Miten voimme säilyttää ’ensirakkautemme’?
1. Onko Jumalan kansa kokonaisuutena menettänyt ’sen rakkauden, joka sillä ensin oli’, näinä viimeisinä päivinä?
”ALTIS on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä.” (Psalmit 110:3) Kuten tämä profetia ennusti, Jumalan nykyiset palvelijat ovat olleet tarmokkaita hänen tahtonsa tekemisessä ja ovat säilyttäneet voimakkaana ensirakkautensa Jehovaa kohtaan. Jehovan todistajat ovat järjestäytyneenä kansana säilyttäneet innostuksensa ja intonsa hänen palveluksessaan tänä vaikeana ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikana. – Matteus 24:3, 14.
2, 3. a) Miksi joku yksilö saattaa menettää ’ensirakkautensa’? b) Mitä meidän pitäisi tehdä, jos havaitsemme sellaista suuntausta itsessämme?
2 On kuitenkin mahdollista, että joku yksityinen kristitty menettää sen rakkauden, joka hänellä ensin oli. Jokapäiväiset ongelmat voivat saada hänet unohtamaan ne suuret teot, jotka Jehova on tehnyt hänen hyväkseen. Hän saattaa väsyä odottamaan Jehovan tarkoitusten toteutumista, ja häntä alkavat ehkä viehättää maailman tarjoamat aineelliset edut, tai kenties hän ajattelee, että hänen tarvitsee käyttää rentoutumiseen enemmän aikaa kuin hän on aikaisemmin käyttänyt. Kristilliset velvollisuudet, esimerkiksi kokouksissa tai konventeissa käyminen, puheitten valmistaminen ja kenttäpalvelukseen osallistuminen, alkavat ehkä tuntua rasittavilta.
3 Jos huomaamme, että meissä on kehittymässä sellaisia asenteita, meidän pitäisi noudattaa Jeesuksen Efesoksen seurakunnalle antamaa neuvoa, jotta kehittäisimme jälleen ’sitä rakkautta, joka meillä ensin oli’, ja pyrkisimme ’tekemään entisiä tekoja’. (Ilmestys 2:4, 5) Meidän pitäisi ymmärtää, että meidän täytyy saada takaisin entinen palava rakkautemme Jehovaa kohtaan ja intomme ja innostuksemme hänen palveluksessaan. Miten se on mahdollista?
Kehitä rakkautta Jehovaa kohtaan
4. Miten voimme jäljitellä psalminkirjoittajan erinomaista asennetta? (Psalmit 119:97)
4 Henkeytetty psalminkirjoittaja sanoi: ”Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.” (Psalmit 119:97) Juuri näin meidän tulisi ajatella Jumalan laista! Tällainen asenne tekee Jehovan palvelemisen paljon antoisammaksi kuin se, että pakotamme itseämme jatkuvasti tekemään sitä, minkä tiedämme olevan oikein. Meidän täytyy kehittää halua tehdä sitä mikä on oikein, niin että teemme sitä siksi, että me tahdomme tehdä niin. – Psalmit 25:4, 5.
5. a) Mitä Paavali suositteli hengellisyytemme varjelemiseksi? b) Miten voimme pitää sen kunnossa?
5 Saatana haluaisi painostaa meitä hylkäämään ’ensirakkautemme’, sillä hän on hengellisyytemme suurin vihollinen. Hänen vastustamisekseen apostoli Paavali kehotti efesolaisia panemaan ylleen ”Jumalalta olevan täydellisen sota-asun”. (Efesolaisille 6:11) Tähän sota-asuun kuuluu neljä tärkeää kristillisyyteen liittyvää piirrettä: totuus, vanhurskaus, usko ja pelastuksen toivo. (Efesolaisille 6:13–17; 1. Tessalonikalaisille 5:8) Me luonnollisesti opimme tuntemaan nämä piirteet, kun me ensiksi tulemme seurakuntaan. Mutta metallinen sota-asu voi ruostua, jos sitä ei pidetä kunnossa. Samoin, jos me emme pidä kunnossa näitä välttämättömiä kristillisyyden piirteitä, niin meidän hengellinen sota-asumme turmeltuu eikä suojele meitä riittävästi. Meidän täytyy mihin hintaan hyvänsä estää sitä tapahtumasta.
