Oletko valmistautunut puhumaan Raamatusta?
”USKON Raamatun olevan paras lahja, minkä Jumala on koskaan antanut ihmiselle”, sanoi Abraham Lincoln, Yhdysvaltain kuudestoista presidentti. Vaikka Lincoln ei koskaan liittynyt mihinkään kirkkoon, hän luki Raamattua nuoresta asti. Itse asiassa siihen aikaan, kun hän kävi koulua takamailla, Raamattua käytettiin lukemisen opetuksessa. Ja Lincolnilla kerrotaan usein olleen vanha perheraamattu kädessä, kun hän oli presidenttinä vuosina 1861–1865.
Abraham Lincoln oli vain yksi monista kuuluisista henkilöistä, jotka ovat pitäneet Raamattua todella arvokkaana elämässä. Mutta miten on sinun laitasi? Pidätkö sinä todella Raamattua Jumalalta saatuna lahjana? Ehkä olet antautunut Jehova Jumalalle ja sinulla on etu kertoa toisille ”onnellisen Jumalan loistoisaa hyvää uutista”. (1. Tim. 1:11) Jos niin on, osaatko käyttää Raamattua tehokkaasti? Oletko valmistautunut puhumaan Raamatusta?
TARVE PUHUA RAAMATUSTA
Kristittyjen tarvitsee tuntea Raamattu hyvin, jotta he voisivat täyttää tehtävän ’tehdä opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, . . . ja opettaa heitä noudattamaan kaikkea’, mitä Jeesus Kristus on käskenyt. (Matt. 28:19, 20) Jeesus itse oli hyvin perehtynyt Raamatun kirjoituksiin. Hän käytti niitä Saatanan esittämien kiusausten vastustamiseen. (Matt. 4:1–11) Jeesus luki myös Jumalan sanaa toisille esimerkiksi Nasaretin synagogassa. (Luuk. 4:16–21) Kun hän puhui ihmisille, hän sanoi usein: ”On kirjoitettu”, ja lainasi sitten Raamatun heprealaisia kirjoituksia. (Luuk. 7:27; 19:46; Joh. 2:17) Miten hyvä esimerkki hänen seuraajilleen!
Apostoli Paavali noudatti Jeesuksen esimerkkiä käyttäessään Jumalan sanaa saarnaamis- ja opettamistyössään. Esimerkiksi Tessalonikassa hän meni juutalaisten synagogaan, ”ja kolmena sapattina hän puhui perustellen heidän kanssaan käyttäen Raamatun kirjoituksia, selittäen ja todistaen viittauksin, että Kristuksen täytyi kärsiä ja nousta kuolleista”. (Apt. 17:1–3) Ilmeisesti ensimmäisen vuosisadan kristityt olivat yleensä kykeneviä ja innokkaita puhumaan Raamatusta.
Varhaiskristityt tiesivät, että Raamatusta puhuminen oli tarpeellista. Sen tähden he halusivat saada Jumalan sanan käytännöllisimmässä muodossa. Kirjoittaessaan aiheesta ”Varhaisimmat kristilliset kirjat” C. C. McCown totesi kiinnostavasti: ”Varhaiskristillisyyden korutonta, käytännöllistä, ei-oppinutta luonnetta tähdentää se, mitä äskeiset löydöt ovat todistaneet heidän koodeksinkäytöstään. Kristittyjen uskonnolliset kirjat, sekä Vanha testamentti että uudet kirjoitukset, jotka olivat tulossa pyhiksi, eivät olleet varakkaitten verkkaista lukemista varten. Uutterat liikeihmiset halusivat syventyä kirjaan niin paljon kuin kykenivät. He ja hartaat kristilliset lähetystyöntekijät toivoivat kykenevänsä nopeasti viittaamaan eri raamatunkohtiin todistukseksi tarvitsematta kääriä auki metreittäin papyrusta. Mitkään hienostelevat kirjalliset pyyteet eivät hallinneet heitä.” Sen tähden he panivat Raamattunsa kirjan muotoon, samaan muotoon, jota me olemme käyttäneet tähän asti. – The Biblical Archaeologist Reader, s. 261.
