Jumalan sanaa ja teki sen tyhjäksi?

⁸ Sellaisten säädyttömyyksien takia Juuda joutui Babylonin vankeuteen. Sieltä palattuaan se jälleen väärensi Jumalan sanaa – ei tällä kertaa epäjumalisella sukupuolipalvonnalla, vaan lisäämällä palvontaansa ihmisten perinteitä ja filosofiaa. Jeesus tuomitsi heidän uskontojärjestelmänsä, kirjanoppineet ja fariseukset, tämän vuoksi ja julisti: ”Minkä vuoksi tekin rikotte Jumalan käskyn perinteenne takia? Te ulkokullatut, sattuvasti Jesaja profetoi teistä sanoessaan: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on hyvin kaukana minusta. Turhaan nämä ihmiset jatkavat minun palvomistani, koska he opettavat ihmisten käskyjä oppeina.’” – Matt. 15:3, 7–9.

9. Millä voimakkaalla tavalla Paavali vertasi toisiinsa petollisia viinikauppiaita ja epäuskoisia uskonnonharjoittajia?

⁹ Paavali tuomitsi Jumalan sanan saastuttamisen ihmisfilosofialla, kun hän sanoi: ”Olemme luopuneet hävettävistä luihuuksista emmekä vaella viekkaasti emmekä väärennä Jumalan sanaa.” Petollisilla viinikauppiailla oli siihen aikaan tapana lisätä halpoja väkijuomia tai jopa vettä viiniinsä jatkaakseen sitä ja saadakseen siten enemmän rahaa. Samoin jotkut uskonnonharjoittajat lisäsivät ihmisten perinteitä ja filosofiaa Jumalan sanaan, jotta se olisi miellyttänyt enemmän maailmallisia ihmisiä. Mutta Paavali ei menetellyt siten! ”Me emme ole Jumalan sanan kaupustelijoita, niin kuin monet ovat”, hän julisti, ”vaan me puhumme vilpittöminä, Jumalan lähettäminä, Jumalan nähden, Kristuksen seurassa.” – 2. Kor. 4:2; 2:17.

10. Minkä varoituksen apostoli Paavali esitti, ja miksi se ei ole osoittautunut vääräksi hälytykseksi?

¹⁰ Paavali varoitti kristillisyyttä kohtaavasta luopumuksesta, ja 300-luvulla sitä räikeästi väärennettiin Rooman keisarin Konstantinuksen vaikutuksesta. (Apt. 20:29, 30) Se johti siihen, että kristillisyyteen sulautettiin Egyptistä ja Babylonista peräisin olevia demonistisia oppeja – kolminaisuus, sielun kuolemattomuus, helvetin tuli, kiirastuli, kuolleitten puolesta rukoileminen, rukousnauhojen käyttö ynnä muita. Näitä oppeja ei esiinny Raamatussa, mutta ne liitettiin niin sanottujen kristillisten kirkkojen uskontunnustuksiin. Ne ovat olleet niissä tähän päivään saakka. Sitä paitsi kristikunnan nykyaikaiset kirkot ovat väärentäneet Jumalan sanaa vielä enemmän: ne ovat omaksuneet myös raamatunkritiikin, joka yrittää kaivaa maata Raamatun luotettavuuden alta, ja epätieteellisen evoluutioteorian, joka ei tunnusta Jumalaa taivaan ja maan ja elämän Luojaksi!

