29. luku

Hyvän tekemistä sapattina

ON VUODEN 31 kevät. Muutamia kuukausia aiemmin matkallaan Juudeasta Galileaan Jeesus puhui kaivolla olevalle naiselle Samariassa.

Opetettuaan laajalti koko Galileassa Jeesus lähtee nyt jälleen Juudeaan, missä hän saarnaa synagogissa. Raamattu kiinnittää enemmän huomiota Jeesuksen Galileassa suorittamaan palvelukseen kuin hänen toimintaansa Juudeassa tämän vierailun aikana sekä niinä kuukausina, jotka hän vietti täällä edellisen pääsiäisen jälkeen. Hänen palveluksensa ei ilmeisestikään saanut yhtä suotuisaa vastaanottoa Juudeassa kuin se oli saanut Galileassa.

Jeesus on pian matkalla Juudean pääkaupunkiin Jerusalemiin vuoden 31 pääsiäisjuhlaan. Täällä lähellä kaupungin Lammasporttia on Betsataksi kutsuttu lammikko, jonne tulee monia sairaita, sokeita ja rampoja. Ihmiset uskovat, että he voivat parantua menemällä lammikon vesiin silloin, kun niitä kuohutetaan.

On sapatti. Jeesus näkee lammikon äärellä erään miehen, joka on ollut sairaana 38 vuotta. Jeesus tietää miehen sairauden kestäneen pitkän aikaa ja kysyy: ”Tahdotko tulla terveeksi?”

Mies vastaa Jeesukselle: ”Herra, minulla ei ole ketään ihmistä, joka panisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu, vaan kun minä olen tulossa, joku toinen astuu alas ennen minua.”

Jeesus sanoo hänelle: ”Nouse, ota vuodemattosi ja kävele.” Silloin mies tulee heti ruumiiltaan terveeksi, ottaa vuodemattonsa ja rupeaa kävelemään!

Mutta kun juutalaiset näkevät miehen, he sanovat: ”On sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodemattoa.”

Mies vastaa heille: ”Juuri se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: ’Ota vuodemattosi ja kävele.’”

”Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: ’Ota se ja kävele’?” he kysyvät. Jeesus oli väistynyt syrjään ihmisjoukon vuoksi, eikä parantunut mies tiennyt Jeesuksen nimeä. Myöhemmin Jeesus ja tuo mies kuitenkin tapaavat toisensa temppelissä, ja mies saa tietää, kuka hänet paransi.

Niinpä parantunut mies etsii juutalaiset kertoakseen heille, että Jeesus hänet on terveeksi tehnyt. Saatuaan tietää tämän juutalaiset menevät Jeesuksen luo. Mistä syystä? Haluavatko he saada tietää, millä keinoin hän kykenee tekemään näitä ihmeitä? Eivät, vaan heidän tarkoituksensa on moittia häntä siksi, että hän tekee jotakin näin hyvää sapattina. He ryhtyvät jopa vainoamaan häntä! Luukas 4:44; Johannes 5:1–16.

▪ Kuinka pitkä aika suunnilleen on kulunut siitä, kun Jeesus on viimeksi käynyt Juudeassa?

▪ Miksi Betsataksi kutsuttu lammikko on niin suosittu?

▪ Minkä ihmeen Jeesus tekee lammikolla, ja miten juutalaiset suhtautuvat siihen?

30. luku

Jeesus vastaa syyttäjilleen

KUN juutalaiset uskonnolliset johtajat syyttävät Jeesusta sapatin rikkomisesta, hän vastaa: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.”

Fariseusten väitteestä huolimatta Jeesuksen työ ei ole sellaista, että sapattilaki kieltäisi sen. Hänen saarnaamis- ja parantamistyönsä on Jumalalta saatu tehtävä, ja Jumalan esimerkkiä jäljitellen hän tekee sitä päivittäin. Juutalaiset vihastuvat kuitenkin entistä enemmän kuultuaan hänen vastauksensa, ja he tavoittelevat häntä tappaakseen. Miksi?

Siksi että nyt Jeesus heidän mielestään sapatin rikkomisen lisäksi pilkkaa Jumalaa väittäessään olevansa Jumalan oma Poika. Jeesus ei kuitenkaan pelkää, vaan kertoo heille lisää suositusta suhteestaan Jumalaan. ”Isä on kiintynyt Poikaan”, hän sanoo, ”ja näyttää hänelle kaiken, mitä hän itse tekee.”

”Niin kuin Isä herättää kuolleita”, Jeesus jatkaa, ”niin Poikakin tekee eläviksi ne, jotka hän tahtoo.” Poika tosiaankin jo herättää kuolleita hengellisellä tavalla! ”Joka kuulee minun sanani ja uskoo häntä, joka on lähettänyt minut”, Jeesus sanoo, ”on siirtynyt kuolemasta elämään.” Hän jatkaa: ”Tulee hetki, ja se on nyt, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja ne, jotka ovat ottaneet vaarin, tulevat elämään.”

