Munuaisesi – elämää ylläpitävä suodatin

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN IRLANNIN-KIRJEENVAIHTAJALTA

MAAPALLOLLA ja ihmisen elimistöllä on jotain yhteistä: pitääkseen yllä elämää molemmat tarvitsevat suodattimen. Maapallon on oltava suojassa sitä pommittavilta vahingollisilta säteiltä, jotka tulevat auringosta. Ilmakehämme otsonikerros suodattaa nämä säteet mutta päästää lävitseen elämää ylläpitävän valon maanpinnalle. Entä elimistösi? Monissa elimistön kemiallisissa prosesseissa vapautuu myrkyllisiä aineita ja jäteaineita verenkiertoon. Jos niiden sallittaisiin jäädä elimistöösi, ne aiheuttaisivat sinulle vakavia ongelmia, jopa kuoleman. Niitä täytyy jatkuvasti suodattaa ja poistaa elimistöstä.

Näiden aineiden suodattaminen on munuaisten päätehtäviä. Mutta miten nämä pienet elimet voivat tunnistaa, eristää ja poistaa haitalliset aineet ja pitää samalla huolen siitä, että elintärkeät aineet jäävät ravitsemaan elimistöäsi? Ja miten voit auttaa munuaisiasi ylläpitämään terveyttäsi?

Mitä on munuaistesi sisällä?

Ihmisillä on tavallisesti kaksi munuaista: yksi selkärangan molemmilla puolilla selän alaosassa. Kumpikin niistä on noin 10 senttimetriä pitkä, 5 senttimetriä leveä ja 2,5 senttimetriä paksu ja painaa noin 110–170 grammaa. Munuaisten halkileikkaus paljastaa monia selvästi erottuvia rakenteita, jotka näkyvät oheisissa kaavioissa.

Havainnollistamme munuaisten toimintaa. Kuvittele mielessäsi stadionia, johon tulee tuhansia katselijoita seuraamaan jotain tapahtumaa. Ensin väkijoukon täytyy jakautua lukuisiin pieniin jonoihin. Sitten kussakin jonossa olevat ihmiset menevät yksi kerrallaan turvaporteista, joiden luona ne, joilla ei ole lippua, ohjataan sivuun. Ne joilla on lippu, pääsevät porttien läpi istumapaikoilleen.

Samoin niiden lukuisten aineosien, joista veri koostuu, täytyy kiertää kaikkialla elimistössäsi. Näin tehdessään niiden on kuitenkin kuljettava yhä uudelleen munuaisten läpi. Niitä tuovat munuaisiin suuret verisuonet, munuaisvaltimot, joita on yksi kumpaakin munuaista varten (ks. kuvaa s. 24). Munuaisen sisällä munuaisvaltimo haarautuu pienemmiksi suoniksi, jotka kulkevat munuaisen sisemmissä ja ulommissa kerroksissa. Veresi aineosat ohjataan näin pienemmiksi ja helpommin käsiteltäviksi ”jonoiksi”.

Lopulta veri saapuu pieniin kimppuihin, joissa kussakin on noin 40 tiiviisti pakkautunutta, silmukalla olevaa pikkuriikkistä verisuonta. Kunkin kimpun eli hiussuonikeräsen ympärillä on kaksikerroksinen kalvo, jota sanotaan keräsenkoteloksi eli Bowmanin kapseliksi.a Hiussuonikeränen ja Bowmanin kapseli muodostavat yhdessä ensimmäisen osan munuaisesi ”turvaportista”, nefronista, munuaisesi perussuodatinyksiköstä. Kummassakin munuaisessa on yli miljoona nefronia. Ne ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niitä voi nähdä muuten kuin mikroskoopin avulla! (Ks. kaaviota paljon suurennetusta nefronista s. 25.)

Veresi kaksivaiheinen suodatus

Verenkierrossasi olevat verisolut ja proteiinit ovat korvaamattomia. Ne palvelevat elimistöäsi elintärkeällä tavalla muun muassa kuljettamalla happea, puolustamalla elimistöäsi ja korjaamalla vaurioita. Jotta verisoluja ja proteiineja ei joutuisi hukkaan, ne erotellaan suodatuksen ensimmäisessä vaiheessa muista aineosista. Tämä erikoistehtävä suoritetaan Bowmanin kapselissa. Mutta miten se tapahtuu?