11. Millaiset ominaisuudet ja asenteet ilmaisevat nykyajan ’Filippukset’ turvallisiksi oppaiksi?

¹¹ Keitä sitten ovat nykyajan ’Filippukset’, jotka ovat turvallisia oppaita? Niitä, jotka uskovat Raamatun olevan Jumalan henkeytetty sana; niitä jotka pitävät sitä jalkojensa lamppuna ja polkunsa valona; niitä jotka eivät lisää siihen mitään eivätkä ota siitä mitään pois; niitä jotka pitävät Jumalaa ja hänen Sanaansa totuudellisina, vaikka ”jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi”; niitä jotka kuluttavat itseään julkisesti ’saarnatakseen tätä valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa todistukseksi’. (2. Tim. 3:16; Ps. 119:105; 5. Moos. 4:2; Room. 3:4; Matt. 24:14) He käyttävät Raamattua auktoriteettinaan ja kannustavat kuulijoitaan tarkistamaan asiat siitä, jotteivät kuulijat uskoisi heidän sanaansa, vaan ainoastaan Jumalan sanaa. (Apt. 17:11) Luodaksesi itsellesi nimen Jumalan edessä sinun pitäisi pyrkiä olemaan sellainen uskollinen opas, ’aina valmis puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii sinulta perustetta sinussa olevaan toivoon, mutta tekemään se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta’. Tai niin kuin Paavali sanoi: ’Tietäkää kuinka teidän pitää kullekin vastata.’ – 1. Piet. 3:15; Kol. 4:6.

MILLAISIA MEIDÄN PITÄISI OLLA

12. Mikä on merkityksellisempää kuin vain Jumalan sanan tutkiminen ja sen saarnaaminen toisille?

¹² Hyvän nimen saamiseen Jumalan edessä ei riitä tutkiminen ja vastausten oppiminen. Meidän täytyy ensin soveltaa tätä tietoa itseemme. Hyötyäksemme siitä meidän täytyy omaksua se. Meidän täytyy ’painaa se mieleemme’ niin kuin surutaloon menijä muinaisessa Israelissa. (Saarn. 7:3) ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: ’Älä varasta’, varastatko itse? Sinä, joka sanot: ’Älä tee aviorikosta’, teetkö itse aviorikoksen?” Apostoli Paavalikin sanoi: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” (Room. 2:21, 22; 1. Kor. 9:27) Ratkaisevampaa kuin se, mitä me teemme, on se, mitä me olemme. Millainen on ”sydämen salainen ihminen”? ”Millaisia pitäisikään teidän olla”? – 1. Piet. 3:4; 2. Piet. 3:11.

13. Miten Jehova oikaisi Samuelin ajattelutapaa, kun oli kysymys ihmisten arvioimisesta?

¹³ Sitä, millaisia me olemme, ei ratkaise se, miltä me näytämme. Profeetta Samuel lähetettiin Iisain luo voitelemaan yksi hänen pojistaan Israelin kuninkaaksi. Roteva esikoispoika tuntui Samuelista sopivalta, mutta Jehova sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.” – 1. Sam. 16:7.

14. Mitkä muut todisteet osoittavat, että ulkokuori saattaa pettää, ja mikä on todella tärkeätä?

¹⁴ Ulkokuori saattaa pettää. Jeesus sanoi, että kirjanoppineet ja fariseukset näyttivät ulkonaisesti vanhurskailta, mutta olivat sisäisesti turmeltuneita. (Matt. 23:3, 27, 28) Paavalin ajan juutalaiset ajattelivat, että ympärileikkauksen ulkonainen merkki pelastaisi heidät, mutta Paavali sanoi: ”Ei se ole juutalainen, joka on sellainen ulkonaisesti, eikä ympärileikkaus ole se, mikä on ulkonaisesti lihassa, vaan se on juutalainen, joka on sellainen sisäisesti, ja sellaisen ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus.” (Room. 2:28, 29) Ja Paavali luetteli suuria saavutuksia, jotka hän mahdollisesti voisi toteuttaa, ja sitten lisäsi: ”Mutta [jos] minulla ei ole rakkautta, en hyödy mitään.” Mitä tahansa teemmekin luodaksemme hyvän nimen Jumalan edessä, vaikuttimenamme tulisi olla sydämestä lähtevä rakkaus. ”Minä, Herra, tutkin sydämen.” – 1. Kor. 13:1–3; Jer. 17:10.

