”Näiden täytyy tapahtua”

”Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ’– – näiden täytyy tapahtua, mutta loppu ei ole vielä.’” (MATTEUS 24:4–6)

1. Minkä aiheen pitäisi kiinnostaa meitä?

OLET epäilemättä kiinnostunut elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Näin ollen sinun pitäisi olla kiinnostunut myös aiheesta, joka vangitsi C. T. Russellin huomion vuonna 1877. Russell, joka perusti myöhemmin Vartiotorni-seuran, kirjoitti julkaisun ”Herramme takaisintulon tarkoitus ja tapa” (The Object and Manner of Our Lord’s Return). Tämä 64-sivuinen kirjanen käsitteli Jeesuksen paluuta eli tuloa, jonka oli määrä toteutua tulevaisuudessa (Johannes 14:3). Kerran ollessaan Öljyvuorella apostolit kysyivät tuosta paluusta: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [tai: ”tulosi”, vuoden 1992 kirkkoraamattu] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” (Matteus 24:3.)

2. Miksi siitä, mitä Jeesus ennusti, on monia ristiriitaisia näkemyksiä?

² Tiedätkö ja ymmärrätkö Jeesuksen vastauksen? Se löytyy kolmesta evankeliumista. Professori D. A. Carson sanoo: ”Harvat Raamatun luvut ovat synnyttäneet yhtä paljon erimielisyyttä tulkitsijoiden keskuudessa kuin Matteuksen 24. luku ja sille rinnakkaiset Markuksen 13. ja Luukkaan 21. luku.” Sitten hän esittää oman mielipiteensä, joka on taas vain yksi ristiriitaisista inhimillisistä näkemyksistä. Viime vuosisadan vaiheilla monet tällaiset näkemykset heijastivat uskon puutetta. Niiden esittäjät olivat sitä mieltä, ettei Jeesus koskaan lausunut evankeliumeissa esitettyjä ajatuksia, että hänen sanansa vääristettiin myöhemmin tai että hänen ennustuksensa ei toteutunut – nämä olivat näkemyksiä, joita historiallis-kriittinen raamatuntutkimus muovasi. Eräs raamatunselittäjä jopa tarkasteli Markuksen evankeliumia ”mahayana-buddhalaisen filosofian linssien läpi”!

3. Miten Jehovan todistajat suhtautuvat Jeesuksen profetiaan?

³ Toisaalta Jehovan todistajat pitävät Raamattua oikeaperäisenä ja luotettavana, ja tämä soveltuu myös siihen, mitä Jeesus sanoi niille neljälle apostolille, jotka olivat hänen kanssaan Öljyvuorella kolme päivää ennen hänen kuolemaansa. C. T. Russellin päivistä lähtien Jumalan kansa on oppinut vähitellen ymmärtämään yhä selvemmin profetiaa, jonka Jeesus siellä esitti. Muutamina viime vuosina Vartiotorni on edelleen kirkastanut heidän ymmärrystään tästä profetiasta. Oletko sinä omaksunut tämän tiedon ja tajunnut, miten se vaikuttaa elämääsi?a Tarkastellaanpa tätä aineistoa.

Traaginen täyttymys lähellä

4. Mistä saattoi johtua se, että apostolit kysyivät Jeesukselta tulevaisuudesta?

⁴ Apostolit tiesivät, että Jeesus oli Messias. Niinpä kun he kuulivat hänen puhuvan kuolemastaan, ylösnousemuksestaan ja paluustaan, he varmaan pohtivat, että jos Jeesus kuolee ja menee pois, niin miten hän voi toteuttaa ne suurenmoiset asiat, joita Messiaalta odotettiin. Lisäksi Jeesus puhui Jerusalemia ja sen temppeliä kohtaavasta lopusta. Apostolit ovat saattaneet miettiä, milloin ja miten se toteutuu. Yrittäessään ymmärtää näitä asioita apostolit kysyivät: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan tunnusmerkkinä siitä, milloin kaikkien näiden päättymisen on määrä tulla?” (Markus 13:4; Matteus 16:21, 27, 28; 23:37–24:2.)

5. Miten Jeesuksen sanat toteutuivat ensimmäisellä vuosisadalla?

⁵ Jeesus ennusti, että olisi sotia, nälänhätää, ruttotauteja ja maanjäristyksiä, että kristittyjä vihattaisiin ja vainottaisiin, että tulisi vääriä messiaita ja että Valtakunnan hyvää uutista saarnattaisiin laajalti. Sitten tulisi loppu. (Matteus 24:4–14; Markus 13:5–13; Luukas 21:8–19.) Jeesus puhui tästä vuoden 33 alkupuolella. Seuraavina vuosikymmeninä hänen valppaat opetuslapsensa saattoivat havaita, että ennustetut asiat toteutuivatkin merkittävällä tavalla. Historia tosiaan osoittaa, että tunnusmerkki täyttyi tuohon aikaan, mikä johti siihen, että juutalainen asiainjärjestelmä päättyi roomalaisten käsissä vuosina 66–70. Miten kaikki tapahtui?

6. Millainen tilanne kehittyi roomalaisten ja juutalaisten välille vuonna 66?

⁶ Juudeassa vuoden 66 kuumana kesänä juutalaiset selootit johtivat hyökkäystä Jerusalemin temppelin lähellä eräässä linnakkeessa olevia roomalaisia vartijoita vastaan, mikä synnytti väkivaltaa muualla maassa. Professori Heinrich Graetz kertoo ”Juutalaisten historiassa” (History of the Jews): ”Cestius Gallus, jolla oli Syyrian käskynhaltijana velvollisuus pitää yllä Rooman asevoimien kunniaa, – – ei voinut enää katsella ympärillään leviävää kapinaa yrittämättä tukahduttaa sitä. Hän kutsui legioonansa kokoon, ja lähiseudun ruhtinaat lähettivät vapaaehtoisesti joukkojaan.” Tämä 30 000 hengen armeija ympäröi Jerusalemin. Taisteltuaan jonkin aikaa juutalaiset vetäytyivät muurien taakse lähelle temppeliä. ”Viitenä perättäisenä päivänä roomalaiset hyökkäsivät muureja vastaan, mutta juudealaisten heittoaseet pakottivat heidät aina vetäytymään. Vasta kuudentena päivänä he onnistuivat kaivamaan maata eräältä kohtaa temppelin edessä olevan pohjoismuurin alta.”