Tutki ja mietiskele
6. Miten eräs lähetystyöntekijä ratkaisi hengellisyytensä säilyttämistä koskevan ongelman jouduttuaan vankilaan?
6 Vuonna 1958 lähetystyöntekijä Stanley Jones joutui seitsemäksi vuodeksi yksinäisselliin erääseen Kiinan vankilaan. Miten hän säilytti rakkautensa Jehovaa kohtaan voimakkaana, vaikka hän oli joutunut eroon kristityistä veljistään eikä hänellä ollut edes Raamattua? Hän kertoo kirjoittaneensa muistiin kaikki raamatunkohdat, jotka hän pystyi muistamaan, ja hän lisäsi niihin kaikki Raamatusta otetut lainaukset, joita hän saattoi löytää niiden sanomalehtien ”uskonnollisilta” palstoilta, joita hänelle silloin tällöin lähetettiin. Hän kokosi siten raamatunkohtien varaston, joka muodosti henkilökohtaisen tutkimis- ja mietiskelyohjelman perustan. Koska hänen ympärillään olevat ihmiset vastustivat hänen vakaumuksiaan, hän tiesi, että jos hän ei olisi pitänyt sydäntään ja mieltään alinomaa täynnä Jumalan ajatuksia, niin hänen uskonsa olisi nopeasti heikentynyt.
7. Millaista painostusta me kohtaamme, ja miten meidän täytyy suojautua siltä?
7 Useimmat meistä eivät tosin ole vankilassa. Me olemme kuitenkin suuren osan ajasta alttiina tämän maailman ajattelutavalle. Vaikkei tämän maailman tarjoama ajanviete olekaan aina suoranaisesti kristillisten periaatteiden vastaista, niin se ei totisesti edistä totuutta, vanhurskautta, uskoa ja pelastuksen toivoa. Jos me emme siis varaa aikaa sydämemme ja mielemme vahvistamiseen, niin me todennäköisesti heikkenemme hengellisesti ja rakkautemme kylmenee.
8. Minkä siunauksen sellainen ihminen saa, joka tutkii Jumalan sanaa ja mietiskelee sitä?
8 Jos me käytämme aikaa itsemme vahvistamiseen henkilökohtaisen tutkimisen ja mietiskelyn avulla, niin meistä tulee sen miehen kaltaisia, joka ”rakastaa Herran lakia” ja tutkistelee sitä päivät ja yöt. Psalminkirjoittaja sanoo sellaisesta miehestä: ”Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” – Psalmit 1:2, 3.
9. Miten voimme kehittää mieltymystä Raamatun tutkimiseen ja sen mietiskelemiseen? (Psalmit 77:12, 13)
9 On tosiasia, ettei tutkiminen miellytä moniakaan meistä luonnostaan. Mutta me voimme totuttaa itseämme nauttimaan tutkimisesta, jos haluamme. Ajattelehan jotakuta, joka alkaa vapaa-ajan harrastuksekseen hölkätä. Aluksi hänen lihaksensa todennäköisesti tulevat kipeiksi. Vähitellen hänen ruumiinsa kuitenkin mukautuu siihen, ja jos hölkkääjä ei anna periksi, niin pian hän nauttii liikunnastaan. Paavali sanoi Timoteukselle: ”Valmenna itseäsi jumalinen antaumus tavoitteenasi.” (1. Timoteukselle 4:7) Raamatun tutkiminen kuuluu jumaliseen antaumukseen. (Sananlaskut 2:1–6) Siihen ryhtyminen saattaa aluksi vaatia itsekuria. Pian me kuitenkin huomaamme olevamme todella kiinnostuneita oppimaan uusia kohtia tai ymmärtämään syvemmin jo tuntemiamme asioita. Tutkimisemme tuottaa meille silloin todellista nautintoa. – Psalmit 119:103, 104.
10. Miksi aineistoa käsitellään useammin kuin vain kerran tutkistelun apuvälineissä?
10 Jotkut saattavat ajatella, että koska he jo tuntevat Raamatun perusopit, niin heidän ei tarvitse enää käyttää aikaa henkilökohtaiseen tutkimiseen. He saattavat jopa valittaa sen johdosta, että samaa aineistoa käsitellään useammin kuin vain kerran raamatullisissa julkaisuissa. Raamattu puhuu kuitenkin muistuttimien tarpeellisuudesta. (Psalmit 119:95, 99 [”todistuksiasi” = ”muistuttimiasi”, UM]; 2. Pietari 3:1; Juudas 5) Jos me emme muistuttele itseämme totuudesta, Jumalan vanhurskaista mittapuista, uskostamme ja pelastuksen toivostamme, niin muut asiat pääsevät vaikuttamaan sydämeemme.
