Perhe on ihmiselle välttämätön!

VÄITETÄÄN, että yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin sen perheet. Historia osoittaa, että perheiden heiketessä vähenee myös yhteisöjen ja kansakuntien voima. Kun moraalinen rappio tuhosi perheitä antiikin Kreikassa, sen sivistys mureni, jolloin se oli helppo valloitettava roomalaisille. Rooman valtakunta pysyi vahvana niin kauan kuin perheet pysyivät vahvoina. Vuosisatojen saatossa perhe-elämä kuitenkin heikkeni, ja valtakunnan voima hupeni. ”Perheen ja perhe-elämän turvallisuus ja ylevyys ovat sivistyksen ensisijaisia tarkoituksia ja kaiken ponnistelun lopullisia päämääriä”, sanoi Harvardin yliopiston entinen rehtori Charles W. Eliot.

Perhe on tosiaan välttämätön ihmiselle. Se vaikuttaa suoraan yhteiskunnan vakauteen sekä lasten ja tulevien polvien hyvinvointiin. Epäilemättä hyvin monet naimattomat äidit pyrkivät toden teolla kasvattamaan lapsensa hyvin, ja he ansaitsevat tunnustuksen kovasta työstään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tavallisesti lapset ovat paljon paremmassa asemassa, jos he elävät perheessä, jossa on molemmat vanhemmat.

Yli 2 100:aa nuorta koskeneessa australialaisessa tutkimuksessa saatiin selville, että ”hajonneista perheistä olevilla murrosikäisillä oli enemmän yleisiä terveysongelmia kuin eheiden perheiden lapsilla, heissä näkyi todennäköisemmin merkkejä henkisistä ongelmista ja he olivat todennäköisemmin sukupuolisesti aktiivisia”. Yhdysvaltain terveystilastoinstituutin mukaan särkyneistä kodeista olevat lapset joutuivat 20–30 prosenttia todennäköisemmin onnettomuuteen, he jäivät 40–75 prosenttia todennäköisemmin luokalle ja heidät erotettiin koulusta 70 prosenttia todennäköisemmin. Lisäksi eräs analysoija kertoo, että ”yksinhuoltajaperheissä kasvavat lapset joutuvat rikollisille teille paljon todennäköisemmin kuin perinnäisissä perheissä kasvavat lapset”.

Koti on turvapaikka

Perhe tarjoaa onnellisen, rakentavan ja miellyttävän ympäristön kaikille. ”Tärkein onnellisuuden ja hyvinvoinnin lähde ei ole ura, tavarat, harrastukset eikä ystävät, vaan perhe”, väittää muuan ruotsalainen asiantuntija.

Raamattu osoittaa, että jokainen suku maan päällä on kiitollisuudenvelassa nimestään sukujen ja perheiden Suurelle Luojalle, Jehova Jumalalle, siksi että hän on pannut alulle perhejärjestelyn (1. Mooseksen kirja 1:27, 28; 2:23, 24; Efesolaisille 3:14, 15). Apostoli Paavali ennusti kuitenkin henkeytetyssä Raamatussa, että perhettä vastaan hyökättäisiin häijysti, mikä johtaisi moraalin ja yhteiskunnan romahdukseen kristillisen seurakunnan ulkopuolella. Hän sanoi, että ”viimeisille päiville” olisivat ominaisia uskottomuus, ”luonnollisen kiintymyksen” puute ja tottelemattomuus vanhemmille, jopa niiden keskuudessa, joilla ”on jumalisen antaumuksen muoto”. Hän kehotti kristittyjä kääntymään pois sellaisista ihmisistä. Jeesus ennusti, että Jumalan totuuden vastustaminen jakaisi perheitä. (2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 10:32–37.)

Jumala ei kuitenkaan ole jättänyt meitä oman onnemme nojaan. Hänen Sanassaan on varattu paljon tilaa perheenjäsenten välisiä suhteita koskeville ohjeille. Siinä kerrotaan, miten voimme saada perhe-elämän onnistumaan ja tehdä kodista miellyttävän paikan, missä kullakin perheenjäsenellä on vastuuta suhteessa toisiin.a (Efesolaisille 5:33; 6:1–4.)