7. Miksi Jeesuksen opetuslapset saattoivat suhtautua asioihin eri tavoin kuin useimmat juutalaiset?

⁷ Kuvittele juutalaisten hämmennystä: hehän olivat pitkään ajatelleet, että Jumala suojelisi heitä ja heidän pyhää kaupunkiaan! Jeesuksen opetuslapsia oli kuitenkin varoitettu ennalta siitä, että Jerusalemia odotti onnettomuus. Jeesus oli ennustanut: ”Sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi rakentavat ympärillesi varustuksen teroitetuista paaluista ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta, ja he iskevät sinut ja sinun sisäpuolellasi olevat lapsesi maahan eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle.” (Luukas 19:43, 44.) Mutta merkitsisikö tämä kuolemaa niille kristityille, jotka olivat Jerusalemissa vuonna 66?

8. Minkä murhenäytelmän Jeesus ennusti, ja keitä olivat ”valitut”, joiden vuoksi päivät lyhennettäisiin?

⁸ Vastatessaan apostoleille Öljyvuorella Jeesus ennusti: ”Nuo päivät tulevat olemaan sellaisen ahdistuksen päiviä, jollaista ei ole sattunut Jumalan luoman luomakunnan alusta siihen aikaan asti eikä enää satu. Ja ellei Jehova olisi lyhentänyt niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi. Mutta niiden valittujen vuoksi, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.” (Markus 13:19, 20; Matteus 24:21, 22.) Päivät siis lyhennettäisiin ja ”valitut” pelastuisivat. Keitä he olivat? Eivät varmastikaan kapinallisia juutalaisia, jotka väittivät palvovansa Jehovaa mutta jotka olivat hylänneet hänen Poikansa (Johannes 19:1–7; Apostolien teot 2:22, 23, 36). Todellisia valittuja olivat silloin ne juutalaiset ja ei-juutalaiset, jotka uskoivat Jeesukseen Messiaana ja Pelastajana. Jumala oli valinnut heidät, ja vuoden 33 helluntaina hän oli muodostanut heidät uudeksi hengelliseksi kansaksi, ”Jumalan Israeliksi”. (Galatalaisille 6:16; Luukas 18:7; Apostolien teot 10:34–45; 1. Pietarin kirje 2:9.)

9, 10. Miten roomalaisten hyökkäyksen päivät ’lyhennettiin’, ja mikä oli tulos?

⁹ ’Lyhennettiinkö’ päivät ja pelastuivatko Jerusalemissa olleet voidellut? Professori Graetz esittää: ”[Cestius Gallus] ei katsonut viisaaksi jatkaa taistelua sankarillisia intoilijoita vastaan ja ryhtyä pitkään sotaan tuohon aikaan vuodesta, jolloin syyssateet pian alkaisivat – – ja voisivat estää muonan ja muiden tarvikkeiden toimittamisen armeijalle. Luultavasti siksi hän piti järkevämpänä perääntyä.” Ajattelipa Cestius Gallus mitä hyvänsä, roomalainen armeija vetäytyi kaupungista, ja takaa ajavat juutalaiset aiheuttivat sille vakavia tappioita.

¹⁰ Tuo roomalaisten yllättävä vetäytyminen mahdollisti sen, että ”lihaa” – Jeesuksen opetuslapsia, jotka olivat vaarassa Jerusalemin sisäpuolella – pelastui. Historia kertoo, että kun tämä suotuisa hetki koitti, kristityt pakenivat alueelta. Jumala tosiaan osoitti kykynsä tietää tulevaisuus etukäteen ja varmistaa palvojiensa elossa säilyminen! Mutta miten kävi niille juutalaisille, jotka eivät uskoneet vaan jäivät Jerusalemiin ja Juudeaan?

Aikalaiset näkisivät sen

11. Mitä Jeesus sanoi ”tästä sukupolvesta”?

¹¹ Monet juutalaiset ajattelivat, että heidän temppeliin keskittyvä palvontajärjestelmänsä jatkuisi vielä pitkään. Mutta Jeesus sanoi: ”Oppikaa nyt viikunapuusta – – tämä: Niin pian kuin sen nuori oksa mehevöityy ja työntää esiin lehtiä, te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin myös te, kun näette kaikki nämä, tietäkää, että hän on lähellä, ovilla. Totisesti minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät missään tapauksessa katoa.” (Matteus 24:32–35.)

12, 13. Miten opetuslapset todennäköisesti ymmärsivät Jeesuksen viittauksen ”tähän sukupolveen”?

¹² Vuotta 66 edeltävinä vuosina kristityt saattoivat nähdä paljon sellaista, mikä täytti yhteismerkin alkuosaa: sotia, nälänhätää, jopa Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista laajalti (Apostolien teot 11:28; Kolossalaisille 1:23). Mutta milloin tulisi loppu? Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ’Tämä sukupolvi [kreik. ge·ne·aʹ] ei katoa’? Jeesus oli usein sanonut vastustavista juutalaisista koostuvaa aikalaistensa joukkoa, uskonnolliset johtajat mukaan luettuina, ”sukupolveksi, joka on paha ja avionrikkoja” (Matteus 11:16; 12:39, 45; 16:4; 17:17; 23:36). Kun hän siis puhui Öljyvuorella jälleen ”tästä sukupolvesta”, hän ei ilmeisestikään tarkoittanut koko juutalaisten heimokuntaa kautta historian eikä hän tarkoittanut seuraajiaan, vaikka nämä olivat ”valittu suku” (1. Pietarin kirje 2:9). Jeesus ei myöskään sanonut, että ”tämä sukupolvi” olisi jokin ajanjakso.