11. Mitä seikkoja Paavali muun muassa käsitteli Efesolaiskirjeessään?
11 Ajattele Paavalin efesolaisille lähettämää kirjettä. Hän muistutti heitä siitä, millaisessa tilassa he olivat olleet ennen kristityiksi tulemistaan, ja hän puhui heille siitä järjestöstä, jonka osa he nyt olivat. (Efesolaisille 2:12; 4:4–6, 17, 18) Hän mainitsi Jehovan suurenmoisen tarkoituksen ihmiskunnan suhteen ja ihmisen osan tuossa tarkoituksessa. (Efesolaisille 1:8–12; 2:4–6) Ja hän muistutti heitä niistä kristillisistä periaatteista, jotka auttoivat heitä menestymään perheessä ja seurakunnassa. – Efesolaisille 4:1, 2; 5:21–6:4.
12. Miksi Paavali puhui efesolaisille asioista, jotka he jo tiesivät?
12 Osa siitä, mitä Paavali kirjoitti, saattoi olla uutta efesolaiskristityille, mutta suuren osan siitä täytyi olla sellaista, minkä he olivat jo kuulleet aikaisemmin. Paavali kuitenkin halusi muistuttaa heitä noista asioista ja mahdollisesti antaa uutta syvempää näkemystä niihin. Hän auttoi siten efesolaisia kunnostamaan hengellistä sota-asuaan ja ”käsittämään kaikkien pyhien kanssa, mikä on leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys”. – Efesolaisille 1:15–17; 3:14–19.
13, 14. a) Miten tutkiminen ja mietiskely auttavat meitä? b) Mitä muuta kuuluu ’Jumalalta olevaan sota-asuun’?
13 Henkilökohtainen tutkiminen myös elvyttää meitä ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin monia perusasioita sekä käsittämään Jumalan sanan syviäkin asioita. (1. Korinttolaisille 2:10) Tällä tavalla ’Jumalalta oleva sota-asumme’ suojelee meitä niin, ettei Saatana saa meitä menettämään palavaa rakkauttamme Jehovaa ja hänen Poikaansa kohtaan.
14 Apostoli Paavali mainitsi myös kaksi muuta hengellisen sota-asumme piirrettä, joita emme ole vielä käsitelleet. Hän sanoi, että kristityillä tulisi olla ”kenkinä jaloissaan rauhan hyvän uutisen varusteet” ja että heidän pitäisi ottaa vastaan ”hengen miekka, se on Jumalan sana”. (Efesolaisille 6:11–17) Miten nämä auttavat meitä säilyttämään sen ’rakkauden, joka meillä ensin oli’?
Pysy aktiivisena Valtakunnan saarnaamistyössä
15. Minkä uuden keinon eräs vangittu lähetystyöntekijä keksi, jotta hänellä olisi ollut ”runsaasti tehtävää Herran työssä”? (1. Korinttolaisille 15:58)
15 Kun lähetystyöntekijä Harold King joutui vuonna 1958 neljäksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan Kiinassa, hänen edessään oli sama ongelma kuin Stanley Jonesillakin: miten pitää vireänä ’ensirakkautensa’, syvän antaumuksensa Jehovalle. Hän kertoo: ”Säilyttääkseni arvostukseni hengellisiä asioita kohtaan vireänä järjestin ’saarnaamis’-toimintaohjelman.” Hän laati raamatullisia saarnoja niistä raamatunkohdista, jotka hän muisti, ja saarnasi kuvittelemilleen henkilöille. Lopulta hän johti kuviteltua raamatuntutkistelua. Mikä oli seuraus? Kun hänet vapautettiin, hän oli valmis ja innokas saarnaamaan jälleen todellisille henkilöille!
16. Mikä on yksi tärkeä syy, jonka vuoksi meidän pitäisi olla ahkeria Jehovan palveluksessa?
16 Hän sovelsi uudella tavalla seuraavaa tärkeää totuutta: jotta pysyisimme hengellisesti terveinä, meidän täytyy pysyä ahkerina Jumalan palveluksessa. Apostoli Pietari sanoi: ”Terästäkää – – mielenne toimintaan.” (1. Pietari 1:13) Ja apostoli Paavali kehotti: ”Tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, tietäessänne että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” – 1. Korinttolaisille 15:58.