Onko mahdollista päästä noin onnelliseen tilanteeseen tänä aikana, jolloin perhe on vakavasti uhattuna? Kyllä varmasti! Sinä voit tehdä perheestäsi nautittavan, virkistävän keitaan tässä kovassa, aavikon kaltaisessa maailmassa. Se vaatii kuitenkin jotain perheen jokaiselta jäseneltä. Seuraavassa joitakin ehdotuksia.

Auta perhettäsi selviytymään

Parhaita tapoja pitää perhe eheänä on viettää aikaa yhdessä. Kaikkien perheenjäsenten tulisi käyttää halukkaasti vapaa-aikaansa toistensa seurassa. Se voi merkitä uhrauksia. Te nuoret esimerkiksi saatatte joutua uhraamaan jonkin mieluisan televisio-ohjelman, urheilutapahtuman tai ystävien kanssa menemisen. Te isät, jotka olette tavallisesti perheen päähuoltajia, älkää käyttäkö vapaa-aikaa pelkästään johonkin harrastukseen tai muihin itseänne kiinnostaviin puuhiin. Suunnitelkaa yhteistä toimintaa perheen kanssa, ehkäpä viikonlopuiksi tai lomiksi. Suunnitelkaa tietenkin jotain sellaista, mitä jokainen odottaa ja mistä jokainen pitää.

Lapset tarvitsevat enemmän kuin vain niin sanottua täysipainoista yhdessäoloa eli sitä, että heille varataan silloin tällöin puolisen tuntia. He tarvitsevat aikaanne. Eräs kolumnisti kirjoitti ruotsalaisessa päivälehdessä: ”Niiden 15 vuoden aikana, jotka olen ollut toimittajana, olen tavannut valtavan määrän nuoria rikollisia – – yhteinen nimittäjä on se, että heidät on nähtävästi kasvatettu täysipainoisen yhdessäolon periaatteella: ’Vanhemmillani ei ollut aikaa.’ ’He eivät koskaan kuunnelleet.’ ’Isä oli aina matkoilla.’ – – Vanhempana voi aina valita, miten paljon aikaa antaa lapselleen. Valinnasta lausuu 15 vuoden kuluttua tuomionsa säälimätön nuori.”

Oikea näkemys rahasta

Kaikkien perheenjäsenten tulisi myös kehittää oikea näkemys rahasta. Heidän tulisi olla valmiita jakamaan toisten kanssa se, minkä voivat, perheen yhteisten kulujen peittämiseksi. Monien naisten täytyy mennä töihin, jotta rahat riittäisivät, mutta teidän vaimojen tulisi olla selvillä niistä vaaroista ja kiusauksista, joita saatatte kohdata. Tämä maailma kannustaa teitä ”toteuttamaan itseänne” ja ”tekemään sitä, mitä te itse haluatte”. Se voi herättää teissä riippumattomuuden henkeä ja tyytymättömyyttä Jumalan antamaa osaanne kohtaan äitinä ja kotinne hoitajana (Titukselle 2:4, 5).

Jos te äidit voitte jäädä kotiin ja olla lastenne oppaana ja ystävänä, se varmasti vahvistaa suuresti siteitä, jotka pitävät perheenne yhdessä läpi tuulen ja tuiskun. Nainen voi vaikuttaa merkittävästi kodin onnellisuuteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen. ”Leirin pystyttämiseen tarvitaan sata miestä, mutta yksi nainen voi tehdä kodin”, sanoi eräs 1800-luvulla elänyt poliitikko.

Jos jokainen perheessä pyrkii yhteistoiminnallisesti elämään perheen tulojen rajoissa, säästytään monilta ongelmilta. Avioparien tulisi yhteistuumin pitää elämä yksinkertaisena ja panna hengelliset edut etusijalle. Lasten tulisi oppia olemaan tyytyväisiä eikä vaatia sellaista, mitä perheen budjetti ei kestä. Varokaa silmien halua! Kiusaus ostaa tavaroita, joihin ei ole varaa, ja velkaantuminen sen vuoksi on tuhonnut monia perheitä. Voi olla hyvä perheen yhteishengelle, jos kaikki antavat omastaan johonkin yhteiseen hankkeeseen: virkistävään matkaan, kotiin ostettavaan hyödylliseen ja iloa tuottavaan laitteeseen tai kristilliseen seurakuntaan annettavaan lahjoitukseen.