¹³ Sen sijaan Jeesuksella oli mielessään silloiset vastustavat juutalaiset, jotka näkisivät hänen antamansa tunnusmerkin täyttymyksen. Professori Joel B. Green sanoo Luukkaan 21:32:ssa olevasta viittauksesta ”tähän sukupolveen” seuraavasti: ”Kolmannessa evankeliumissa ’tämä sukupolvi’ (ja vastaavat ilmaukset) on säännönmukaisesti merkinnyt Jumalan tarkoitusta vastustavien ihmisten luokkaa. – – [Se viittaa] ihmisiin, jotka kääntävät itsepäisesti selkänsä Jumalan tarkoitukselle.”b

14. Mitä tuo ”sukupolvi” koki, mutta miten lopputulos oli kristittyjen osalta erilainen?

¹⁴ Juutalaisten vastustajien paha sukupolvi, joka saattoi panna merkille tunnusmerkin täyttymisen, näkisi myös lopun (Matteus 24:6, 13, 14). Ja niin kävikin! Vuonna 70 Rooman armeija palasi Tituksen, keisari Vespasianuksen pojan, johdolla. Juutalaiset, jotka saarrettiin jälleen kaupunkiin, kokivat lähes uskomattomia kärsimyksiä.c Silminnäkijä Flavius Josefus kertoo, että siihen mennessä kun roomalaiset hävittivät kaupungin, noin 1 100 000 juutalaista oli kuollut ja noin 100 000 oli viety vankeuteen, jossa useimmat kohtasivat pian kauhistavan loppunsa: nääntymisen nälkään tai kuoleman roomalaisissa teattereissa. Vuosien 66–70 ahdistus oli tosiaan suurin, mitä Jerusalem ja juutalainen järjestelmä olivat koskaan kokeneet tai koskaan kokisivat. Miten erilainen olikaan lopputulos niiden kristittyjen osalta, jotka olivat noudattaneet Jeesuksen profeetallista varoitusta ja lähteneet Jerusalemista sen jälkeen kun Rooman armeija oli lähtenyt sieltä vuonna 66! Voidellut kristityt ”valitut”’pelastuivat’ eli varjeltuivat vuonna 70. (Matteus 24:16, 22.)

Toinen täyttymys odotettavissa

15. Mistä voimme tietää varmasti, että Jeesuksen ennustuksella olisi suurempi täyttymys vuoden 70 jälkeen?

¹⁵ Siinä ei kuitenkaan ollut kaikki. Jeesus oli osoittanut aiemmin, että kaupungin hävittämisen jälkeen hän tulisi Jehovan nimessä (Matteus 23:38, 39; 24:2). Sitten hän selvensi tätä ennustuksessaan, jonka hän esitti Öljyvuorella. Mainittuaan tulevan ”suuren ahdistuksen” hän sanoi, että sen jälkeen ilmaantuisi vääriä kristuksia ja Jerusalem olisi pitkään kansakuntien tallattavana. (Matteus 24:21, 23–28; Luukas 21:24.) Saattoiko olla tulossa toinen, suurempi täyttymys? Tosiasiat vastaavat myöntävästi. Kun vertaamme Ilmestyksen 6:2–8:aa (joka kirjoitettiin Jerusalemia vuonna 70 kohdanneen ahdistuksen jälkeen) Matteuksen 24:6–8:aan ja Luukkaan 21:10, 11:een, näemme, että edessä oli sotia, elintarvikepulaa ja ruttotauteja suuremmassa mitassa. Tämä Jeesuksen sanojen suurempi täyttymys on ollut nähtävissä siitä lähtien, kun ensimmäinen maailmansota puhkesi vuonna 1914.

16–18. Mitä odotamme vielä tapahtuvaksi?

¹⁶ Jehovan todistajat ovat kymmenien vuosien ajan opettaneet, että tunnusmerkin nykyinen täyttymys todistaa ”suuren ahdistuksen” olevan vielä tulossa. Nykyinen paha ”sukupolvi” tulee näkemään tuon ahdistuksen. Vaikuttaa siltä, että siinä on jälleen alkuvaihe (hyökkäys kaikkea väärää uskontoa vastaan) samoin kuin Galluksen hyökkäys vuonna 66 aloitti Jerusalemin ahdistuksen.d Sitten tarkemmin määrittelemättömän pituisen ajan jälkeen tulee loppu: maailmanlaajuisessa mitassa tapahtuva tuho, joka vastaa vuoden 70 tuhoa.

¹⁷ Jeesus viittasi aivan edessämme olevaan ahdistukseen, kun hän sanoi: ”Kohta noiden päivien ahdistuksen [väärän uskonnon tuhon] jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät. Ja sitten Ihmisen Pojan tunnusmerkki näkyy taivaalla, ja sitten kaikki maan heimot lyövät itseään valittaen, ja ne näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä voimalla ja suurella kirkkaudella.” (Matteus 24:29, 30.)

¹⁸ Jeesus itse siis sanoo, että ”noiden päivien ahdistuksen jälkeen” nähdään jonkinlaisia taivaallisia ilmiöitä (vrt. Joel 2:28–32; 3:15). Tämä tulee hätkähdyttämään ja järkyttämään tottelemattomia ihmisiä siinä määrin, että he ”lyövät itseään valittaen”. Monet ”tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”. Mutta eivät kuitenkaan tosi kristityt! He ’nostavat päänsä, koska heidän vapautuksensa on lähestymässä’. (Luukas 21:25, 26, 28.)

Tuomio edessä!

19. Mistä voimme tietää, milloin vertaus lampaista ja vuohista täyttyy?

¹⁹ Huomaa, miten Matteuksen 24:29–31:ssä ennustetaan, että 1) Ihmisen Poika tulee, 2) tähän tuloon liittyy suuri kirkkaus, 3) enkelit tulevat olemaan hänen kanssaan ja 4) kaikki maan heimot tulevat näkemään hänet. Jeesus toistaa nämä piirteet vertauksessa lampaista ja vuohista (Matteus 25:31–46). Voimme siksi päätellä, että tämä vertaus koskee ahdistuksen puhkeamisen jälkeistä aikaa, jolloin Jeesus tulee enkeleineen ja istuu valtaistuimelleen tuomitsemaan (Johannes 5:22; Apostolien teot 17:31; vrt. 1. Kuninkaiden kirja 7:7; Daniel 7:10, 13, 14, 22, 26; Matteus 19:28). Ketkä tullaan tuomitsemaan ja millaisin tuloksin? Vertaus osoittaa, että Jeesus kiinnittää huomiota kaikkiin kansakuntiin ikään kuin ne olisivat kokoontuneet aivan hänen taivaallisen valtaistuimensa eteen.