Hiussuonikeräseen tulevat verisuonet haarautuvat pikkuriikkisiksi hiussuoniksi, joissa on hyvin ohuet seinämät. Tämän ansiosta verenpaine voi puristaa osan vesimolekyyleistä ja muista pienistä molekyyleistä hiussuonien ohuen seinämän läpi pois verenkierrosta Bowmanin kapseliin ja tähän yhdistyvään putkeen, jota sanotaan munuaistiehyeksi. Suuret proteiinimolekyylit ja kaikki verisolut pysyvät verenkierrossa ja virtaavat hiussuonien läpi.

Nyt suodatus muuttuu valikoivammaksi. Munuaistesi on pidettävä ehdottomasti huoli siitä, ettei mitään elimistöllesi arvokasta joudu hukkaan. Tässä vaiheessa tiehyessä virtaa vetinen seos, jossa on sekä liuenneita hyödyllisiä molekyylejä että kuona-aineita. Tiehyen sisäseinämässä olevat erikoissolut tunnistavat hyödyllisten aineiden, esimerkiksi veden, suolojen, sokerien, mineraalien, vitamiinien, hormonien ja aminohappojen, molekyylit. Nämä aineet poimitaan tehokkaasti erilleen siten, että ne imetään tiehyen seinämään ja palautetaan verenkiertoon siirtämällä ne ympäröivään hiussuoniverkkoon. Hiussuonet yhdistyvät jälleen pieniksi suoniksi, jotka sitten yhdistyvät verisuoneksi, jota sanotaan munuaislaskimoksi. Sen kautta veresi lähtee munuaisista suodattuneena ja puhdistuneena ja jatkaa elämän ylläpitämistä elimistössäsi.

Kuona-aineiden poistaminen

Mutta mitä tapahtuu sille nesteelle, joka on munuaistiehyessä? Se koostuu ilmiselvästi aineista, joita elimistösi ei halua. Kun neste etenee tiehyessä kohti suurempaa kokoojaputkea, muut tiehyen seinämässä olevat solut erittävät nesteeseen lisää aineita, muun muassa ammoniakkia, kaliumia, virtsa-ainetta, virtsahappoa ja ylimääräistä vettä. Lopputuote on virtsaa.

Lukuisista nefroneista tulevat kokoojaputket liittyvät yhteen ja luovuttavat virtsan munuaispyramidien kärjessä olevista aukoista. Virtsa kulkeutuu munuaisaltaaseen ja poistuu sieltä virtsanjohtimen kautta. Virtsanjohdin yhdistää munuaisen virtsarakkoon. Virtsa säilyy virtsarakossa, kunnes se poistetaan elimistöstä.

Mikroskooppisesta koostaan huolimatta yli kaksi miljoonaa munuaisissasi olevaa nefronia tekee hyvin vaikuttavaa työtä. The New Encyclopædia Britannica -⁠tietosanakirjassa sanotaan: ”Nefronit – – suodattavat 45 minuutissa veressä olevan koko viiden litran vesimäärän.” Sitä mukaa kuin useat eri aineet imeytyvät takaisin ja monet eri prosessit päättyvät, normaali terve elimistö voi poistaa virtsana yhden vuorokauden aikana noin kaksi litraa kuona-ainetta. Miten uuttera ja perusteellinen suodatusjärjestelmä!

Pidä huolta munuaisistasi!

Koska munuaisesi pitävät itse itsensä puhtaina ja toimivina, ne voivat toimia pitkän aikaa. Sinun on kuitenkin tehtävä oma osasi auttaaksesi niitä suoriutumaan tehtävästään. Munuaistesi läpi on mentävä suuri määrä vettä, jotta elimistösi pysyisi terveenä. Riittävän vesimäärän nauttimista pidetään tosiaan tärkeimpänä keinona estää munuaistulehdukset ja munuaiskivien muodostuminen.b Vedenjuonti hyödyttää myös ruoansulatusjärjestelmää ja verenkiertoelimistöä, huomauttaa newyorkilaisen Long Island College Hospital -⁠sairaalan urologisen osaston johtaja tri C. Godec.

