HIRAM

(mahd. lyhentymä nimestä Ahiram, joka merkitsee ’veljeni on korkea [korotettu]’).

Masoreettisessa tekstissä on joissakin kohdissa vaihtoehtoisia kirjoitusasuja: ”Hirom” (1Ku 5:10, 18; 7:40a) ja ”Huram” (2Ai 2:3).

1. Tyroksen kuningas sekä kuningas Daavidin ja Salomon ystävällinen aikalainen 1000-luvulla eaa.

Kun Daavid oli valloittanut Siionin linnoituksen ja ryhtyi rakentamaan paikalle palatsia, Hiram lähetti Daavidin luo sanansaattajia solmimaan kauppasopimusta hänen itsensä ja Daavidin välille. Sitten Hiram toimitti Daavidille setripuuta Libanonin länsirinteiltä ja käsityöläisiä, jotka käsittelivät taitavasti puuta ja kiveä. (2Sa 5:11; 1Ai 14:1.)

Kuultuaan Daavidin kuolleen ja Salomon hallitsevan hänen tilallaan Hiram lähetti palvelijoitaan uudistamaan ystävyyssopimuksen (1Ku 5:1). Sitten Salomo pyysi Hiramia toimittamaan tarvikkeita ja osan suuren temppelin rakennustöissä tarvittavasta työvoimasta ja sopi samalla antavansa maksuksi Hiramin työväelle runsaasti vehnää, ohraa, viiniä ja öljyä (1Ku 5:2–6; 2Ai 2:3–10). Hiram vuorostaan siunasi Jehovaa, ja nämä kaksi kansakuntaa tekivät keskenään ystävyysliiton (1Ku 5:7–12; 2Ai 2:11–16).

Kaksikymmenvuotisen rakennushankkeensa päätteeksi Salomo antoi Hiramille 20 kaupunkia, mutta ne eivät miellyttäneet Hiramia alkuunkaan (1Ku 9:10–13; ks. KABUL nro 2). Ei ole varmaa, palauttiko Hiram Salomolle nämä samat kaupungit vai antoiko hän tälle joitakin muita kaupunkeja (2Ai 8:1, 2). Ei ole varmaa tietoa myöskään siitä, antoiko Hiram Salomolle 120 talenttia kultaa (46242000 dollaria) lahjakaupunkien saamisen jälkeen vai liittyikö se jotenkin vaihtokauppaan (1Ku 9:14).

Hiram osallistui Salomon kanssa myös erääseen toiseen yhteisyritykseen: Salomo rakensi laivaston Esjon-Geberissä Akabanlahdella. Tuolloin Hiram hankki laivoihin kokeneita laivamiehiä Salomon palvelijoiden rinnalle. Näiden Afrikan itärannikon vesillä kulkevien alusten lisäksi Hiramilla ja Salomolla oli muita laivoja, jotka purjehtivat ilmeisesti Välimeren länsipäässä sijainneeseen Tarsisiin saakka. Kaiken kaikkiaan tällainen laaja toiminta avomerillä toi paljon rikkauksia: kultaa, hopeaa, norsunluuta, kallisarvoisia kiviä, arvokkaita puulajeja ja apinoiden ja riikinkukkojen kaltaisia harvinaisuuksia. (1Ku 9:26–28; 10:11, 12, 22; 2Ai 8:18; 9:10, 21; ks. ESJON-GEBER.)

2. Taitava käsityöläinen, joka valmisti useita kalusteita Salomon temppeliin. Hänen isänsä oli tyroslainen, mutta hänen äitinsä oli leski ”Naftalin heimosta” (1Ku 7:13, 14), ”Danin jälkeläisiä” (2Ai 2:13, 14). Tämä näennäinen ristiriita ratkeaa, jos oletamme muutamien oppineiden tavoin, että nainen oli syntyisin Danin heimosta, oli jäänyt leskeksi, kun hänen ensimmäinen, Naftaliin heimoon kuulunut miehensä oli kuollut, ja mennyt sitten uusiin naimisiin tyroslaisen kanssa.

Tyroksen kuningas Hiram (nro 1) lähetti tämän Hiramin valvomaan Salomon rakennuksen erikoisprojekteja, koska hän oli kyvykäs ja kokenut ja osasi työstää erilaisia materiaaleja, esim. kultaa, hopeaa, kuparia, rautaa, kiveä ja puuta. Hiram oli myös poikkeuksellisen taitava värjäämään, kaivertamaan ja laatimaan kaikenlaisia luonnoksia. Epäilemättä hän oli lapsesta saakka saanut teknistä valmennusta senaikaisiin käsitöihin tyroslaiselta isältään, joka oli itse etevä kuparityöntekijä. (1Ku 7:13–45; 2Ai 2:13, 14; 4:11–16.)

Tyroksen kuningas käyttää ilmeisesti tästä miehestä nimitystä Hiram-Abi, jonka kirjaimellinen merkitys on nähtävästi ’Hiram, isäni’ (2Ai 2:13). Kuningas ei tarkoittanut tällä sitä, että Hiram olisi ollut hänen kirjaimellinen isänsä, vaan ehkä sitä, että hän oli kuninkaan ”neuvonantaja” tai ”työnjohtaja”. Samoin ilmaus Hiram-Abiv (kirjm. ’Hiram, hänen isänsä’) merkitsee nähtävästi ’Hiram on hänen (ts. kuninkaan) työnjohtajansa’ (2Ai 4:16).