20, 21. a) Mitä tapahtuu Jeesuksen vertauksen lampaille? b) Millainen tulevaisuus odottaa vuohia?

²⁰ Lampaankaltaiset miehet ja naiset erotetaan Jeesuksen oikealle puolelle, hänen suosioonsa. Miksi? Koska he ovat käyttäneet tilaisuuksiaan tehdä hyvää hänen veljilleen, voidelluille kristityille, jotka tulevat olemaan Kristuksen hallitsijatovereita taivaallisessa Valtakunnassa (Daniel 7:27; Heprealaisille 2:9–3:1). Vertauksen mukaisesti miljoonat lampaankaltaiset kristityt ovat tunnistaneet Jeesuksen hengelliset veljet ja työskennelleet heidän tukenaan. Näin ollen ”suurella joukolla” on Raamattuun perustuva toivo säilyä elossa ”suuresta ahdistuksesta” ja elää sitten ikuisesti paratiisissa, Jumalan valtakunnan maallisella valta-alueella. (Ilmestys 7:9, 14; 21:3, 4; Johannes 10:16.)

²¹ Miten erilainen onkaan vuohien tulevaisuudennäkymä! Matteuksen 24:30:ssä kuvaillaan, että he ”lyövät itseään valittaen”, kun Jeesus tulee. Ja siihen heillä on aihettakin, sillä he ovat siihen mennessä osoittaneet hylänneensä Valtakunnan hyvän uutisen, vastustaneensa Jeesuksen opetuslapsia ja pitäneensä parempana maailmaa, joka on häviämässä (Matteus 10:16–18; 1. Johanneksen kirje 2:15–17). Jeesus – ei kukaan hänen opetuslapsistaan maan päällä – ratkaisee, ketkä ovat vuohia. Hän sanoo heistä: ”Nämä menevät ikuiseen pois karsiintumiseen.” (Matteus 25:46.)

22. Mikä Jeesuksen profetian osa ansaitsee sen, että tarkastelemme sitä vielä lisää?

²² On ollut sykähdyttävää, miten ymmärryksemme Matteuksen 24. ja 25. luvun suhteen on edistynyt. Yksi Jeesuksen ennustuksen osa ansaitsee meiltä kuitenkin lisähuomiota: ’pyhässä paikassa seisova autioittava iljetys’. Jeesus kehotti seuraajiaan käyttämään tarkkanäköisyyttä tämän suhteen ja olemaan valmiita toimintaan. (Matteus 24:15, 16.) Mikä on tämä ”autioittava iljetys”? Milloin se seisoo pyhässä paikassa? Ja miten nykyisen ja tulevan elämän odotteemme liittyvät asiaan? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

”Lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään”

”Kun näette autioittavan iljetyksen – – seisovan pyhässä paikassa – – silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille.” (MATTEUS 24:15, 16)

1. Mikä oli tuloksena siitä Jeesuksen antamasta varoituksesta, joka esitetään Luukkaan 19:43, 44:ssä?

KUN meitä varoitetaan lähestyvästä onnettomuudesta, voimme onnistua välttämään sen (Sananlaskut 22:3). Kuvittele siis tilannetta, jossa Jerusalemin kristityt olivat sen jälkeen kun roomalaiset hyökkäsivät tuohon kaupunkiin vuonna 66. Jeesus oli varoittanut, että kaupunki piiritettäisiin ja tuhottaisiin (Luukas 19:43, 44). Useimmat juutalaiset eivät kuunnelleet häntä. Mutta hänen opetuslapsensa ottivat hänen varoituksestaan vaarin. Sen ansiosta he pelastuivat onnettomuudelta, joka koitti vuonna 70.

2, 3. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Jeesuksen profetiasta, joka on merkitty muistiin Matteuksen 24:15–21:een?

² Myös meitä nykyään eläviä koskevassa profetiassa Jeesus kuvaili yhteismerkin, johon kuului sotia, nälänhätää, maanjäristyksiä, ruttotauteja ja Jumalan valtakuntaa saarnaavien kristittyjen vainoa (Matteus 24:4–14; Luukas 21:10–19). Jeesus esitti myös johtolangan, jonka avulla hänen opetuslapsensa voisivat tietää, että loppu oli lähellä: ’autioittava iljetys seisoo pyhässä paikassa’ (Matteus 24:15). Tarkastelemme uudelleen noita merkityksellisiä sanoja nähdäksemme, miten ne voivat vaikuttaa elämäämme nykyään ja tulevaisuudessa.

³ Hahmoteltuaan tunnusmerkin Jeesus sanoi: ”Kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa (lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään), silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille. Älköön se, joka on katolla, tulko alas ottamaan tavaroita talostaan, älköönkä se, joka on pellolla, palatko taloon noutamaan päällysvaippaansa. Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Rukoilkaa jatkuvasti, ettei pakonne sattuisi talviaikaan eikä sapattipäivänä, sillä sitten tulee olemaan suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti.” (Matteus 24:15–21.)

4. Mikä osoittaa, että Matteuksen 24:15:llä oli täyttymys ensimmäisellä vuosisadalla?

⁴ Markuksen ja Luukkaan kertomuksissa esitetään lisää yksityiskohtia. Kun Matteus sanoo autioittavan iljetyksen ”seisovan pyhässä paikassa”, Markus 13:14 sanoo sen ”seisovan siinä, missä sen ei pitäisi”. Luukkaan 21:20 lisää Jeesuksen sanat: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen autioitus on tullut lähelle.” Tämä auttaa meitä ymmärtämään, että ensimmäiseen täyttymykseen sisältyi roomalaisten vuonna 66 aloittama hyökkäys Jerusalemia ja sen temppeliä vastaan – joka oli pyhä paikka juutalaisille, mutta ei enää pyhä paikka Jehovalle. Seurauksena oli täydellinen autioitus, kun roomalaiset tuhosivat sekä kaupungin että temppelin vuonna 70. Mikä oli ”iljetys” siihen aikaan? Ja miten se ’seisoi pyhässä paikassa’? Vastaukset näihin kysymyksiin auttavat selvittämään ennustuksen nykyisen täyttymyksen.

