johtajien tavoin he huutavat: ”’Rauha, rauha!’ vaikka ei rauhaa ole.” (Jeremia 6:14) Epäilemättä heidän rauhanhuutonsa jatkuvat ja voimistuvat tukeakseen sitä huipentumaa, josta apostoli Paavali ennusti: ”Jehovan päivä tulee juuri niin kuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Rauha ja turvallisuus!’, silloin äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon.” – 1. Tessalonikalaisille 5:2, 3.

14. Missä muodossa huuto ”Rauha ja turvallisuus!” tullaan esittämään, ja miten voi välttyä joutumasta sen harhaan johtamaksi?

¹⁴ Poliitikot ovat viime vuosina käyttäneet ilmausta ”rauha ja turvallisuus” kuvaillessaan erilaisia hankkeita. Merkitsevätkö tällaiset maailman johtajien pyrkimykset 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:3:n täyttymyksen alkua? Vai viittasiko Paavali johonkin niin dramaattiseen yksittäiseen tapahtumaan, että se saa osakseen koko maailman huomion? Koska Raamatun ennustukset ymmärretään usein täysin vasta kun ne ovat jo toteutuneet tai kun ne toteutuvat parhaillaan, meidän täytyy vain odottaa. Kristityt kuitenkin tietävät, että näyttävätpä kansakunnat saavan aikaan millaisen rauhan ja turvallisuuden tahansa, mikään ei todellisuudessa muutu. Itsekkyys, viha, rikollisuus, perhe-elämän rappio, moraalittomuus, sairaus, suru ja kuolema ovat yhä vallalla. Siksi minkäänlaisen ”rauha ja turvallisuus” -huudon ei tarvitse johtaa harhaan sinua, jos pysyt hereillä maailman tapahtumien merkityksen suhteen ja noudatat Jumalan sanan profeetallisia varoituksia. – Markus 13:32–37; Luukas 21:34–36.

Luku 35

Suuren Babylonin teloitus

1. Miten enkeli kuvailee helakanpunaista petoa, ja millaista viisautta tarvitaan Ilmestyksen vertauskuvien ymmärtämiseksi?

ENKELI kuvailee edelleen Ilmestyksen 17:3:n helakanpunaista petoa ja sanoo Johannekselle: ”Tässä tarvitaan älyä, jolla on viisautta: Ne seitsemän päätä tarkoittavat seitsemää vuorta, joiden huipulla nainen istuu. Ja on seitsemän kuningasta: viisi on kaatunut, yksi on, yksi ei ole vielä saapunut, mutta kun hän saapuu, hänen täytyy pysyä vähän aikaa.” (Ilmestys 17:9, 10) Enkeli välittää tässä ylhäältä tulevaa viisautta, ainoaa viisautta, joka voi auttaa ymmärtämään Ilmestyksen vertauskuvia. (Jaakob 3:17) Tämä viisaus saattaa Johannes-luokan ja sen toverit tietoisiksi aikojemme vakavuudesta. Se rakentaa antaumuksellisissa sydämissä arvostusta pian toteutettavia Jehovan tuomioita kohtaan ja juurruttaa tervettä Jehovan pelkoa. Sananlaskujen 9:10 sanookin: ”Herran [”Jehovan”, UM] pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.” Mitä jumalallinen viisaus paljastaa meille pedosta?

2. Mitä helakanpunaisen pedon seitsemän päätä merkitsevät, ja miten ”viisi on kaatunut, yksi on”?

² Tuon saaliinhimoisen pedon seitsemän päätä edustavat seitsemää ”vuorta” eli seitsemää ”kuningasta”. Raamatussa käytetään molempia sanoja viittaamaan hallitusvaltoihin. (Jeremia 51:24, 25; Daniel 2:34, 35, 44, 45) Raamatussa mainitaan kuusi Jumalan kansan asioihin vaikuttanutta maailmanvaltaa: Egypti, Assyria, Babylonia, Meedo-Persia, Kreikka ja Rooma. Johanneksen saadessa Ilmestyksen oli näistä viisi jo tullut ja mennyt, mutta Roomalla oli yhä vankka asema maailmanvaltana. Tässä pitävät hyvin paikkansa sanat ”viisi on kaatunut, yksi on”. Mutta mitä on sanottava siitä ”yhdestä”, jonka oli määrä tulla?

