Luotatko todelliseen Jumalaan?

Tutkimusryhmä oli Amerikan luonnonhistoriallisen museon lähettämänä matkalla tutustumaan arktiseen maahan, jonka tutkimusmatkailija Robert E. Peary oli ilmoittanut nähneensä noin seitsemän vuotta aiemmin, vuonna 1906.

PEARY oli Pohjois-Amerikan luoteiskärjestä Cape Colgatesta käsin havainnut jotain, mikä näytti kaukaisen maan lumihuipuilta, ja nimennyt tuon paikan Crocker Landiksi erään rahoittajansa mukaan. Uuden tutkimusryhmän jäsenet olivat varmasti hyvin innoissaan saadessaan näkyviinsä etäällä siintävän alueen, missä oli kukkuloita, laaksoja ja lumihuippuisia vuoria! Pian he kuitenkin tajusivat, että kyseessä oli pelkkä arktinen kangastus. Tämä näköharha oli pettänyt Pearyn, ja nyt he olivat uhranneet aikaa, energiaa ja resursseja tutkiakseen jotakin sellaista, mitä ei ollut olemassakaan.

Nykyään monet ihmiset omistavat antaumuksensa ja aikaansa jumalille, joiden he uskovat olevan todellisia. Jeesuksen apostolien päivinä palvottiin muun muassa Hermestä ja Zeusta (Apostolien teot 14:11, 12). Meidän aikanamme šintolaiset, hindut ja muut maailman uskontojen harjoittajat palvovat miljoonia jumaluuksia. Raamattu sanookin, että ”on monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’” (1. Korinttilaisille 8:5, 6). Voivatko ne kaikki olla todellisia?

Jumalia jotka ’eivät voi pelastaa’

Ajatellaanpa esimerkiksi kuvien ja symbolien käyttöä palvonnassa. Ne jotka luottavat jumalankuviin tai rukoilevat niiden välityksellä, pitävät niitä yli-inhimillisen voimakkaina pelastajina, jotka voivat palkita ihmisiä tai vapauttaa heidät vaarasta. Mutta voivatko ne todella pelastaa? Psalmista lauloi tällaisista esineistä: ”Kansakuntien epäjumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä. Suu niillä on, mutta mitään ne eivät voi puhua, silmät niillä on, mutta mitään ne eivät voi nähdä. Korvat niillä on, mutta ne eivät voi kääntää korvaansa minkään puoleen. Sitä paitsi niiden suussa ei ole henkeä.” Ne ovat tosiaan jumalia, jotka ’eivät voi pelastaa’. (Psalmit 135:15–17; Jesaja 45:20.)

Jumalankuvien valmistajat saattavat kyllä uskoa, että heidän kättensä töissä on elämää ja voimaa. Niiden palvojatkin luottavat niihin. ”He kuljettavat sitä [jumalankuvaa] olallaan”, sanoi profeetta Jesaja, ”he kantavat sitä ja asettavat sen paikalleen, jotta se seisoisi liikkumatta.” Hän jatkoi: ”Se ei siirry paikaltaan. Sille jopa huudetaan, mutta se ei vastaa; se ei pelasta ketään hänen ahdingostaan.” (Jesaja 46:7.) Totuus on, että jumalankuva pysyy elottomana, olipa siihen luottavan palvojan usko kuinka palava tahansa. Veistetyt kuvat ja valetut patsaat ovat ”arvottomia jumalia” (Habakuk 2:18).

Nykyään on tavallista ihailla, kunnioittaa ja palvoa myös viihdetaiteilijoita, kuuluisia urheilijoita, poliittisia järjestelmiä ja eräitä uskonnollisia johtajia. Rahakin on monille jumala. Kaikissa tapauksissa näistä epäjumalista tehdään jotain sellaista, mitä ne eivät ole. Ne eivät anna eivätkä pysty antamaan kaikkea sitä, mitä niihin uskovat niiltä toivovat. Esimerkiksi varallisuus näyttää ehkä tarjoavan ratkaisun moniin ongelmiin, mutta rikkauden voima on petollinen (Markus 4:19). Eräs tutkija kysyi: ”Miten voimme selittää sen, että kun saadaan sitä, mitä hyvin monet tavoittelevat kuumeisesti ja mitä pidetään jonkinlaisena yleislääkkeenä, niin sen vaikutukset vaihtelevatkin pettymyksestä traumoihin?” Varallisuuden tavoittelu saattaa vaatia ihmistä uhraamaan sellaista, millä on todellista arvoa, kuten hyvän terveyden, onnellisen perhe-elämän, läheiset ihmissuhteet tai kallisarvoisen suhteen Luojaan. Hänen jumalansa osoittautuu pelkäksi ’valheen epäjumalaksi’! (Joona 2:8.)