5, 6. a) Miksi Danielin 9. luvun lukijat tarvitsisivat tarkkanäköisyyttä? b) Miten Jeesuksen profetia ”iljetyksestä” täyttyi?

⁵ Jeesus kehotti lukijoita käyttämään tarkkanäköisyyttä. Minkä lukijoita? Todennäköisesti Danielin 9. luvun. Siinä oleva profetia osoittaa Messiaan ilmaantumisajan ja ennustaa, että hänet ”raivataan pois” kolmen ja puolen vuoden kuluttua. Profetiassa sanotaan: ”Autioittaja tulee olemaan iljetysten siivellä, ja perinpohjaiseen hävitykseen asti virtaa se, mistä on tehty päätös, myös autiona olevan ylle.” (Daniel 9:26, 27; ks. myös Daniel 11:31; 12:11.)

⁶ Juutalaiset ajattelivat tämän täyttyneen silloin, kun Antiokhos IV häpäisi temppelin noin 200 vuotta aiemmin. Jeesuksen sanat osoittivat kuitenkin toista: hän kehotti tarkkanäköisyyteen, koska ”iljetyksen” piti vielä ilmaantua ja seistä ”pyhässä paikassa”. Jeesus viittasi selvästikin Rooman armeijaan, joka tulisi vuonna 66 erityisine sotamerkkeineen. Tällaiset kauan käytössä olleet symbolit olivat todellisuudessa epäjumalia ja juutalaisten silmissä iljettäviä.a Mutta milloin roomalaiset sotilaat ’seisoisivat pyhässä paikassa’? Se tapahtui, kun Rooman armeija sotamerkkeineen hyökkäsi Jerusalemiin ja sen temppeliin, jota juutalaiset pitivät pyhänä. Roomalaiset alkoivat jopa kaivaa maata temppelialueen muurin alta. Tosiaankin se, mikä oli ollut pitkään iljettävää, seisoi nyt pyhässä paikassa! (Jesaja 52:1; Matteus 4:5; 27:53; Apostolien teot 6:13.)

Nykyinen ”iljetys”

7. Mikä Jeesuksen profetia täyttyy meidän aikanamme?

⁷ Olemme ensimmäisestä maailmansodasta lähtien nähneet Matteuksen 24. lukuun muistiin merkityn Jeesuksen tunnusmerkin laajemman täyttymyksen. On kuitenkin muistettava hänen sanansa: ”Kun näette autioittavan iljetyksen – – seisovan pyhässä paikassa – – silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille.” (Matteus 24:15, 16.) Tällä profetian piirteellä täytyy olla täyttymys meidänkin aikanamme.

8. Millainen käsitys Jehovan todistajilla on vuosien ajan ollut siitä, mikä ”iljetys” on nykyään?

⁸ Vartiotorni-lehden vuoden 1921 kesäkuun numerosta ilmeni Jehovan palvelijoiden luottamus tämän profetian täyttymiseen, kun Lähi-idän tapahtumista kerrottaessa kohdistettiin huomio tuohon profetiaan. Niinpä Vartiotornissa 15.2.1930 sanottiinkin sivulla 53 selvästi: ”Koko Kansainliiton tarkoituksena on kääntää ihmiset pois Jumalasta ja Kristuksesta, ja sentähden se on hävittävä, Saatanan tuote ja kauhistus Jumalan silmissä.” ”Iljetys” ilmaantui siis vuonna 1919. Aikanaan Kansainliitto väistyi Yhdistyneiden kansakuntien tieltä. Jehovan todistajat ovat jo kauan paljastaneet, että nämä ihmisten rauhanjärjestöt ovat iljettäviä Jumalan silmissä.

9, 10. Miten aiempi ymmärrys suuresta ahdistuksesta vaikutti näkemykseemme siitä, milloin ”iljetys” seisoisi pyhässä paikassa?

⁹ Edellisessä kirjoituksessa luotiin katsaus Matteuksen luvuista 24 ja 25 saatuun selvempään näkemykseen. Kaipaisiko ajatus ’iljetyksen seisomisesta pyhässä paikassa’ hiukan selvennystä? Ilmeisesti. Jeesuksen profetia yhdistää ’seisomisen pyhässä paikassa’ ennustetun ”ahdistuksen” puhkeamiseen. Vaikka ”iljetys” on siis ollut pitkään olemassa, niin sen ’seisomisen pyhässä paikassa’ ja suuren ahdistuksen välisen yhteyden pitäisi vaikuttaa käsitykseemme. Miten niin?

¹⁰ Jumalan kansa ymmärsi aikoinaan, että suuren ahdistuksen ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 1914 ja että sen viimeinen osa koittaisi Harmagedonin taistelussa (Ilmestys 16:14, 16; vrt. Vartiotorni [engl.] 1.4.1939 s. 110). Tästä syystä voimme ymmärtää, miksi aikoinaan ajateltiin, että viimeisten päivien ”iljetyksen” on täytynyt seisoa pyhässä paikassa pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

11, 12. Mikä korjattu näkemys suuresta ahdistuksesta esitettiin vuonna 1969?

¹¹ Myöhempinä vuosina olemme kuitenkin nähneet asiat toisin. Torstaina 10. heinäkuuta 1969 New Yorkin kansainvälisessä ”Rauha maassa” -konventissa F. W. Franz, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran silloinen varapresidentti, piti sähköistävän puheen. Tarkastellessaan aiempaa ymmärrystämme Jeesuksen profetiasta veli Franz sanoi: ”Selitettiin, että ’suuri ahdistus’ oli alkanut vuonna 1914 ja että sen ei sallittu jatkua keskeytyksettä silloin, vaan Jumala pysähdytti ensimmäisen maailmansodan marraskuussa vuonna 1918. Siitä lähtien Jumala salli ajanjakson valittujen kristittyjen voidellun jäännöksensä toimintaa varten, ennen kuin hän antaa ’suuren ahdistuksen’ loppuosan jatkua Harmagedonissa.”