15. Millaisia meidän pitäisi olla?

¹⁵ Millaisia meidän sitten pitäisi olla? Apostoli Paavali esittää seuraavan melkoisen pitkän luettelon siitä, mitä meitä käsketään tekemään, ja siitä, mitä emme saa tehdä:

”Olkoon rakkautenne vailla ulkokultaisuutta. Inhotkaa pahaa, tarrautukaa hyvään. Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan. Älkää vitkastelko toimessanne. Olkaa hengestä palavia. Palvelkaa Jehovan orjina. Iloitkaa toivossa. Kestäkää ahdistuksessa. Olkaa hellittämättömiä rukouksessa. Tehkää pyhät omastanne osallisiksi heidän tarpeittensa mukaan. Noudattakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat; siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa; itkekää itkevien kanssa. Olkaa toisianne kohtaan samanmielisiä kuin itseännekin kohtaan; älkää kohdistako mieltänne siihen, mikä on ylvästä, vaan pitäkää ohjenuorana sitä, mikä on vaatimatonta. Älkää tulko ymmärtäväisiksi omissa silmissänne. Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. Huolehtikaa sen varaamisesta, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä. Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu. Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihalle, sillä on kirjoitettu: ’Kosto on minun, minä tulen maksamaan takaisin, sanoo Jehova.’ Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” – Room. 12:9–19, 21.

16. Mitä meidän pitäisi karttaa, ja mitä meidän pitäisi tavoitella?

¹⁶ Tällaisia meidän pitäisi olla! Olisi pelottavaa, ellei Jumalan armoa olisi saatavissa silloin, kun me heikkoutemme vuoksi epäonnistumme. Suuri avunlähde on se, että olemme sellaisten ihmisten seurassa, joilla on samat tavoitteet. ”Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.” ”Älkää eksykö. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” Karta avion rikkovaa väärän uskonnon maailmanmahtia, joka väärentää Jumalan sanan. ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani, ellette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä.” Sen omatunto on niin paatunut, ettei se tunne syyllisyyttä, vaikka sen synnit ulottuvat taivaaseen saakka. Sen tila on samanlainen kuin kirjaimellisen porton: ”Samoin ovat avionrikkoja-vaimon jäljet: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: ’En ole pahaa tehnyt’.” Sen tähden on tärkeää hankkia voimaa niiden seurassa olemisesta, jotka pyrkivät tekemään hyvän nimen Jumalan edessä, ”jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana”. – Sananl. 13:20; 1. Kor. 15:33; Ilm. 18:4; Sananl. 30:20; Hepr. 10:25.

NYT ON SINUN AIKASI!

17, 18. Mihin meidän tulisi nyt keskittyä, ja miksi sitä ei tule lykätä tuonnemmaksi?

¹⁷ Koska Saatanan pahan järjestelmän loppu lähestyy, keskittykäämme siihen, ’millaisia meidän pitäisi olla’, uudistamalla mielemme, riisumalla pois vanha persoonallisuus ja pukeutumalla uuteen ja luomalla hyvä nimi Jumalan edessä, jotta ’kuolinpäivämme olisi parempi kuin syntymäpäivämme’. (Saarn. 7:2) Tai, kun on kysymys niistä, jotka toivovat perivänsä maallisen paratiisin, jottei kuolinpäivää ehkä tulisi lainkaan!

¹⁸ Mutta ehkä ajattelet, että lopun olisi pitänyt tähän mennessä jo tulla. Ajatteletko, että Herra on viivyttänyt tulemistaan? Alatko veltostua tärkeässä Jumalan valtakunnan julistustyössä tai jopa ajelehtia väärään käytökseen? Riippumatta siitä, milloin loppu tulee, nyt on aika tehdä voitavansa hyvän nimen luomiseksi. Kuka tahansa meistä voi olla poissa jo huomenna. Me olemme kuin kukka, joka kuihtuu, kuin usva, joka haihtuu, kuin varjo, joka häipyy. (Job 14:1, 2; Jaak. 4:14) Saarnaajan 9:12 varoittaa: ”Ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.”

