Vaella viisaasti
1 Kun Jeesus pyysi neljää kalastajaa tulemaan seuraajakseen, he eivät vitkastelleet ratkaisussaan. ”Heti he – – seurasivat häntä.” (Matt. 4:18–22.) Kun tarsolainen Saul kääntyi kristityksi ja sai näkönsä takaisin, hänkään ei viivytellyt. ”Heti hän alkoi synagogissa saarnata Jeesusta.” (Apt. 9:20.) Aika virtaa vääjäämättä eteenpäin, eikä menneitä hetkiä saa milloinkaan takaisin. Siksi meidän on tärkeää ”vaeltaa – – niin kuin viisaat” käyttämällä aikamme hyödyllisesti (Ef. 5:15, 16).
2 Odottamattomat tapahtumat. Tilaisuudet, joita meillä on palvella Jehovaa tänään, voivat olla huomenna mennyttä (Jaak. 4:14). Kukaan ei välty siltä, että sattuma korjaa satoaan (Saarn. 9:11). Lisäksi me kaikki vanhenemme, emmekä nykyisessä asiainjärjestelmässä pysty väistämään iän mukanaan tuomia ”onnettomia päiviä”, jotka rajoittavat Jehovalle suorittamaamme palvelusta (Saarn. 12:1). Siksi ei ole viisasta lykätä Jumalalle vihkiytymistä tai odottaa ihanteellisia olosuhteita, ennen kuin laajentaa palvelusta siinä määrin kuin se on nyt mahdollista (Luuk. 9:59–62). Abraham saattoi nauttia viimeisinä vuosinaan mielenrauhasta ja kuolla ”vanhana ja päivistä kylläisenä”, koska hän oli käyttänyt elämänsä viisaasti palvellen kokosieluisesti Jehovaa (1. Moos. 25:8).
3 Aika on supistunut. Haluamme käyttää aikamme viisaasti myös siksi, että ”jäljellä oleva aika on supistunut” (1. Kor. 7:29–31). Hyvin pian tämä vanha asiainjärjestelmä loppuu. Mahdollisuudet osallistua lampaankaltaisten ihmisten suureen kokoamiseen tänä elonkorjuun aikana eivät toistu (Ilm. 14:15). Emme saa antaa elämän huolten ja huomiota hajottavien asioiden riistää meiltä aikaa, joka olisi parempi käyttää palvelukseen (Luuk. 21:34, 35). Miten hienoa onkaan katsoa elämäänsä taaksepäin ja tietää, että on osallistunut elonkorjuuseen parhaansa mukaan!
4 Meidän on oltava alituisesti valppaina, ettemme menetä eteemme tulevia iloisia tilaisuuksia palvella Jehovaa. Päättäkäämme tehdä kaikkemme Jehovan palveluksessa tänään, ”niin kauan kuin sitä voidaan kutsua ’täksi päiväksi’” (Hepr. 3:13). Siten osoittaudumme todella viisaiksi, sillä ”se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti” (1. Joh. 2:17).