¹² Sitten esitettiin merkittävästi korjattu selitys: ”Vastatakseen – – ensimmäisen vuosisadan tapahtumia – – vastakuvallinen ’suuri ahdistus’ ei alkanut vuonna 1914. Se, mitä tapahtui Jerusalemin nykyiselle vastakuvalle vuosina 1914–1918, oli vain ’ahdistuksen tuskien alkua’ – –. ’Suuri ahdistus’, jonka kaltaista ei enää tule, on vielä edessäpäin, sillä se merkitsee väärän uskonnon (myös kristikunnan) maailmanmahdin hävitystä, jota seuraa ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota’ Harmagedonissa.” Tämä merkitsi sitä, että koko suuri ahdistus oli vielä edessäpäin.

13. Miksi on johdonmukaista sanoa, että ”iljetys” tulee ’seisomaan pyhässä paikassa’?

¹³ Tämä vaikuttaa suoranaisesti siihen, milloin ”iljetyksen” ymmärretään seisovan pyhässä paikassa. Muistathan, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla. Roomalaiset hyökkäsivät Jerusalemiin vuonna 66, mutta he vetäytyivät odottamatta, minkä ansiosta kristittyä ”lihaa” pelastui (Matteus 24:22). Tämän mukaisesti odotamme, että suuri ahdistus alkaa pian, mutta että se lyhennetään Jumalan valittujen vuoksi. Huomaa seuraava avainseikka: muinaisessa mallissa yhdistettiin ’pyhässä paikassa seisova iljetys’ kenraali Galluksen johdolla vuonna 66 tapahtuneeseen roomalaisten hyökkäykseen. Tuon hyökkäyksen nykyinen vastakuva – suuren ahdistuksen puhkeaminen – on vielä edessäpäin. Siksi ”autioittava iljetys”, joka on ollut olemassa vuodesta 1919 lähtien, on ilmeisesti vasta tulevaisuudessa seisova pyhässä paikassa.b Miten tämä tapahtuu? Ja miten se voi vaikuttaa meihin?

Tuleva hyökkäys

14, 15. Miten Ilmestyksen 17. luku auttaa meitä ymmärtämään Harmagedoniin johtavia tapahtumia?

¹⁴ Ilmestyskirjassa kuvaillaan tulevaa tuhoisaa hyökkäystä väärää uskontoa vastaan. Luvussa 17 esitetään Jumalan tuomio ”Suurta Babylonia, maan porttojen ja iljetysten äitiä” – väärän uskonnon maailmanmahtia – vastaan. Kristikunnalla on keskeinen osa, ja se väittää olevansa liittosuhteessa Jumalaan (vrt. Jeremia 7:4). Väärät uskonnot, kristikunta mukaan luettuna, ovat olleet pitkään luvattomissa suhteissa ”maan kuninkaiden” kanssa, mutta tämä päättyy noiden uskontojen autioitukseen. (Ilmestys 17:2, 5.) Kenen käsissä?

¹⁵ Ilmestyskirjassa kuvaillaan ”helakanpunainen peto”, joka on olemassa jonkin aikaa, joka katoaa ja sitten palaa (Ilmestys 17:3, 8). Maailman hallitsijat tukevat tätä petoa. Profetiassa esitetyt yksityiskohdat auttavat meitä saamaan selville, että tämä vertauskuvallinen peto on rauhanjärjestö, joka tuli olemassaoloon vuonna 1919 Kansainliittona (”iljetys”) ja joka on nyt Yhdistyneet kansakunnat. Ilmestyksen 17:16, 17 osoittaa, että Jumala panee vielä joidenkin tässä ”pedossa” huomattavassa asemassa olevien ihmishallitsijoiden sydämeen sellaisen ajatuksen, että he autioittavat väärän uskonnon maailmanmahdin. Tuo hyökkäys merkitsee suuren ahdistuksen puhkeamista.

16. Mitä uskontoon liittyviä merkittäviä kehitysvaiheita on käynnissä parhaillaan?

¹⁶ Koska suuren ahdistuksen alku on vielä tulevaisuudessa, niin onko ’pyhässä paikassa seisominen’ yhä edessäpäin? Ilmeisesti on. Vaikka ”iljetys” ilmaantui tämän vuosisadan alkupuolella ja on siis ollut olemassa vuosikymmeniä, se asettuu ainutlaatuisella tavalla ”pyhään paikkaan” lähitulevaisuudessa. Samoin kuin Kristuksen seuraajien on täytynyt ensimmäisellä vuosisadalla seurata tarkasti tapahtumia saadakseen selville, miten ’pyhässä paikassa seisominen’ toteutuisi, samoin täytyy nykyään elävien kristittyjen. Eittämättä meidän on odotettava profetian varsinaista täyttymistä saadaksemme selville kaikki yksityiskohdat. On kuitenkin merkille pantavaa, että joissakin maissa tunnetaan jo huomattavaa ja kasvavaa vastenmielisyyttä uskontoa kohtaan. Jotkin poliittiset ainekset, jotka ovat liitossa tosi uskosta poikenneiden entisten kristittyjen kanssa, lietsovat vihamielisyyttä yleensä uskontoa vastaan ja erityisesti tosi kristittyjä vastaan. (Psalmit 94:20, 21; 1. Timoteukselle 6:20, 21.) Näin ollen poliittiset voimat ’taistelevat Karitsaa vastaan’ jo nyt, ja, kuten Ilmestyksen 17:14:ssä osoitetaan, tämä taistelu kiihtyy. Vaikka he eivät pääse kirjaimellisesti käsiksi Jumalan Karitsaan – Jeesukseen Kristukseen tämän korotetussa, kirkastetussa tilassa – he kohdistavat edelleen vastustuksensa Jumalan tosi palvojiin, erityisesti hänen ’pyhiinsä’ (Daniel 7:25; vrt. Roomalaisille 8:27; Kolossalaisille 1:2; Ilmestys 12:17). Meillä on Jumalan antama varmuus siitä, että Karitsa ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, voittavat (Ilmestys 19:11–21).