19, 20. a) Mitä muuta vaaditaan kuin moraalisesti puhtaan elämän viettämistä nyt? b) Miksi on tärkeää toimia nyt?

¹⁹ Meidän täytyy tehdä enemmän kuin se nuori mies, joka tuli Jeesukselta kysymään, kuinka hän voi saada ikuisen elämän. Hän ilmeisesti vietti moraalisesti puhdasta elämää, mutta se ei riittänyt. Jeesus sanoi hänelle lisäksi: ”Tule minun seuraajakseni.” Jeesus oli malli. (Matt. 19:16–22; 1. Piet. 2:21) Sen lisäksi että hän noudatti Jumalan antamia käyttäytymisohjeita henkilökohtaisessa elämässään, hän myös julisti ”valtakunnan hyvää uutista” toisille. ”Katukaa”, hän julisti, ”sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Hän ”lähti kiertomatkalle kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin ja opetti niiden synagogissa ja saarnasi valtakunnan hyvää uutista”. (Matt. 4:17; 9:35) Kun ihmisjoukot halusivat hänen viipyvän kauemmin ja yrittivät pidätellä häntä, hän sanoi: ”Minun täytyy julistaa muillekin kaupungeille Jumalan valtakunnan hyvää uutista, koska sitä varten minut on lähetetty.” Kun hän näki joukoittain ihmisiä, jotka olivat hengellisesti ”kiusattuja ja sysittyjä”, ”hänen tuli heitä sääli, koska he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Ja hän alkoi opettaa heille monia asioita.” (Luuk. 4:43; Matt. 9:36; Mark. 6:34) Hän lähetti apostolinsa saarnaamaan ja neuvoi heitä: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” – Matt. 10:7, 8. .

²⁰ Me elämme parhaillaan Saatanan järjestelmän kriittisiä viimeisiä päiviä. ”Jäljellä oleva aika on supistunut.” Meidän on kiireellisen tärkeää julistaa ”hyvää uutista”. (1. Kor. 7:29; 9:16) Nyt on ennustettu aika ’saarnata tätä valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa todistukseksi, ennen kuin loppu tulee’. (Matt. 24:14) Milloin tahansa Jehovan aika tuottaa loppu tälle pahalle järjestelmälle tuleekin, älä koskaan unohda tätä: NYT, kun olet elossa, NYT, ennen kuin arvaamaton kuolema vaatii sinut, NYT on sinun aika osallistua ”hyvän uutisen” saarnaamiseen ja luoda hyvä nimi Jumalan edessä!

[Kuva s. 28]

Silloin kun ihminen elää hänen on aika luoda itselleen hyvä nimi

Muistatko?

Oletko kiinnittänyt huolellista huomiota ”Vartiotornin” numeroissa esitettyihin asioihin? Jos olet, niin epäilemättä vielä muistat seuraavat seikat:

● Miksi se, että ”suuren joukon” osoitetaan palvelevan Jumalaa ”naóksessa” eli ”pyhäkössä”, ei merkitse sitä, että heillä on taivaallinen päämäärä?

Kreikkalainen sana ”naós” ei tarkoita ainoastaan temppelin sisäosassa olevaa ”pyhäkköä”, vaan laajemmassa merkityksessä se voi tarkoittaa myös koko temppelialuetta tai -järjestelyä. (Jes. 66:6, kreikkalainen ”Septuaginta”; Matt. 27:5, 39, 40; Mark. 15:29, 30; Joh. 2:19–21) Täällä Jumalan hengellisen temppelin maallisella esipihalla lukemattoman ”suuren joukon” havaitaan suorittavan ’pyhää palvelustaan’. Ryhmänä ”suuri joukko” säilyy elossa ”suuresta ahdistuksesta”, ja siihen kuuluvissa täyttyy jo nyt heidän Jehovaan omaamaansa hengellistä suhdetta koskeva lupaus: ”Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.” (Ilm. 7:9–17) – 15. 11. 80, s. 14–20.