3. a) Miten Rooman valtakunta jakautui? b) Millaisia kehitysvaiheita tapahtui lännessä? c) Millaiseksi Pyhä Rooman valtakunta on katsottava?

³ Rooman valtakunta kesti ja jopa laajeni satoja vuosia Johanneksen ajan jälkeen. Vuonna 330 keisari Konstantinus siirsi pääkaupunkinsa Roomasta Byzantioniin, jonka hän nimitti uudelleen Konstantinopoliksi. Vuonna 395 Rooman valtakunta jakautui itäiseen ja läntiseen osaan. Vuonna 410 länsigoottien (”kristillisyyden” areiolaiseen suuntaan kääntyneen germaaniheimon) kuningas Alarik valloitti itse Rooman kaupungin. Germaaniheimot (myös ”kristillisiä”) valloittivat Espanjan ja suuria alueita, joita Roomalla oli ollut Pohjois-Afrikassa. Euroopassa elettiin satoja vuosia mullistusten, levottomuuksien ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Lännessä nousi huomattavia keisareita, esimerkiksi Kaarle Suuri, joka teki liiton paavi Leo III:n kanssa 800-luvulla, ja Fredrik II, joka hallitsi 1200-luvulla. Vaikka heidän valta-aluettaan sanottiin Pyhäksi Rooman valtakunnaksi, se oli paljon pienempi kuin aikaisempi Rooman valtakunta oli voimakkaimmillaan ollut. Se oli pikemminkin tämän entisen valtakunnan ennallistus tai jatke kuin uusi valtakunta.

4. Millaista menestystä oli itäisellä valtakunnalla, mutta mitä tapahtui monille muinaisen Rooman entisille alueille Pohjois-Afrikassa, Espanjassa ja Syyriassa?

⁴ Rooman itäinen valtakunta, jonka keskus oli Konstantinopolissa, piti pintansa, vaikka sen välit läntiseen valtakuntaan eivät olleetkaan kovin hyvät. Itäisen valtakunnan keisari Justinianus I onnistui 500-luvulla valloittamaan takaisin suuren osan Pohjois-Afrikkaa, ja hän hyökkäsi myös Espanjaan ja Italiaan. Justinianus II palautti 600-luvulla valtakunnalle Makedoniasta slaavilaisheimojen valloittamia alueita. Mutta 700-luvulle tultaessa monet muinaisen Rooman entiset alueet Pohjois-Afrikassa, Espanjassa ja Syyriassa olivat joutuneet uuden islamilaisen valtakunnan alaisuuteen ja siten siirtyneet pois sekä Konstantinopolin että Rooman valvonnasta.

5. Miten kesti useita vuosisatoja, ennen kuin kaikki poliittisen Rooman valtakunnan jäänteet olivat hävinneet maailmannäyttämöltä, vaikka Rooman kaupunki kukistuikin vuonna 410?

⁵ Itse Konstantinopolin kaupunki kesti hiukan pitempään. Se piti puoliaan persialaisten, arabien, bulgaarien ja venäläisten usein toistuneita hyökkäyksiä vastaan, kunnes se lopulta vuonna 1203 antautui – ei muslimeille vaan lännestä tulleille ristiretkeläisille. Vuonna 1453 se joutui kuitenkin muslimien osmanilaishallitsijan Muhammed II:n valtaan, ja siitä tuli pian osmanien eli turkkilaisten valtakunnan pääkaupunki. Vaikka siis Rooman kaupunki kukistui vuonna 410, kesti vielä monta vuosisataa, ennen kuin kaikki poliittisen Rooman valtakunnan jäänteet hävisivät maailmannäyttämöltä. Ja senkin jälkeen sen vaikutus näkyi yhä uskonnollisissa mahdeissa, joiden perustana olivat Rooman paavinvirka ja idän ortodoksiset kirkot.