Kuinka paljon vettä pitää juoda? Tri Godec ja monet muut lääkärit suosittelevat, että jokaisen ihmisen tulisi juoda ainakin kaksi litraa vettä joka päivä niiden muiden ruokien ja juomien lisäksi, joita hän nauttii. ”Useimmat ihmiset kärsivät veden puutteesta”, tri Godec kertoi Herätkää!-lehdelle. Hän sanoi, että niin kauan kuin munuaisia tai sydäntä ei vaivaa mikään sairaus, vesi on niille hyväksi. ”On kuitenkin juotava riittävästi”, tri Godec sanoi. ”Useimmat eivät tee niin.”

Joidenkin mielestä vesi maistuu paremmalta, jos sitä hieman maustetaan, vaikkapa sitruunalla. Toiset pitävät lähdevedestä tai aktiivihiilisuodattimen läpi lasketusta vedestä. Puhdas tai kevyesti maustettu vesi on joka tapauksessa parempaa munuaisillesi kuin mikään muu juoma. Hedelmämehuissa ja makeutetuissa juomissa oleva sokeri todellisuudessa lisää elimistösi vedentarvetta. Alkoholia ja kofeiinia sisältävät juomat saavat aikaan sen, että elimistösi menettää vettä.

Voi varmasti olla haastavaa ottaa tavaksi juoda kaksi litraa vettä päivässä. Monista voi jo sinänsä olla epämukavaa tai noloa käydä tarpeella tavallista useammin. Elimistösi kuitenkin palkitsee erikoisponnistelusi. Sen lisäksi että riittävän vesimäärän juonti edistää terveyttäsi, se voi jopa parantaa ulkonäköäsi. Lääkärit huomauttavat, että terveellinen ravinto ja runsas nesteenjuonti pitävät tehokkaammin ihosi hyvännäköisenä kuin iholle levitettävät valmisteet.

Valitettavasti janomekanismimme on epätäydellinen, ja se menettää herkkyyttään entisestään, kun me vanhenemme. Emme voi siksi luottaa yksistään siihen, että janontunne kertoo meille, miten paljon vettä tarvitsemme. Miten voit pitää huolen siitä, että juot riittävästi? Jotkut aloittavat päivänsä juomalla kaksi lasia vettä ja juovat sitten lasillisen vettä säännöllisin väliajoin. Toiset pitävät läpinäkyvän vesiastian näkyvillä ja saatavilla, mikä muistuttaa heitä siitä, että heidän pitää siemailla vettä pitkin päivää. Olipa menetelmäsi mikä tahansa, kun juot runsaasti puhdasta vettä, osoitat erinomaisella tavalla arvostavasi munuaisiasi – suurenmoista suodatinta, joka pitää sinut elossa.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 25]

Nefroni – perussuodatinyksikkö

KUMMASSAKIN munuaisessa on yli miljoona nefronia. Kussakin nefronissa oleva tiehytjärjestelmä on keskimäärin noin 3 senttimetriä pitkä ja vain 0,05 millimetriä leveä. Silti jos kaikki yhden munuaisen tiehyet olisi mahdollista oikoa, niiden pituudeksi tulisi noin 30 kilometriä!

Bowmanin kapseli on oikeastaan nefronin munuaistiehyeen pää. Tätä tiehyettä ympäröi hiussuoniksi kutsuttujen pienten verisuonien verkko. Tiehyt yhtyy suurempaan kokoojaputkeen, joka kuljettaa nefronin suodattamat jäteaineet ja myrkylliset aineet pois.

[Kaavio s. 24, 25]

Munuaislaskimo vie vastasuodatetun veren elimistöön

Munuaisvaltimo vie suodattamattoman veren munuaiseen

Munuaispyramidit ovat kartionmuotoisia rakenteita, jotka luovuttavat virtsaa munuaisaltaaseen

Kuorikerroksessa on kunkin nefronin hiussuonikeränen

Munuaisallas on suppilo, joka kerää virtsaa ja ohjaa sitä virtsanjohtimeen

Virtsanjohdin kuljettaa virtsan munuaisesta virtsarakkoon

[Kaavio s. 25]

Nefronit, mikroskooppiset putkimaiset suodattimet, joita on noin kaksi miljoonaa, puhdistavat veren

Hiussuonikeränen

Virtsa kerääntyy munuaistiehyeeseen ja menee virtsarakkoon

Bowmanin kapseli

Hiussuonia