Niihin varhaiskristittyihin, jotka olivat valmistautuneet puhumaan Raamatusta, kuului Apollos. Kun hän saapui Akhaiaan, hän kykeni auttamaan toisia hengellisesti, ”sillä hän todisti juurta jaksain voimaperäisesti ja julkisesti juutalaisten olevan väärässä, samalla kun hän osoitti Raamatun kirjoitusten avulla, että Jeesus oli Kristus”. (Apt. 18:24–28) On totisesti tyydyttävää kyetä puolustamaan Jumalaa ja hänen Sanaansa olemalla aina valmis ”puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä perustetta teissä olevaan toivoon”. (1. Piet. 3:15) On tosiaan palkitsevaa kyetä vastaamaan vilpittömille tiedustelijoille Jumalan sanasta, Raamatusta. (Kol. 4:6) Ja ilo lisääntyy sitä mukaa kuin puhuu Raamatusta ja huomaa oppilaan edistyvän hengellisesti henkilökohtaisen Raamatun kotitutkistelun aikana.
TAVOITTEEMME ON IHMISTEN AUTTAMINEN
Jehovan todistajien päätavoite on ihmisten auttaminen hengellisesti eikä vain raamatullisen kirjallisuuden levittäminen heille. Monin paikoin kodeissa on käyty usein, eivätkä ihmiset ehkä tarvitse enempää kirjallisuutta. Sen sijaan he tarvitsevat raamatullisia keskusteluja, jotka vastaavat heidän kysymyksiinsä ja jotka innostavat heitä tutkimaan julkaisuja Raamattunsa ohella ja saavat heidät tekemään jotakin, jotta he voisivat palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. – Joh. 4:23, 24.
Kun puhut Raamatusta vilpittömästi Jehovan kristittynä todistajana, niin se lisää Valtakunnan sanomaan vakuuttavaa voimaa, jota painotuotteilla sinänsä ei ole, ainakaan moniin ihmisiin. On tärkeätä tajuta toisten tarpeet ja olla halukas antamaan heille Jumalan sanaan perustuvaa hengellistä apua. Nuoret ja uudetkin voivat puhua Raamatusta. Heidän ei tarvitse olla epäröiviä tai vastahakoisia siihen, jos he säännöllisesti lukevat Raamattua ja merkitsevät raamatunkohtia käytettäväksi Jumalan totuudesta puhumiseen toisille. Päivittäinen Raamatun lukeminen auttaa sinua puhumaan Raamatusta kaikilta elämänaloilta oleville ihmisille.
JOKAISELLE JOTAKIN
Raamatussa on jotakin millaisista oloista tahansa oleville ihmisille. Niinpä kun kristityt lukevat Jumalan sanaa, he voivat panna merkille tietoja, jotka auttavat heitä puhumaan Raamatusta, tapaavatpa he tiedemiehiä, lääkäreitä, perheenemäntiä tai muita. Tarkastelehan vain muutamia esimerkkejä todistukseksi tästä.
Joku tiedemies tai luonnontieteestä kiinnostunut henkilö voi hämmästyä melkoisesti saadessaan tietää, että noin 2 200 vuotta ennen kuin yleensä hyväksyttiin se tosiasia, että maapallo on pyöreä, heprealainen profeetta Jesaja kirjoitti: ”Hän [Jumala] istuu korkealla maanpiirin päällä.” (Jes. 40:22) Se heprealainen sana, joka on tässä käännetty ”piiriksi”, on hhug, joka voidaan kääntää myös ”palloksi” Davidsonin hakusanakirjan mukaan. Lisäksi luonnontieteistä kiinnostunut on todennäköisesti yhtä mieltä Raamatun kanssa, jos hänelle näytetään Jobin 26:7, jossa sanotaan, että Jumala ”ripustaa maan tyhjyyden päälle”. Tiedemiehet tietävät joka tapauksessa, ettei maapallolla ole mitään näkyvää tukea.