17. Mitä voisimme – olematta dogmaattisia – sanoa siitä, miten ”iljetys” tulee seisomaan pyhässä paikassa?

¹⁷ Me tiedämme, että väärää uskontoa odottaa autioitus. Suuri Babylon on ”juovuksissa pyhien verestä”, ja se on toiminut kuin kuningatar, mutta sen tuho on varma. Se on käyttänyt epäpuhdasta vaikutusvaltaansa maan kuninkaisiin, mutta tuo suhde muuttuu dramaattisesti ’kymmenen sarven ja pedon’ taholta silmittömäksi vihaksi. (Ilmestys 17:6, 16; 18:7, 8.) Kun ”helakanpunainen peto” hyökkää uskonnollisen porton kimppuun, ”iljetys” seisoo uhkaavasti kristikunnan niin sanotussa pyhässä paikassa.c Autioitus alkaa siis uskottomasta kristikunnasta, joka esiintyy pyhänä.

Miten ”paeta”?

18, 19. Mitä perusteluja esitetään sen osoittamiseksi, että ’vuorille pakeneminen’ ei tule merkitsemään uskonnon vaihtamista?

¹⁸ Ennustettuaan ’iljetyksen seisomisen pyhässä paikassa’ Jeesus kehotti tarkkanäköisiä ihmisiä toimimaan. Tarkoittiko hän sitä, että tuona myöhäisenä ajankohtana – kun ”iljetys”’seisoo pyhässä paikassa’ – monet pakenevat väärästä uskonnosta ja asennoituvat tosi palvonnan puolelle? Tuskinpa. Ajattelehan ensimmäistä täyttymystä. Jeesus sanoi: ”Alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille. Älköön se, joka on katolla, tulko alas älköönkä menkö sisään ottamaan mitään talostaan, älköönkä se, joka on pellolla, palatko sen luo, mikä on jäänyt taakse, noutamaan päällysvaippaansa. Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Rukoilkaa jatkuvasti, ettei se sattuisi talviaikaan.” (Markus 13:14–18.)

¹⁹ Jeesus ei sanonut, että ainoastaan Jerusalemissa olevien piti lähteä pois, ikään kuin hän olisi korostanut sitä, että heidän piti lähteä pois juutalaisen palvonnan keskuksesta; hänen varoituksensa ei myöskään merkinnyt uskonnon vaihtamista: väärästä pakenemista ja tosi uskonnon omaksumista. Jeesuksen opetuslapsia ei varmasti tarvinnut kehottaa pakenemaan uskonnosta toiseen, sillä heistä oli jo tullut tosi kristittyjä. Eikä vuonna 66 tehty hyökkäys saanut juutalaisuuden harjoittajia Jerusalemissa ja kautta Juudean hylkäämään tuota uskontoa ja omaksumaan kristillisyyttä. Professori Heinrich Graetz sanoo, että ne, jotka ajoivat takaa pakenevia roomalaisia, palasivat kaupunkiin: ”Selootit palasivat Jerusalemiin (8. lokakuuta) riemukkaita sotalauluja kaiuttaen ja sydän sykkien iloisessa vapauden ja riippumattomuuden toivossa. – – Eikö Jumala ollut auttanut heitä yhtä armollisesti kuin Hän oli auttanut heidän esi-isiään? Selootit eivät tunteneet sydämessään lainkaan tulevaisuuden pelkoa.”

20. Millä tavoin varhaiset opetuslapset reagoivat Jeesuksen kehotukseen paeta vuorille?

²⁰ Miten sitten tuo verraten pieni määrä valittuja silloin menneisyydessä toimi Jeesuksen neuvon mukaan? Lähtemällä Juudeasta ja pakenemalla vuorille Jordanin toiselle puolelle he osoittivat, että he eivät kuuluneet juutalaiseen järjestelmään poliittisesti eivätkä uskonnollisesti. He jättivät pellot ja kodit eivätkä koonneet edes omaisuuttaan taloistaan. Luottaen Jehovan suojelukseen ja tukeen he asettivat hänen palvontansa kaiken muun edelle, mikä olisi saattanut tuntua tärkeältä. (Markus 10:29, 30; Luukas 9:57–62.)

21. Mitä ei ole odotettavissa, kun ”iljetys” hyökkää?

²¹ Pohditaanpa nyt suurempaa täyttymystä. Olemme vuosikymmeniä kehottaneet ihmisiä lähtemään väärästä uskonnosta ja asennoitumaan tosi palvonnan puolelle (Ilmestys 18:4, 5). Miljoonat ovat tehneet niin. Jeesuksen profetia ei osoita, että kun suuri ahdistus puhkeaa, ihmiset kääntyisivät suurin joukoin puhtaaseen palvontaan; vuonna 66 ei varmasti tapahtunut mitään juutalaisten joukkokääntymystä. Tosi kristityt tuntevat kuitenkin tärkeäksi noudattaa Jeesuksen varoitusta ja paeta.

22. Mitä voi liittyä siihen, että noudatamme Jeesuksen neuvoa paeta vuorille?

²² Me emme voi nykyään tietää kaikkia yksityiskohtia suuresta ahdistuksesta, mutta voimme johdonmukaisesti päätellä, että pako, josta Jeesus puhui, ei meidän tapauksessamme merkitse menemistä mihinkään maantieteelliseen paikkaan. Jumalan kansaa on jo eri puolilla maailmaa, käytännöllisesti katsoen sen joka kolkassa. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että kun pako on välttämätön, kristittyjen täytyy edelleen pitää selvä ero itsensä ja väärien uskonnollisten järjestöjen välillä. Merkittävää on myös se, että Jeesus varoitti menemästä takaisin taloonsa hakemaan vaatteita tai tavaroita (Matteus 24:17, 18). Edessä voi siis olla koetuksia suhteessamme aineelliseen: onko se tärkeintä, vain onko pelastus, joka tulee kaikille Jumalan puolella oleville, tärkeämpää? Pakoomme voi tosiaan liittyä joitakin vaikeuksia tai menetyksiä. Meidän täytyy olla valmiita tekemään mitä tahansa, mikä on tarpeellista, kuten tekivät vastaavassa tilanteessa ensimmäisellä vuosisadalla eläneet, jotka pakenivat Juudeasta Jordanin toiselle puolelle Pereaan.

