myöskään voi silloin ymmärtää sen suurenmoista merkitystä. Mitä Jumalan nimi merkitsee?

Jumala itse selitti nimensä merkityksen uskolliselle palvelijalleen Moosekselle. Kun tämä esitti kysymyksen hänen nimestään, hän vastasi: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Eräs toinen käännös kuuluu: ”Minä Olen Tuleva miksi tahansa haluan.” (Rotherham, Emphasised Bible.) Jehova voi siis tulla miksi tahansa, mikä on tarpeen, toteuttaakseen tarkoituksensa.

Oletetaan, että sinusta voisi tulla mitä tahansa haluaisit. Mitä siinä tapauksessa tekisit ystäviesi hyväksi? Jos joku heistä sairastuisi vakavasti, voisit muuttua taitavaksi lääkäriksi ja parantaa hänet. Jos toinen kärsisi taloudellisen takaiskun, voisit tehdä itsestäsi varakkaan hyväntekijän ja pelastaa hänet pinteestä. Todellisuudessa mahdollisuutesi ovat kuitenkin rajalliset, kuten meillä kaikilla. Saat Raamattua tutkiessasi nähdä, miten Jehova tulee miksi tahansa, mitä tarvitaan, jotta hänen lupauksensa täyttyvät. Ja hän käyttää mielellään voimaansa niiden puolesta, jotka rakastavat häntä (2. Aikakirja 16:9). Nämä Jehovan persoonallisuuden kauniit piirteet jäävät kätköön niiltä, jotka eivät tunne hänen nimeään.

Nimi Jehova kuuluu siis selvästikin Raamattuun. Kun tiedämme sen merkityksen ja käytämme sitä palvonnassa vapaasti, pääsemme paljon lähemmäksi taivaallista Isäämme Jehovaa.a

PROFEETTA Daniel eli runsaat 500 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Jehova paljasti hänelle kuitenkin tietoa, jonka perusteella olisi mahdollista laskea tarkasti ajankohta, jolloin Jeesus voideltaisiin eli nimitettäisiin Messiaaksi eli Kristukseksi. Danielille kerrottiin: ”Sinun tulee tietää ja ymmärtää, että Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähtemisestä on Messiaaseen, Johtajaan, asti seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa.” (Daniel 9:25.)

Voidaksemme määrittää Messiaan saapumisajan meidän täytyy ensin saada selville, milloin siihen johtava ajanjakso alkoi. Ennustuksen mukaan se alkaisi ”Jerusalemin ennallistamista ja uudelleen rakentamista koskevan sanan lähtemisestä”. Milloin tämä tapahtui? Raamatunkirjoittaja Nehemian mukaan Jerusalemin muurien jälleenrakentamista koskeva sana lähti ”kuningas Artakserkseen kahdentenakymmenentenä vuonna” (Nehemia 2:1, 5–8). Historiantutkijat vahvistavat, että Artakserkseen ensimmäinen täysi vuosi hallitsijana oli 474 eaa. Hänen 20. hallitusvuotensa oli siis vuosi 455 eaa. Tämä on Messiasta koskevan Danielin profetian alkukohta.

Daniel osoittaa, kuinka kauan kestäisi ”Messiaan, Johtajan” tuloon. Ennustuksessa mainitaan ”seitsemän viikkoa, lisäksi kuusikymmentäkaksi viikkoa” eli yhteensä 69 viikkoa. Kuinka pitkä ajanjakso tämä on? Useissa raamatunkäännöksissä (muun muassa suomalaisissa kirkkoraamatuissa) osoitetaan, että kyse ei ole seitsenpäiväisistä viikoista vaan viikoista, jotka koostuvat vuosista: yksi tällainen viikko vastaa seitsemää vuotta. Vuosiviikko eli seitsemän vuoden aikayksikkö oli tuttu käsite muinaisten aikojen juutalaisille. He esimerkiksi viettivät sapattivuotta joka seitsemäs vuosi (2. Mooseksen kirja 23:10, 11). Profeetalliset 69 viikkoa ovat näin ollen 69 seitsemän vuoden jaksoa eli yhteensä 483 vuotta.

Jäljellä on enää laskutoimitus. Jos laskemme 483 vuotta vuodesta 455 eaa. lähtien, tulemme vuoteen 29 ya. Juuri tuona vuonna Jeesus kastettiin ja hänestä tuli Messias.a (Luukas 3:1, 2, 21, 22.) Eikö olekin huomattava Raamatun ennustuksen täyttymys?

JEHOVA JUMALA henkeytti monia Raamatun profeettoja kirjoittamaan muistiin yksityiskohtia luvatun Messiaan syntymästä, palveluksesta ja kuolemasta, jotta voisimme tunnistaa hänet. Nuo kaikki ennustukset täyttyivät Jeesuksessa Kristuksessa. Ne ovat hämmästyttävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia. Tätä valaisee muutama profetia, joissa kerrottiin ennalta Messiaan syntymään ja lapsuuteen liittyviä tapahtumia.

Profeetta Jesaja ennusti, että Messias olisi kuningas Daavidin jälkeläinen (Jesaja 9:7). Jeesus syntyikin Daavidin sukuhaaraan (Matteus 1:1, 6–17).

Profeetta Miika ennusti, että tuosta lapsesta tulisi aikanaan hallitsija ja että hän syntyisi ”Betlehem-Efratassa” (Miika 5:2). Jeesuksen syntymän aikoihin Israelissa oli kaksi Betlehem-nimistä kaupunkia. Toinen sijaitsi Nasaretin lähellä maan pohjoisosassa ja toinen Jerusalemin lähellä Juudassa. Tätä Jerusalemin lähellä olevaa Betlehemiä sanottiin aiemmin Efrataksi. Jeesus syntyi siellä, aivan kuten oli ennustettu (Matteus 2:1).

Raamatussa kerrottiin ennalta myös, että Jumalan Poika kutsuttaisiin ”Egyptistä”. Jeesus vietiin lapsena Egyptiin ja tuotiin sieltä takaisin Herodeksen kuoleman jälkeen, ja näin ennustus täyttyi. (Hoosea 11:1; Matteus 2:15.)

Taulukossa ”Ennustuksia Messiaasta” otsakkeen ”Ennustus” alla olevissa raamatunkohdissa mainitaan yksityiskohtia Messiaasta. Vertaa niitä otsakkeen ”Täyttymys” alla oleviin raamatunkohtiin. Se vahvistaa uskoasi Jumalan sanan totuudenmukaisuuteen.

Pidä raamatunkohtia tutkiessasi mielessä, että nämä profeetalliset jakeet kirjoitettiin muistiin satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää. Jeesus sanoi: ”Kaiken, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen lakiin ja Profeettoihin ja Psalmeihin, on täytyttävä.” (Luukas 24:44.) Voit tarkistaa omasta Raamatustasi, että ne tosiaan täyttyivät – jokaista yksityiskohtaa myöten!

KOLMINAISUUSOPPIIN uskovat ihmiset sanovat, että Jumalassa on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kukin näistä kolmesta persoonasta on yhdenvertainen toisten kanssa, kaikkivaltias ja luomaton. Näin ollen Isä on Jumala, Poika