17. Mikä oli huomionarvoista Filadelfian seurakunnan uskollisissa kristityissä?
17 On huomionarvoista, että vaikka Efesoksen kristityt olivat sallineet sen ’rakkauden, joka heillä ensin oli’, jäähtyä, niin erääseen toiseen lähiseurakuntaan kuuluvat olivat pysyneet ahkerina ja heidän rakkautensa oli edelleen voimakasta. Jeesus sanoi Filadelfian uskolliselle seurakunnalle: ”Minä tiedän sinun tekosi – katso, olen asettanut sinun eteesi avatun oven, jota kukaan ei voi sulkea.” – Ilmestys 3:8.
18. Mikä toiminta auttaa pitämään ’ensirakkautemme’ palavana?
18 Mitkä teot auttavat nykyajan Jehovan todistajaa säilyttämään sen ’rakkauden, joka hänellä ensin oli’? Muun muassa ne teot, jotka ovat sopusoinnussa Jeesuksen käskyn kanssa: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä.” (Matteus 28:19) Harold King ymmärsi tämän tärkeyden. Samoin apostoli Paavali. Siksi Paavali neuvoi efesolaisia pitämään ”kenkinä jaloissaan rauhan hyvän uutisen varusteet” ja ottamaan ”hengen miekan, se on Jumalan sanan”.
19. Miten saarnaamistoiminta, joka on osoitus innostamme, myös lisää intoamme?
19 Into ja saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Tosin into saa meidät haluamaan tehdä tätä työtä, mutta saarnaamistyö vuorostaan lisää intoamme. Saarnattuaan samarialaiselle naiselle Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 4:34) Totuuden opettaminen oli ravinnut häntä, vahvistanut häntä. Samoin, kun me puhumme toisille Jumalan valtakunnasta, se juurruttaa tärkeitä tosiasioita mieleemme ja sydämeemme ja tekee meidät taitavammiksi puolustamaan totuutta. (1. Pietari 3:15) Lisäksi, koska Jumalan henki tukee meitä tässä työssä, meistä tulee ”hengestä palavia” ja me näemme sen vaikuttavan toisiin. – Roomalaisille 12:11.
20. Miten saarnaaminen ja henkilökohtainen tutkiminen yhdessä pitävät meidät vahvoina?
20 Korvaako toisille saarnaaminen henkilökohtaisen tutkimisen? Ei. Näiden kahden toiminnan välillä täytyy vallita tasapaino. Jos me syömme paljon kirjaimellista ruokaa, mutta emme harrasta liikuntaa, ruumiimme lopulta kärsii siitä. Jos me toisaalta harrastamme paljon liikuntaa syömättä tarpeeksi, me lopulta kulutamme itsemme fyysisesti loppuun. Samoin, jos me tutkimme paljon saarnaamatta toisille, me tulemme todennäköisesti tasapainottomiksi. Apostoli Pietari yhdisti ”toiminnan” ’järkevänä pysymiseen’. (1. Pietari 1:13) Jos me saarnaamme toisille tutkimatta itse – varsinkin jos ihmiset joille saarnaamme eivät ole kovin vastaanottavaisia – niin me saatamme kuluttaa itsemme loppuun. Mutta jos me tutkimme henkilökohtaisesti ja sitten lähdemme kertomaan toisille oppimastamme, me pysymme hengellisesti terveinä.
Osta aikaa
21, 22. a) Minkä suuren esteen Saatana on kohottanut ’ensirakkautemme’ säilyttämisen tielle? b) Mitä Paavali suositteli efesolaisille tämän esteen voittamiseksi, ja miksi meidän tulisi noudattaa hänen neuvoaan?
21 Kun Stanley Jones kuvaili yhtä suurimmista vankilassa kohtaamistaan ongelmista, hän sanoi: ”Minulla oli aikaa kovin paljon.” Hänen ongelmansa oli aivan päinvastainen kuin monien Jehovan todistajien ongelma. Useimmilla meistä on aina liian vähän aikaa. Mistä tämä johtuu? Apostoli Johannes sanoi: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Johannes 5:19) Saatanan maailma pitää ihmiset alituisesti niin kiireisinä, ettei heillä juuri ole mahdollisuutta ajatella, saati sitten tutkia. Me emme ole osa maailmasta, mutta me totisesti tunnemme sen elämäntavan vaikutukset. Sen vaikutusvaltaa käyttäen ”paholainen” haluaisi pitää meidät niin kiireisinä, ettemme ehtisi palvella Jumalaa.
22 Paavali tajusi tämän ongelman ja esitti efesolaisille seuraavan arvokkaan neuvon: ”Pitäkää – – tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat ostaen sopivan ajan itsellenne, koska päivät ovat pahat. Älkää sen vuoksi enää tulko mielettömiksi, vaan tajutkaa jatkuvasti, mikä Jehovan tahto on.” (Efesolaisille 5:15–17) Jos me emme osta aikaa ”Jehovan tahdon” tekemiseen, niin näinä ’pahoina päivinä’ elämisen aiheuttama paine saa todennäköisesti rakkautemme kylmenemään.