6. Mitä aivan uusia valtakuntia kehittyi, ja mikä niistä menestyi parhaiten?

⁶ Mutta 1400-luvulle tultaessa muutamat maat rakensivat aivan uusia valtakuntia. Vaikka jotkin näistä uusista itsenäisistä valloista sijaitsivat Rooman entisten siirtokuntien alueella, nuo valtakunnat eivät olleet vain jatkoa Rooman valtakunnalle. Portugalista, Espanjasta, Ranskasta ja Hollannista tuli kaikista hallintokeskuksia, joiden valta-alue ulottui laajalle. Kaikkein menestyksellisin oli kuitenkin Britannia, joka hallitsi lopulta niin suurta valtakuntaa, ettei sen alueella ’aurinko koskaan laskenut’. Tämä valtakunta levisi eri aikoina käsittämään suuret osat Pohjois-Amerikkaa, Afrikkaa, Intiaa ja Kaakkois-Aasiaa samoin kuin alueita valtavan Tyynenmeren eteläosissa.

7. Miten tuli olemassaoloon eräänlainen kaksoismaailmanvalta, ja miten pitkään seitsemäs ’pää’ eli maailmanvalta Johanneksen sanojen mukaan pysyisi vallassa?

⁷ Jotkin Pohjois-Amerikan siirtokunnat olivat 1800-lukuun mennessä jo irtautuneet Britanniasta ja muodostaneet itsenäisen valtion: Amerikan yhdysvallat. Uuden kansakunnan ja entisen emämaan välillä oli jatkuvasti poliittisia selkkauksia. Mutta ensimmäinen maailmansota pakotti molemmat maat tunnustamaan yhteiset etunsa ja lujitti niiden välille erityissuhteen. Näin tuli olemassaoloon eräänlainen kaksoismaailmanvalta, jonka muodostivat nyt maailman rikkain maa, Amerikan yhdysvallat, ja maailman suurimman valtakunnan tyyssija, Iso-Britannia. Tämä on siis seitsemäs ’pää’ eli maailmanvalta, joka pysyy vallassa lopun aikaan asti ja jonka alueilla nykyajan Jehovan todistajat ensiksi vakiinnuttivat toimintansa. Kuudennen pään pitkään hallitusaikaan verrattuna seitsemäs pysyy vain ”vähän aikaa”, kunnes Jumalan valtakunta tuhoaa kaikki kansakunnat.

Miksi sitä kutsutaan kahdeksanneksi kuninkaaksi?

8, 9. Millä nimellä enkeli kutsuu vertauskuvallista helakanpunaista petoa, ja millä tavoin se on lähtöisin niistä seitsemästä?

⁸ Enkeli selittää edelleen Johannekselle: ”Ja peto, joka oli, mutta ei ole, on itsekin kahdeksas kuningas, mutta on lähtöisin niistä seitsemästä, ja se menee tuhoon.” (Ilmestys 17:11) Vertauskuvallinen helakanpunainen peto ”on lähtöisin” seitsemästä päästä, toisin sanoen se on syntynyt eli kiitollisuudenvelassa olemassaolostaan sen alkuperäisen ’merestä nousseen pedon’ päille, jonka kuva helakanpunainen peto on. Millä tavoin? Vuonna 1919 Angloamerikkalainen valta oli ylinnä oleva pää. Edelliset kuusi päätä olivat kukistuneet, ja hallitsevan maailmanvallan asema oli siirtynyt tälle kaksiosaiselle päälle ja keskittyi nyt siihen. Tämä seitsemäs pää, maailmanvaltojen sarjan nykyinen edustaja, oli liikkeellepanevana voimana Kansainliittoa perustettaessa ja on yhä Yhdistyneiden kansakuntien pääkannattaja ja tärkein taloudellinen tukija. Siksi helakanpunainen peto – kahdeksas kuningas – on vertauskuvallisesti ”lähtöisin” alkuperäisistä seitsemästä päästä. Tästä näkökulmasta lausunto, että se oli lähtöisin niistä seitsemästä, on hyvin sopusoinnussa aikaisemman ilmestyksen kanssa, jonka mukaan peto, jolla on kaksi sarvea samoin kuin karitsalla (Angloamerikkalainen maailmanvalta, alkuperäisen pedon seitsemäs pää), kehotti tekemään kuvan ja antoi sille elämän. – Ilmestys 13:1, 11, 14, 15.

