joita olemme tarkastelleet. Hänen oman Sanansa, Raamatun, sisältämät lupaukset täyttävät meidät toivolla. Hän on opettanut meitä niin, että voimme kohdata elämän pulmat menestyksellisesti. Kun hän tukee meitä, niin me voimme seisoa lujina koko maailman vastustuksenkin edessä. Me sanomme sen tähden Daavidin kanssa: ”Herra [Jehova, Um] on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän. Herra [Jehova, Um] on kansansa väkevyys.” – Ps. 28:7, 8.

Rohkaisun antaminen toisille

1. Miksi rohkaisun antaminen toisille on kristillinen velvollisuus, ja mitä erinomaisia esimerkkejä meillä on siitä?

JOKAISELLA on tilaisuuksia antaa rohkaisua toisille, ja miten sitä arvostetaankaan, kun hän käyttää ne tilaisuudet hyvin eduksi! Jehova on enemmän kuin kukaan muu rohkaisun Antaja: hän antaa anteeksi rikkomuksemme, vahvistaa toivoamme ja lujittaa meitä edessämme olevien koettelemusten ja töitten varalta. Hänen Poikansa Jeesus Kristus osoittautui samoin niiden rohkaisijaksi, joiden sydän oli hyvä, osoittaen myötätuntoa sairaita ja ahdistettuja kohtaan ja antaen esimerkin opetuslapsilleen työskentelemällä suoraan heidän kanssaan hyvän uutisen saarnaamisessa, niin, jopa antamalla henkensäkin heidän puolestaan. (Joh. 15:13) Apostolit ymmärsivät myös, että heidän tehtävänsä suorittaminen ei vaatinut ainoastaan tehokkuutta saarnaamistyön loppuun suorittamiseksi, vaan myös rakkaudellista rohkaisua heidän työtovereilleen, ja tätä he varasivat rakentavilla kirjeillä, henkilökohtaisilla vierailuilla ja innoittavilla puheilla seurakunnille. (1. Piet. 5:12; Hepr. 13:22; Apt. 11:23; 20:2) Miten erinomaisia esimerkkejä noudatettavaksemme! Ja meidän täytyykin noudattaa niitä, sillä Raamattu vaatii meitä olemaan Jumalan esimerkin seuraajia, vaeltamaan hänen Poikansa askeleissa ja jäljittelemään apostoleita, niin kuin he jäljittelivät Kristusta. Tästä seuraa siis, että meillä on velvollisuus rohkaista toisiamme. – Ef. 5:1; 1. Piet. 2:21; 1. Kor. 11:1.

2. Mitä masentavia menettelytapoja me näemme maailmassa ympärillämme, ja miksi ne ovat niin yleisiä?

² Ihmiset ovat kuitenkin ympärillämme olevassa maailmassa taipuvaisia repimään toisensa kappaleiksi, tuomitsemaan toisten menettelyt ja tavat saadakseen vain mainetta itselleen. He työntävät toisen kumoon, jottei hän olisi heidän kilpailijansa. Liian usein jätetään työntekijät vaille kiitoksen sanoja, vaikka he tekevät hyvinkin, mutta annahan, että he tekevät erehdyksen, niin heidät kutsutaan kohta esille. Perheenäidit masentuvat myös, kun heidän miehensä eivät osoita heille kylliksi huomaavaisuutta. Tällainen henki kotona niin kuin liikemaailmassakin riistää ihmisiltä kaiken mielihyvän, minkä he olisivat voineet saada työssään, ja jättää heidät masentuneiksi, lannistuneiksi ja yksinäisiksi. Seurauksena on, että yli kymmenentuhannen ihmisen ilmoitetaan tekevän itsemurhan ympäri maailman joka päivä. Miten häpeällinen ja itsekäs tapa kohdella lähimmäistään, tehtäköönpä siten tahallisesti tai vain välinpitämättömyydestä! Missä on vika? Mikä puuttuu? Rohkaisu puuttuu, mutta miksi? Koska rohkaisun antaminen perustuu rakkauteen, ja tämä maailma on rakkaudeton. Näistä päivistä, joita me elämme, ennustettiin kauan sitten, että ihmiset olisivat ”itseään rakastavia”, mutta että he olisivat suhteissaan