23. Millainen henkilökohtainen tutkiminen ja saarnaamistoiminta auttaa meitä pitämään ’ensirakkautemme’ voimakkaana?
23 Tosin joillakuilla kristityillä on raskaita velvollisuuksia täytettävänä tai he ovat sairaita, mikä rajoittaa melkoisesti sitä, mitä he voivat tehdä Jumalan palveluksessa. (Luukas 21:1–4) Mutta sen neuvon mukaisesti, jonka Paavali antoi kristityille orjille, mitä tahansa teemmekin, meidän tulisi tehdä se ”kokosieluisesti”. (Efesolaisille 6:5, 6) Me emme koskaan nauti henkilökohtaisesta tutkimisesta, jos me yritämme hätäisesti käyttää siihen muutaman minuutin televisio-ohjelmien välissä. Samoin kenttäpalveluksemmekaan tuskin pitää ’ensirakkauttamme’ ja intoamme vireinä, jos käytämme siihen vain nimellisesti pari tuntia kuussa rentoutumisaikojen välillä. – Vrt. 1. Timoteukselle 4:8.
Rukoile apua
24. Minkä muun tärkeän apukeinon hengellisyytemme ylläpitämiseksi Paavali mainitsi efesolaisille?
24 Lopettaessaan ”Jumalalta olevan täydellisen sota-asun” käsittelemisen Paavali kehotti uskonveljiään ottamaan vastaan ”hengen miekan, se on Jumalan sanan, samalla kun kaikin rukoilemisen ja nöyrän pyytämisen muodoin jatkatte rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä”. (Efesolaisille 6:17, 18) Jos säilytämme läheisen yhteyden Jehovaan rukouksen välityksellä, emme menetä ’ensirakkauttamme’, vaikka meidän onkin kestettävä monia paineita tai palveltava Johanneksen tavoin monia vuosia tässä asiainjärjestelmässä. Paavali sanoi eräässä toisessa kirjeessään: ”Kaikkeen minulla on voimaa hänen ansiostaan, joka voimistaa minua.” – Filippiläisille 4:13.
25. Mitä Jehova siis on järjestänyt avuksemme, jottemme menettäisi ’sitä rakkautta, joka meillä ensin oli’?
25 Useimmat meistä väsyvät aika ajoin. Mutta Jeesuksen Efesoksen seurakunnalle antama sanoma osoittaa, että meidän ei tarvitse emmekä me saa menettää sitä ’rakkautta, joka meillä ensin oli’. Niin kuin Jehova auttoi efesolaisia Paavalin, Timoteuksen ja muiden välityksellä, niin hän auttaa meitäkin nykyään järjestönsä kautta. Jos me puolestamme opettelemme nauttimaan tutkimisesta ja mietiskelystä ja ’terästämme mielemme’ hyvään toimintaan kertoaksemme toisille oppimastamme ja samalla rukoilemme Jehovalta apua ollaksemme hellittämättömiä hänen tahtonsa tekemisessä, niin me teemme hyvää työtä. Noudattakaamme sitä kehotusta, jonka apostoli Paavali esitti galatalaisille: ”Älkäämme – – luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” – Galatalaisille 6:9.
Mitä vastaisit?
◻ Jos emme järjestä aikaa Jumalan sanan tutkimiseen ja mietiskelemiseen, niin mitä voi tapahtua Jehovaa kohtaan omaamallemme rakkaudelle?
◻ Miksi meidän on hyödyllistä tutkia uusien totuuksien lisäksi myös niitä totuuksia ja periaatteita, jotka olemme aikaisemmin kuulleet?
◻ Miksi toisille saarnaaminen on tärkeää ’ensirakkautemme’ säilyttämiseksi?
◻ Miten tutkiminen ja saarnaamistoiminta yhdessä pitävät meidät hengellisesti terveinä?
◻ Miksi meidän ei tulisi koskaan laiminlyödä rukousta, kun pyrimme säilyttämään sen ’rakkauden, joka meillä ensin oli’?
[Kuva s. 19]
Tutkiminen voi olla nautittavaa, ja se pitää meidän rakkautemme Jumalaan heikentymättömänä
[Kuva s. 21]
Rakkautemme Jehovaan vahvistuu, kun puhumme totuudesta toisille