● Sisältyvätkö ”pyhään palvelukseen” elämän jokapäiväiset toimet, kuten perheestä huolehtiminen, hyvän moraalin säilyttäminen ja niin edelleen?

Eivät. ”Pyhä palvelus” koskee sitä, mikä suoranaisesti liittyy Jumalan palvontaan. Siihen sisältyy suunniteltu ja satunnainen todistaminen, palvontaan osallistuminen valtakunnansaleissa, kokouspaikkojemme huolto, kaikki Raamattujen ja raamatullisen kirjallisuuden tuottamiseen liittyvä toiminta sekä uhraukset, joita saatamme tehdä rohkaistaksemme ja auttaaksemme veljiämme hengellisesti ja aineellisesti, niin että he voivat pysyä aktiivisina Jehovan työssä. – 15. 11. 80, s. 30, 31.

● Miksi tosi kristittyjen on viisasta välttää kaikkia uhkapelin muotoja?

Uhkapelin pelaaminen aineellisen voiton saamiseksi pieniäkin rahasummia käytettäessä voi johtaa ahneuden ja muiden ei-toivottujen lihallisten ominaisuuksien kehittymiseen. Se edistää laiskuutta ja muita huonoja hedelmiä, jotka voivat estää ihmistä saavuttamasta Valtakunnan siunauksia. (1. Kor. 6:9, 10; Gal. 5:19–23) Kristittyjen tulisi hankkia elatuksensa ahkeralla työllä ja pitää aineellista omaisuuttaan Jumalalle omistettuna, eikä sellaisena, joka voitaisiin tuhlata ”hyvän onnen jumalalle”. (Jes. 65:11, 12, ”UM”) – 1. 12. 80, s. 29, 30.

● Miten yksinhuoltajat voivat selviytyä nykymaailmassa?

Luottamalla Jumalaan ja hänen lupauksiinsa ja ylläpitämällä läheistä henkilökohtaista suhdetta Jehovaan ja pysymällä ahkerana arvokkaassa työssä. Toiset kristilliseen seurakuntaan kuuluvat voivat auttaa heidän sydämensä tekemisessä iloiseksi antamalla heille rakkaudellista ja käytännöllistä apua. – 15. 12. 80, s. 20–25.

● Mitä selviä todisteita meillä on siitä, että olemme eläneet ”viimeisissä päivissä” vuodesta 1914 lähtien?

Matteuksen 24. ja 25. luvussa esitetty Jeesuksen mainitsema ”tunnusmerkki” on saanut vakuuttavan täyttymyksensä. Jehovan todistajien maailmanlaajuinen saarnaamistyö on toteuttanut Jumalan tarkoituksen, sillä sen avulla on varoitettu kansoja ja koottu ”suuri joukko”, joka voi säilyä elossa Jumalan ”uuteen järjestykseen”. ”Sitten” kun tämä järjestetty Valtakunnasta julistaminen saavuttaa huippunsa, ”tulee loppu”, sanoo Jeesus. – 1. 1. 81, s. 29.

● Mikä profeetallinen merkitys on Eufratin vesien alenemisella juuri ennen Babylonin kukistumista?

Nykyään ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, ”istuu paljojen vetten päällä”, jotka tarkoittavat sitä tukevia ”kansoja”. Mutta viime aikoina on esiintynyt sekä laumassa että pappien ja kirkon työntekijöiden keskuudessa suurta lukumääräistä vähennystä, varsinkin kristikunnassa. Tämä ”Suuren Babylonin” kannatuksen väheneminen ilmaisee, että Jehova lähettää hyvin pian Suuremman Kyyroksen, Kristuksen Jeesuksen, panemaan täytäntöön ”suuren porton” tuomion. (Ilm. 17:1, 4, 15–17) – 15. 1. 81, s. 17–23.