Kaikkien perheenjäsenten tulisi ”tehdä lahjoitus” onnellisen perhehengen hyväksi myös osallistumalla siivoamiseen ja huoltotöihin, mihin sisältyy huolenpito talosta, pihasta, autosta ynnä muusta. Jokaiselle – perheen pienimpiä myöten – voitaisiin antaa jokin tehtävä. Yrittäkää, lapset, olla tuhlaamatta aikaanne. Kehittäkää sen sijaan avuliasta ja yhteistoiminnallista henkeä. Sen tuloksena on aito ystävyys ja toveruus, joka vahvistaa perheen yhteenkuuluvuutta.

Raamatullisen opetuksen arvo

Yksimielisessä kristityssä perheessä tähdennetään myös säännöllisen raamatuntutkistelun tärkeyttä. Raamatunkohtien päivittäinen tarkastelu ja Raamatun viikoittainen tutkiminen luo pohjan yhteenkuuluvuudentunteelle perheessä. Raamatun perustotuuksista ja -periaatteista tulisi keskustella yhdessä sillä tavalla, että se koskettaa jokaisen perheenjäsenen sydäntä.

Tällaisen yhdessäolon pitäisi olla opettavaa, mutta samalla nautittavaa ja rohkaisevaa. Eräässä pohjoisruotsalaisessa perheessä oli tapana, että lapset kirjoittivat muistiin viikon varrella mieleen tulleita kysymyksiä. Ne käytiin sitten läpi viikoittaisessa raamatuntutkistelussa. Kysymykset olivat usein syvällisiä ja ajatuksia herättäviä, ja ne heijastelivat lasten ajattelukykyä ja arvostusta Raamatun opetuksia kohtaan. He kysyivät esimerkiksi tällaisia asioita: ”Paneeko Jehova kaiken kasvamaan koko ajan, vai tekikö hän niin vain kerran?” ”Miksi Raamattu sanoo, että Jumala loi ihmisen ’kuvakseen’, kun kerran Jumala ei ole ihminen?” ”Eikö Aadamia ja Eevaa palellut paratiisissa talvella, kun he olivat paljain jaloin ja ilman vaatteita?” ”Miksi me tarvitsemme kuuta yöllä, kun pitäisi olla pimeää?” Nuo lapset ovat nyt aikuisia ja palvelevat Jumalaa kokoaikaisina sananpalvelijoina.

Perheongelmia käsitellessänne teidän vanhempien on hyvä pyrkiä olemaan myönteisiä ja iloisia. Olkaa hienotunteisia ja joustavia mutta silti johdonmukaisia, kun on kyse tärkeiden periaatteiden noudattamisesta. Antakaa lasten nähdä, että rakkaus Jumalaa ja hänen oikeita periaatteitaan kohtaan ohjaa aina päätöksiänne. Kouluympäristö on usein hyvin rasittava ja masentava, ja lapset tarvitsevat sen vastapainoksi paljon rohkaisua kotona.

Älkää, vanhemmat, yrittäkö teeskennellä täydellistä. Myöntäkää virheet ja pyytäkää lapsilta tarpeen tullen anteeksi. Nuoret, kun äiti ja isä myöntävät kömmähdyksensä, kasvakaa rakkaudessa heitä kohtaan. (Saarnaaja 7:16.)

Jos perheessä on hyvä yhteishenki, koti on tosiaan rauhallinen, turvallinen ja onnellinen paikka. Saksalainen runoilija Goethe on joskus sanonut: ”Onnellisin on se, olkoon hän kuningas tai talonpoika, joka löytää rauhan kodissaan.” Arvostavien vanhempien ja lasten mielessä ei minkään pitäisi vetää vertoja kodille.

On totta, että meitä ympäröivän maailman paineet ovat vakava uhka perheille nykyään. Mutta koska perhe on Jumalasta, se tulee säilymään. Sinun perheesi tulee säilymään niin kuin sinäkin, jos te seuraatte Jumalan vanhurskaita onnellisen perhe-elämän suuntaviivoja.

[Alaviite]