⁹ Lisäksi Kansainliiton alkuperäisiin jäseniin kuului Ison-Britannian ohella maita, jotka hallitsivat joidenkin entisten päiden tyyssijoissa, nimittäin Kreikka, Iran (Persia) ja Italia (Rooma). Lopulta kuuden edellisen maailmanvallan alueita hallitsevista maista tuli pedon kuvaa tukevia jäseniä. Tässäkin mielessä voidaan sanoa, että tämä helakanpunainen peto oli lähtöisin seitsemästä maailmanvallasta.

10. a) Miten voidaan sanoa, että helakanpunainen peto ”on itsekin kahdeksas kuningas”? b) Miten eräs neuvostoliittolainen johtomies ilmaisi tukensa Yhdistyneille kansakunnille?

¹⁰ Huomaa, että helakanpunainen peto ”on itsekin kahdeksas kuningas”. Nykyinen Yhdistyneet kansakunnat on siis suunniteltu sellaiseksi, että se näyttää maailmanhallitukselta. Joskus se on toiminutkin ikään kuin maailmanhallituksena lähettäessään kentälle armeijoita ratkaisemaan kansainvälisiä kiistoja, esimerkiksi Koreassa, Siinain niemimaalla, joissakin Afrikan maissa ja Libanonissa. Se on kuitenkin vain kuninkaan kuva. Uskonnollisen kuvan tavoin sillä ei ole muuta vaikutusta tai voimaa kuin mitä sen olemassaoloon saattaneet ja sitä palvovat sille myöntävät. Silloin tällöin tämä vertauskuvallinen peto näyttää heikolta; se ei ole kuitenkaan koskaan kokenut senkaltaista täydellistä hylkäämistä, jonka Kansainliitto koki, kun sen diktatuuriin taipuvaiset jäsenet syöksivät sen horjuvana syvyyteen. (Ilmestys 17:8) Huolimatta jyrkästi poikkeavista mielipiteistään muilla alueilla eräs huomattava neuvostoliittolainen johtomies yhtyi vuonna 1987 Rooman paaveihin tuen ilmaisemisessa YK:lle. Hän jopa vaati YK:hon perustuvaa ”monipuolista kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää”. Kuten Johannes saa pian tietää, niin koittaa aika, jolloin YK toimii merkittävän arvovaltaisesti. Sitten se vuorostaan ”menee tuhoon”.

Kymmenen kuningasta yhdeksi hetkeksi

11. Mitä Jehovan enkeli kertoo vertauskuvallisen helakanpunaisen pedon kymmenestä sarvesta?

¹¹ Ilmestyksen edellisessä luvussa kuudes ja seitsemäs enkeli vuodattivat Jumalan vihan maljoja. Näin saimme tietää, että maan kuninkaita kootaan Harmagedonissa käytävään Jumalan sotaan ja että ’Suuri Babylon muistetaan Jumalan edessä’. (Ilmestys 16:1, 14, 19) Nyt saamme yksityiskohtaisempia tietoja siitä, miten näitä koskevat Jumalan tuomiot pannaan täytäntöön. Kuuntele jälleen Jehovan enkeliä, kun hän puhuu Johannekselle. ”Ja ne kymmenen sarvea, jotka näit, tarkoittavat kymmentä kuningasta, jotka eivät ole vielä saaneet valtakuntaa, mutta he saavat vallan kuninkaina yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ajatus, ja niin he antavat voimansa ja valtansa pedolle. Nämä tulevat taistelemaan Karitsaa vastaan, mutta koska Karitsa on herrojen Herra ja kuningasten Kuningas, niin hän voittaa heidät. Myös hänen kanssaan kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat.” – Ilmestys 17:12–14.