EPÄITSEKÄS RAKKAUS – ”AGÁPE”

16. Kuka antaa aviopareille esimerkin agápen osoittamisessa, ja miksi se on niin tärkeää?

¹⁶ Jehova Jumala on periaatteeseen perustuvan rakkauden, epäitsekkyyden, kreikan kielen agápen personoituma. Sen tähden sanotaan, että ”Jumala on rakkaus”. Jotta Jumala olisi mukana avioliitossamme, tarvitaan sen tähden paitsi luonnolliseen kiintymykseen perustuvaa rakkautta, sukupuolista kiinnostusta (erosta) ja mielen ja hengen sukulaisuuteen perustuvaa kiintymystä (filíaa), myös epäitsekästä, periaatteeseen perustuvaa rakkautta. Tämä rakkaus pitää avioliiton koossa, vaikka nuo kaksi muuta rakkauden lajia vähenisivätkin. – 1. Joh. 4:8.

17. Millaiseen valoon Paavalin kuvaus rakkaudesta saattaa aviovelvollisuudet?

¹⁷ Apostoli Paavali esittää 1. Korinttolaiskirjeen 13:4–8:ssa erinomaisen kuvauksen siitä, miten tällainen rakkaus ilmenee: ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta. Se ei iloitse epävanhurskaudesta, vaan iloitsee totuudesta. Kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää. Rakkaus ei koskaan häviä.” Kun otamme huomioon nämä Paavalin sanat, niin joudumme väistämättä päättelemään, että hyvänä kristittynä oleminen merkitsee hyvänä aviopuolisona olemista. Käänteisesti avioelämän epäonnistumisella on epäsuotuisa vaikutus kristittynä olemiseen. Avioliiton ongelmia tulee pitää haasteina hengen hedelmien kehittämiseksi, joista tärkein on rakkaus. (Gal. 5:22, 23) Ja muista: ”RAKKAUS EI KOSKAAN HÄVIÄ”!

18, 19. a) Mitä agápe vaatii vaimolta? b) Millä tavalla agápe saa miehen kohtelemaan vaimoaan?

¹⁸ Mitä periaatteeseen perustuva, epäitsekäs rakkaus vaatii vaimolta? Se vaatii häntä tunnustamaan miehensä pääkseen. (Ef. 5:22–24) Se ei ehkä ole aina helppoa, mutta rakkaus auttaa häntä; se tekee hänelle helpommaksi panna miehensä edut omiensa edelle. Esimerkiksi jotkut rakkaudelliset vaimot, jotka tietävät, että heidän miehensä täytyy noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota, eivät valmista mitään sellaisia ruokalajeja, joita heidän miehensä ei voisi nauttia heidän kanssaan. He tietävät, ettei sellainen menettely todellisuudessa aiheuta heille mitään vahinkoa, vaan saattaa olla heille hyödyksikin.

¹⁹ Mitä epäitsekäs rakkaus edellyttää aviomieheltä? Se edellyttää sitä, että hän noudattaa neuvoa: ”Miehet, rakastakaa jatkuvasti vaimoanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja luovutti itsensä sen puolesta. Tällä tavoin miesten pitää rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan.” (Ef. 5:25, 28) Kuinka paljon tämä vaatiikaan aviomieheltä! Samoin kuin hän pitää hyvää huolta omasta ruumiistaan, kun on kysymys ravinnosta, vaatteista, suojasta, levosta, virkistyksestä ja hengellisistä harrastuksista, niin hänen tulisi pitää huolta myös vaimostaan. Niin kuin hän ei haluaisi nolata itseään toisten edessä, ei hänen pitäisi nolata vaimoaankaan toisten edessä. Siihen, että hän rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan, sisältyisi asuminen hänen kanssaan tiedon mukaan ja huomaavaisuus avioliiton intiimeissä suhteissa. Miestä ei pitäisi voida koskaan syyttää vaimonsa kohtelemisesta väkivaltaisesti. – 1. Piet. 3:7.

20, 21. a) Minkä muiden Raamatun periaatteiden soveltaminen osoittaa, että Jumala on mukana jonkun avioliitossa? b) Mitä aihetta seuraavaksi tarkastellaan ja miksi?

²⁰ Mitä tilaisuuksia onnellisuuteen onkaan avioliitossa! Jeesus sanoi, että ”onnellisempaa on antaa kuin saada”, ja tämä periaate soveltuu myös aviopuolisoihin. (Apt. 20:35) Kuinka paljon aviomiehillä ja vaimoilla onkaan tilaisuuksia antamiseen! He voivat antaa itseään, aikaansa, huomiotaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja aineellisia tavaroita. Ja heidän suhteeseensa soveltuu myös periaate: ”Joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.” Jos noudatat kaikkia näitä neuvoja, niin annat Jumalan olla mukana avioliitossasi. – 2. Kor. 9:6.

²¹ Mutta silloin tällöin jopa antautuneet avioliitossa olevat kristityt jäävät vajaiksi näissä suhteissa. Sen tähden on tarpeellista käsitellä suoralla tavalla seuraavaa aihetta: ”Rakkauden Jumala vihaa avioeroa.”

Rakkauden Jumala vihaa avioeroa

”Teidän on pidettävä vaari hengestänne, älköönkä kukaan kohdelko petollisesti nuoruutenne vaimoa. Sillä hän [Jehova] on vihannut avioeron ottamista.” – Mal. 2:15, 16, UM.

1, 2. a) Mihin moitittavaan menettelyyn jonkin aikaa sitten ryhtyi mies, joka oli ollut vanhin? b) Mitä suuntausta torjumaan esitetään se, mitä nyt seuraa?

MIES, joka oli palvellut monta vuotta vanhimpana eräässä kristillisessä seurakunnassa, alkoi kokea ongelmia avioliitossaan. Hän teki aviorikoksen maailmallisen naisen kanssa ja ajatteli, että hänen vaimonsa sitten ottaisi hänestä avioeron ja hän olisi vapaa menemään naimisiin toisen uskovan kanssa. Hänen hämmästyksekseen hänen vaimonsa olikin halukas antamaan anteeksi ja tekemään sovinnon. Mutta koska hän oli päättänyt päästä vapaaksi, hän hankki laillisen avioeron ja meni sitten naimisiin toisen naisen kanssa, kun avioero oli lopullisesti vahvistettu. Sellaisen menettelyn takia hänet kuitenkin erotettiin kristillisestä seurakunnasta.

² Kuinka hartaasti toivoisimmekaan, että tällaisen järkyttävän menettelyn voitaisiin ilmoittaa olevan ainoa tapaus niiden keskuudessa, jotka väittävät olevansa antautuneita Jehovalle! Mutta, ikävä kyllä, asian laita ei ole niin. Todellisuudessa näyttää yhä ilmeisemmältä, että jotkut valitsevat itsekkään nautinnon tai helpon poispääsyn onnettomasta avioliitosta sen sijaan että pitäisivät kiinni Raamatun periaatteista ja turvautuisivat Jehova Jumalaan rukouksessa ja tutkisivat hänen Sanaansa sekä etsisivät apua seurakunnan valvojilta. Toivomme, että se mitä tässä esitetään, saisi kaikki antautuneet kristityt vahvistautumaan tässä asiassa ja saisi jokaisen,