”Eikä kukaan vastannut”

On mieletöntä sanoa todelliseksi sitä, mikä ei ole todellista. Baal-jumalan palvojat oppivat sen kantapään kautta profeetta Elian päivinä. He uskoivat lujasti, että Baalilla oli voimaa saada tuli lankeamaan alas taivaasta ja kuluttamaan eläinuhri. ”He huusivat huutamistaan avukseen Baalin nimeä aamusta puoleenpäivään saakka ja sanoivat: ’Oi Baal, vastaa meille!’” Oliko Baalilla korvat, joilla kuulla, ja suu, jolla puhua? Kertomus jatkuu: ”Ei kuulunut ääntä, eikä kukaan vastannut.” Itse asiassa ei ”ollut merkkiäkään tarkkaavaisuudesta”. (1. Kuninkaiden kirja 18:26, 29.) Baal ei ollut todellinen, elävä eikä toimintakykyinen.

Miten tärkeää onkaan, että tunnistamme Jumalan, joka on todellinen, ja palvomme häntä! Mutta kuka hän on? Miten luottamus häneen voi hyödyttää meitä?

[Kuvat s. 3]

Pearyn toveri Egingwah tähystää maata

Robert E. Peary

[Lähdemerkinnät]

Egingwah: kirjasta The North Pole: Its Discovery in 1909 Under the Auspices of the Peary Arctic Club, 1910; Robert E. Peary: NOAA

[Kuvat s. 4]

Tämän maailman palvonnan kohteet harhauttavat monia ihmisiä

Luota Jehovaan – todelliseen Jumalaan

Oletko katsellut taivaalle pilvettömänä yönä ja nähnyt siellä satoja tähtiä? Mikä sinun mielestäsi selittää niiden olemassaolon?

YÖN hiljaisuudessa tähdet puhuivat muinaisen Israelin kuninkaalle Daavidille, ja hän kirjoitti: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanlaajuus kertoo hänen kättensä työstä.” (Psalmit 19:1.) Luomakunnan sijasta itse Luoja on arvollinen ”saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman” (Ilmestys 4:11; Roomalaisille 1:25).

”Kaiken rakentaja on Jumala”, sanotaan Raamatussa (Heprealaisille 3:4). Tosi Jumala, ”jonka nimi on Jehova, – – [on] Korkein kaikessa maassa” (Psalmit 83:18). Eikä hän ole mikään harhakuvitelma, kangastus. Jeesus Kristus sanoi taivaallisesta Isästään Jehovasta: ”Hän, joka on lähettänyt minut, on todellinen.” (Johannes 7:28.)

Jehova – tarkoitustensa Täyttäjä

Jumalan ainutkertainen nimi Jehova esiintyy yksistään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa lähes 7000 kertaa. Jo tuo nimi viittaa siihen, että hän on todellinen. Sen merkitys on kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Jehova Jumala osoittaa näin olevansa tarkoitustensa Täyttäjä. Kun Mooses kysyi Jumalalta hänen nimeään, Hän tarkensi sen merkitystä seuraavasti: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Rotherhamin käännöksessä sanotaan ytimekkäästi: ”Minä Olen Tuleva miksi tahansa haluan.” Jehova osoittaa olevansa – eli päättää olla – aina se, mitä tarvitaan, jotta hänen vanhurskaat tarkoituksensa ja lupauksensa toteutuvat käytännössä. Siksi hänellä on vaikuttava määrä erilaisia arvonimiä. Hän on esimerkiksi Luoja, Isä, Suvereeni Herra, Paimen, armeijoiden Jehova, rukouksen Kuulija, Tuomari, Suuri Opettaja ja Lunastaja (Tuomarit 11:27; Psalmit 23:1; 65:2; 73:28; 89:26; Jesaja 8:13; 30:20; 40:28; 41:14).

Ainoastaan tosi Jumalalla on oikeus kantaa nimeä Jehova, sillä ihmiset eivät voi milloinkaan olla varmoja suunnitelmiensa onnistumisesta (Jaakobin kirje 4:13, 14). Vain Jehova voi sanoa: ”Niin kuin rankkasade tulee alas taivaasta, ja lumi, eikä sinne palaa, vaan imeytyy maahan ja panee sen tuottamaan ja orastamaan ja antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, sellaiseksi osoittautuu sanani, joka suustani lähtee. Se ei palaa luokseni tyhjin toimin vaan on tekevä sen, mihin olen mieltynyt, ja menestyvä siinä, mitä varten olen lähettänyt sen.” (Jesaja 55:10, 11.)

Jehova toteuttaa tarkoituksensa niin varmasti, että sekin, mikä ihmisistä ehkä näyttää epätodelliselta, on hänen näkökulmastaan todellista. Kauan sen jälkeen kun Abraham, Iisak ja Jaakob olivat kuolleet, Jeesus sanoi heistä: ”Ei hän [Jehova] ole kuolleiden