Vaikka ei olekaan mitään muistiinmerkintöjä siitä, että Jeesus olisi vielä kirjaimellisesti herättänyt ketään kuolleista, hän kertoo syyttäjilleen, että sellainen kirjaimellinen kuolleiden ylösnousemus tulee tapahtumaan. ”Älkää ihmetelkö tätä”, hän sanoo, ”koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin.”

Jeesus ei ole tähän mennessä ilmeisesti kertaakaan julkisesti kuvaillut näin selvästi ja yksityiskohtaisesti tärkeää osaansa Jumalan tarkoituksessa. Mutta Jeesuksen oman todistuksen lisäksi hänen syyttäjänsä ovat saaneet muutakin tietoa näistä asioista. ”Te olette lähettäneet miehiä Johanneksen luo”, Jeesus muistuttaa heitä, ”ja hän on todistanut totuudesta.”

Vain kaksi vuotta aikaisemmin Johannes Kastaja kertoi näille juutalaisille uskonnollisille johtajille Siitä, joka tulisi hänen jälkeensä. Muistuttaen heitä siitä syvästä kunnioituksesta, jota he kerran tunsivat nyt vangittuna olevaa Johannesta kohtaan, Jeesus sanoo: ”Te tahdoitte hetken suuresti iloita hänen valossaan.” Jeesus palauttaa tämän heidän mieleensä toivoessaan voivansa auttaa heitä – pelastaa heidät. Hän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse Johanneksen todistusta.

”Ne teot itsessään, joita teen [hänen juuri äsken tekemänsä ihme mukaan lukien], todistavat minusta, että Isä on lähettänyt minut.” Mutta tämän lisäksi Jeesus jatkaa: ”Isä, joka on lähettänyt minut, on – – itse todistanut minusta.” Jumala todisti Jeesuksesta esimerkiksi tämän kasteen yhteydessä sanoen: ”Tämä on minun rakas Poikani.”

Jeesuksen syyttäjät eivät todellakaan voi mitenkään puolustella sitä, että he hylkäävät hänet. Juuri ne Raamatun kirjoitukset, joita he väittävät tutkivansa, todistavat hänestä! ”Jos uskoisitte – – Moosesta, uskoisitte minua”, Jeesus sanoo lopuksi, ”sillä minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiaan, niin kuinka tulette uskomaan minun sanojani?” Johannes 5:17–47; 1:19–27; Matteus 3:17.

▪ Miksi Jeesuksen työ ei ole sapatin rikkomista?

▪ Miten Jeesus kuvailee tärkeää osaansa Jumalan tarkoituksessa?

▪ Kenen todistukseen Jeesus viittaa osoittaakseen olevansa Jumalan Poika?

31. luku

Tähkäpäiden katkomista sapattina

JEESUS ja hänen opetuslapsensa lähtevät pian Jerusalemista palatakseen Galileaan. On kevät, ja vilja tähkii pelloilla. Opetuslapsilla on nälkä. Niinpä he katkovat tähkäpäitä ja syövät. Mutta koska on sapatti, heidän tekonsa ei jää huomaamatta.

Jerusalemissa olevat uskonnolliset johtajat olivat juuri tavoitelleet Jeesusta tappaakseen hänet sapatin rikkomista koskeneen väitteen perusteella. Fariseukset esittävät nyt syytöksen. ”Katso! Sinun opetuslapsesi tekevät sitä, mitä ei ole lupa tehdä sapattina”, he moittivat.

Fariseukset väittävät, että tähkien poimiminen ja niiden hiertäminen käsissä syömistä varten on sadon korjaamista ja puimista. Mutta heidän ankara tulkintansa siitä, minkä katsotaan olevan työtä, on tehnyt sapatista rasittavan, vaikka sen tarkoitus oli olla iloista, hengellisesti rakentavaa aikaa. Niinpä Jeesus vastaa kertoen raamatullisia esimerkkejä, jotka osoittavat, ettei Jehova Jumala koskaan tarkoittanut sapattilakiaan sovellettavan niin kohtuuttoman jyrkästi.

Jeesus sanoo, että kun Daavid ja hänen miehensä olivat nälkäisiä, he poikkesivat tabernaakkeliin ja söivät esillepanoleivät. Nuo leivät oli jo siirretty pois Jehovan edestä, ja niiden tilalle oli pantu tuoreet leivät. Tavallisesti esillepanoleivät säästettiin pappien syötäväksi. Tässä tilanteessa Daavidia ja hänen miehiään ei kuitenkaan tuomittu niiden syömisestä.

Jeesus kertoo toisenkin esimerkin: ”Ettekö ole lukeneet Laista, että sapatteina papit toimivat temppelissä ikään kuin sapatti ei olisi pyhä ja pysyvät syyttöminä?” Papit tosiaan jatkavat teurastamista ja muiden töiden tekemistä temppelissä sapattinakin valmistaessaan eläinuhreja. ”Mutta minä sanon teille”, Jeesus toteaa, ”että tässä on jotakin temppeliä suurempaa.”

