Pienen pieni jättiläinen
AURINKO on meidän aurinkokunnassamme jättiläinen. Sen koko on niin suunnaton, että sen sisään mahtuisi 1300000 maapalloa. Mutta kun aurinkoa verrataan joihinkin meidän galaksissamme oleviin tähtiin, joita kutsutaan ylijättiläisiksi, aurinko näyttääkin yllättäen pienen pieneltä.
Kuvittele aurinkomme paikalle joitakin ylijättiläisiä. Jotkut niistä ovat niin mammuttimaisia, että ne nielaisisivat sisäänsä maapallon koko kiertoradan. Me olisimme tähden sisällä! Betelgeuse-niminen tähti ulottuisi likimain Jupiteriin asti. Jos Mu Cephei -niminen tähti asetettaisiin auringon paikalle, nielisi se sisäänsä Saturnuksenkin, vaikka Saturnus on niin kaukana, että maapallon ja sen välisen matkan kulkeminen vei noin 20 kertaa luotia nopeammin kiitävältä Voyager 2 -avaruusalukselta neljä vuotta.
Linnunrata-galaksiamme on kutsuttu jättiläismäiseksi spiraaligalaksiksi. Tämä on sopiva nimitys. Tämän majesteettisesti pimeässä avaruudessa pyörivän 100 miljardia tähteä käsittävän hehkuvan ilotulituspyörän suunnaton suuruus on päätä huimaava. Jos voisimme seistä galaksimme toisella reunalla ja lähettää valonsäteen vastapäiselle reunalle, tältä valonsäteeltä menisi yli 100000 vuotta galaksin läpi kulkemiseen, vaikka tuo säde kiitäisikin määränpäähänsä kunnioitusta herättävällä nopeudella: 300000 kilometriä sekunnissa. Toisin sanoen Linnunradan läpimitta on 100000 valovuotta.
Naapurinamme oleva Andromeda-niminen spiraaligalaksi on kuitenkin kaksi kertaa niin iso kuin meidän galaksimme, ja siihen voi kuulua noin 600 miljardia tähteä. Lisäksi tähtitieteilijät ovat löytäneet mammuttimaisen galaksin, jolle he ovat antaneet nimen Markarian 348. Sen läpimitta on noin 13-kertainen Linnunrata-galaksiimme verrattuna, 1300000 valovuotta!
Jopa jättimäinen Markarian 348 näyttäisi pieneltä äskettäin erään galaksijoukon keskustasta löydetyn Abell 2029 -nimisen galaksin vierellä. Tiedemiehet arvelevat sen olevan suurin galaksi, jonka he ovat toistaiseksi nähneet. Sen läpimitta on 60-kertainen meidän galaksiimme verrattuna. Sen läpimitta on noin 6 miljoonaa valovuotta ja siihen kuuluu huikeat 100000 miljardia tähteä. New York Times -sanomalehdessä olleen selostuksen mukaan tämä galaksi on yksi kirkkaimmista tähän mennessä havaituista galakseista. Se ei myöskään ole sekasortoinen sattumanvaraisten voimien aikaansaannos. Yksi tämän galaksin löytäjistä sanoi siitä: ”Tämä on järjestelmällinen valosta ja energiasta koostuva massa. Se on hyvin suuri systemaattinen galaksi.”
Aivomme eivät kykene alkuunkaan käsittämään näiden suunnattomien tähtirykelmien suunnatonta kokoa tai niitä välimatkoja, joista niiden yhteydessä joudutaan puhumaan. Mitä on siis sanottava siitä voimasta, joka on luonut ja järjestänyt tämän kaiken? ”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki.” (Jesaja 40:26) Jos kerran luomakunta on kunnioitusta herättävä, niin kuinka paljon enemmän kunnioitusta herättääkään sen Luoja!
[Kuvan lähdemerkintä s. 24]
U.S. Naval Observatory photo