23, 24. a) Ainoastaan mistä löydämme suojan? b) Miten Jeesuksen varoituksen ’pyhässä paikassa seisovasta iljetyksestä’ pitäisi vaikuttaa meihin?

²³ Meidän täytyy huolehtia siitä, että turvanamme on aina Jehova ja hänen vuorenkaltainen järjestönsä (2. Samuelin kirja 22:2, 3; Psalmit 18:2; Daniel 2:35, 44). Sieltä löydämme suojan! Me emme jäljittele ihmiskunnan enemmistöä, joka pakenee ”luoliin” ja kätkeytyy ”vuorten kallioihin” – ihmisten järjestöihin ja laitoksiin, jotka saattavat jäädä olemaan hyvin vähäksi aikaa sen jälkeen kun Suuri Babylon on autioitettu (Ilmestys 6:15; 18:9–11). Voimme tosin kohdata entistä vaikeampia aikoja – kuten vuonna 66 kohtasivat todennäköisesti ne raskaana olevat naiset, jotka pakenivat Juudeasta, ja kuka tahansa, jonka oli matkustettava kylmällä, sateisella säällä. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Jumala tekee elossa säilymisen mahdolliseksi. Vahvistakaamme jo nyt luottamustamme Jehovaan ja hänen Poikaansa, joka hallitsee parhaillaan Valtakunnan Kuninkaana.

²⁴ Meillä ei ole mitään syytä elää sen pelossa, mitä tulee tapahtumaan. Jeesus ei halunnut, että hänen silloiset opetuslapsensa olisivat pelänneet, eikä hän halua meidänkään pelkäävän nykyään tai tulevina päivinä. Hän on varoittanut meitä, niin että voimme valmistaa sydäntämme ja mieltämme. Missään tapauksessa tottelevaisia kristittyjä ei rangaista, kun tuho kohtaa väärää uskontoa ja tämän pahan järjestelmän muita osia. He tulevat olemaan tarkkanäköisiä ja noudattamaan varoitusta ’pyhässä paikassa seisovasta iljetyksestä’. Ja he tulevat toimimaan päättäväisesti järkkymättömän uskonsa mukaan. Älkäämme koskaan unohtako, mitä Jeesus lupasi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Markus 13:13.)

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Miten ”autioittava iljetys” teki itsensä ilmeiseksi ensimmäisellä vuosisadalla?

◻ Miksi on järkevää ajatella, että nykyajan ”iljetys” seisoo pyhässä paikassa jolloinkin tulevaisuudessa?

◻ Mikä ”iljetyksen” hyökkäys ennustetaan Ilmestyskirjassa?

◻ Millaista ’pakenemista’ meiltä voidaan vielä vaatia?

[Kuvat s. 16]

Suurta Babylonia sanotaan ’porttojen äidiksi’

[Kuvat s. 17]

Ilmestyksen 17. luvun helakanpunainen peto on se ”iljetys”, johon Jeesus viittasi

[Kuva s. 18]

Helakanpunainen peto johtaa tuhoisaa hyökkäystä uskontoa vastaan

Ole valpas ja uuttera!

”Pysykää siis valveilla, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (MATTEUS 25:13)

1. Mitä apostoli Johannes odotti?

RAAMATUN viimeisessä keskustelussa Jeesus lupasi: ”Minä tulen nopeasti.” Hänen apostolinsa Johannes vastasi: ”Aamen! Tule, Herra Jeesus.” Apostoli ei lainkaan epäillyt Jeesuksen tuloa. Johannes oli ollut niiden apostolien joukossa, jotka olivat kysyneet Jeesukselta: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi [kreik. pa·rou·siʹa ] ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” Johannes odotti tosiaan luottavaisena Jeesuksen tulevaa läsnäoloa. (Ilmestys 22:20; Matteus 24:3.)

2. Miten kirkot suhtautuvat Jeesuksen läsnäoloon?

² Tällainen luottamus on harvinaista nykyään. Monissa kirkoissa opetetaan kyllä virallisesti Jeesuksen ”tuloa”, mutta harva niiden jäsenistä todellisuudessa odottaa sitä. Heidän elämänsä on sen mukaista. Eräässä parousiaa käsittelevässä kirjassa (The Parousia in the New Testament) sanotaan: ”Parousian toivo ei juuri vaikuta kirkon elämään, ajatteluun eikä työhön. – – Se kiireellisyyden tunne, jolla kirkon pitäisi suhtautua tehtäväänsä julistaa katumusta ja lähetyskäskyn mukaista evankeliumia, on heikentynyt ellei peräti kokonaan hävinnyt.” Mutta tämä ei sovellu kaikkiin!

3. a) Mitä tosi kristityt ajattelevat pa·rou·siʹasta? b) Erityisesti mitä me nyt tarkastelemme?

³ Jeesuksen tosi opetuslapset odottavat innokkaasti nykyisen pahan asiainjärjestelmän loppua. Samalla kun odotamme sitä uskollisesti, meidän on säilytettävä oikea näkemys kaikesta Jeesuksen läsnäoloon liittyvästä ja toimittava sen mukaisesti. Näin voimme ’kestää loppuun asti ja pelastua’ (Matteus 24:13). Esittäessään Matteuksen 24. ja 25. luvuissa olevan profetian Jeesus antoi viisaita neuvoja, joita voimme soveltaa pysyväksi hyödyksemme. Luvussa 25 on vertauksia, jotka todennäköisesti tunnet, muun muassa vertaus kymmenestä neitsyestä (viisaista ja tyhmistä neitsyistä) ja talenttivertaus (Matteus 25:1–30). Miten voimme hyötyä näistä kuvauksista?