Fariseuksia neuvoen Jeesus jatkaa: ”Jos olisitte ymmärtäneet, mitä tarkoittaa: ’Armoa minä tahdon enkä uhria’, niin ette olisi langettaneet tuomiota syyttömille.” Sitten hän sanoo lopuksi: ”Sillä Ihmisen Poika on sapatin Herra.” Mitä Jeesus tarkoittaa tällä? Jeesus puhuu rauhaisasta tuhatvuotisesta Valtakunnan hallinnostaan.

Ihmiskunta on nyt 6000 vuoden ajan kärsinyt raskaasta orjuudesta Saatana Panettelijan alaisuudessa väkivallan ja sodan kuuluessa jokapäiväiseen elämään. Toisaalta Kristuksen suurenmoinen sapattihallinto tulee olemaan lepoa kaikesta sellaisesta kärsimyksestä ja sorrosta. Matteus 12:1–8; 3. Mooseksen kirja 24:5–9; 1. Samuelin kirja 21:1–6; 4. Mooseksen kirja 28:9; Hoosea 6:6.

▪ Mikä syytös Jeesuksen opetuslapsia vastaan esitetään, ja miten Jeesus vastaa siihen?

▪ Minkä fariseusten virheen Jeesus tuo esille?

▪ Millä tavoin Jeesus on ”sapatin Herra”?

32. luku

Mikä on luvallista sapattina?

ERÄÄNÄ toisena sapattina Jeesus menee lähellä Galileanmerta sijaitsevaan synagogaan. Siellä on mies, jonka oikea käsi on surkastunut. Kirjanoppineet ja fariseukset tarkkailevat valppaasti tilannetta nähdäkseen, parantaako Jeesus hänet. Lopulta he kysyvät: ”Onko luvallista parantaa sapattina?”

Juutalaiset uskonnolliset johtajat uskovat, että parantaminen on luvallista sapattina vain, jos on kyse hengenvaarasta. He opettavat esimerkiksi, että sapattina ei ole lupa panna luuta paikoilleen eikä sitoa nyrjähtänyttä jäsentä. Kirjanoppineet ja fariseukset siis tekevät Jeesukselle tuon kysymyksen yrittäessään saada syytöksen häntä vastaan.

Jeesus kuitenkin tietää heidän järkeilynsä. Samalla hän käsittää, että he ovat omaksuneet äärimmäisen ja epäraamatullisen näkemyksen siitä, mikä on työn kieltävän sapattikäskyn rikkomista. Siksi Jeesus tekee mahdolliseksi dramaattisen vastakkainasettelun kehottamalla miestä, jolla on surkastunut käsi: ”Nouse ja tule keskelle.”

Kääntyen sitten kirjanoppineiden ja fariseusten puoleen Jeesus sanoo: ”Kuka teistä on se mies, jolla on yksi lammas ja joka, jos tämä putoaa kuoppaan sapattina, ei tartu siihen ja nosta sitä ylös?” Koska lampaalla on rahallista arvoa, he eivät jättäisi sitä kuoppaan seuraavaan päivään saakka; se voisi sairastua ja aiheuttaa heille tappiota. Lisäksi Raamattu sanoo: ”Vanhurskas pitää huolta kotieläimensä sielusta.”

Jeesus jatkaa esittäen vertailun: ”Kun otamme kaiken huomioon, niin kuinka paljon arvokkaampi onkaan ihminen kuin lammas! Sapattina on siis lupa tehdä hyvää.” Uskonnolliset johtajat eivät pysty kumoamaan tällaista johdonmukaista ja sääliä ilmaisevaa todistelua, ja he pysyvät vaiti.

Närkästyneenä sekä murheellisena heidän uppiniskaisesta typeryydestään Jeesus katsoo ympärilleen. Sitten hän sanoo miehelle: ”Ojenna kätesi.” Hän ojentaa kätensä ja se paranee.

Sen sijaan että fariseukset olisivat iloisia siitä, että miehen käsi on palautunut ennalleen, he menevät ulos ja suunnittelevat heti salaa Herodeksen puoluelaisten kanssa Jeesuksen tappamista. Tähän poliittiseen puolueeseen kuuluu ilmeisesti uskonnollisia saddukeuksia. Tavallisesti tämän poliittisen puolueen jäsenet ja fariseukset vastustavat toisiaan avoimesti, mutta Jeesuksen vastustamisessa he ovat täysin yksimielisiä. Matteus 12:9–14; Markus 3:1–6; Luukas 6:6–11; Sananlaskut 12:10, UM; 2. Mooseksen kirja 20:8–10.

▪ Millaisessa tilanteessa syntyy dramaattinen vastakkainasettelu Jeesuksen ja juutalaisten uskonnollisten johtajien välillä?

▪ Mitä nämä juutalaiset uskonnolliset johtajat uskovat parantamisesta sapattina?

▪ Mitä kuvausta Jeesus käyttää kumotakseen heidän väärät näkemyksensä?