Entä jos kristitty tapaa lääkärin ollessaan todistamassa talosta taloon. Eiköhän lääkäriä kiinnostaisi tietää, että Raamattu tunnustaa psykosomaattisen periaatteen, ts. sen, että ihmisen ruumiillisen terveyden ja hänen tunnetilansa välillä on jokin yhteys? Varmaankin hän myöntää, että kateus, pelko, ahneus, viha ja muut senkaltaiset ominaisuudet ovat vahingollisia terveydelle, kun taas rakkauden, ilon, rauhan, pitkämielisyyden, huomaavaisuuden, hyvyyden, uskon, lempeyden ja itsehillinnän eli Jumalan hengen hedelmien ilmaisemisella on hyvä vaikutus. (Gal. 5:22, 23) Huomiota voitaisiin kiinnittää myös sananlaskuun, joka sanoo: ”Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.” (Sananl. 17:22) Vielä lääkäriä voi kiinnostaa tietää, että yhtä raamatunkirjoittajista, Luukasta, sanotaan Raamatussa ”rakkaaksi lääkäriksi”. – Kol. 4:14.
Perheenemännälle on paljon sanomista, kun puhut Raamatusta. Olettakaamme, että palaat uudelleen naisen luo, joka on ilmaissut kiinnostusta Raamattuun. Keskustelu voi kääntyä taloustehtäviin, ja ehkä hän mielellään haluaa kuulla ”kelpo vaimosta”, jota kuvaillaan Sananlaskujen 31:10–31:ssä. Sellaisen vaimon osoitetaan huolehtivan perheensä käyttämistä vaatteista, hankkivan terveellistä ravintoa huonekunnalleen ja hoitavan sopivasti tiettyjä huonekunnan asioita. Hän on ahkera ja taitava, antelias ja tekee hyvää niillekin, jotka eivät kuulu perheeseen. Nykyajan nainen voi hämmästyä, että Raamatulla on niin paljon sanottavaa talousasioista. Häneen voivat tehdä syvän vaikutuksen myös sanat: ”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!” – Sananl. 31:30.
Lapsille on myös paljon sanottavaa, kun heidän kanssaan puhutaan Raamatusta. Keskustellessasi Raamatusta nuorten kanssa haluat ehkä painaa heidän mieleensä, että on tarpeellista välttää ylimielisyyttä, tehdä hyvää ja olla nöyrä. Tietänet varsin hyvin, että monet lapset ovat kiinnostuneita luontoon liittyvistä saduista. Voisit kertoa heille esimerkiksi Gideonin pojan Jootamin profetian, joka alkaa sanoilla: ”Puut lähtivät voitelemaan itsellensä kuningasta.” Mutta öljypuu, viikunapuu ja viinipuu kieltäytyivät hallitsijan asemasta, kun taas mitätön orjantappura otti sen halukkaasti vastaan. Arvokkaat puut edustivat kunnioitettuja henkilöitä, jotka eivät pyrkineet toisten israelilaisten yläpuolelle kuninkaan asemaan, kun taas orjantappura, jolla on käyttöä vain polttopuuna, edusti Abimelekin, ylpeän, murhanhimoisen miehen, kuninkuutta, hänen joka halusi hallita toisia, mutta kohtasi Jootamin profetian täyttymyksen mukaisen lopun. (Tuom. 9. luku) Kuka lapsi haluaisi kasvaa orjantappuran kaltaiseksi?
’SANAN KÄSITTELEMINEN OIKEIN’
Jumalan sanassa esitetään tosiaan kiinnostavia – usein jännittäviäkin – asioita. Siinä on jokaiselle jotakin. Mutta kristityn tarvitsee ponnistella oppiakseen käyttämään taitavasti ”hengen miekkaa, se on Jumalan sanaa”. (Ef. 6:17) Täysin aiheellisesti apostoli Paavali kehotti työtoveriaan Timoteusta: ”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein.” – 2. Tim. 2:15.
Kannattaa varmasti rukoilla Jehova Jumalalta viisautta Raamatusta puhumiseen. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle.” (Jaak. 1:5–8) Raamatussa esitettyjä oppeja koskevien totuuksien tuntemuksen pitäisi luonnollisesti lisääntyä kristittyjen keskuudessa. Kun he lukevat Jumalan sanaa säännöllisesti, he löytävät myös monia kertomuksia, lausuntoja ja viisaita sanoja, jotka vetoavat eri elämänalojen ihmisiin. Kerro heille innokkaasti niitä hyviä asioita, joita opit kristittynä, ja kannusta heitä siten myös lukemaan Raamattua. Voit olla varma siitä, että Jehova on kanssasi, kun puhut Raamatusta. – Apt. 11:19–21.