Uudestisyntyminen – tie pelastukseen?

MITÄ sanoisit, jos sinulta kysyttäisiin, oletko uudestisyntynyt? Eri puolilla maailmaa miljoonat uskovat vastaisivat painokkaasti: ”Kyllä!” He uskovat, että uudestisyntyminen on kaikkien aitojen kristittyjen tuntomerkki ja ainoa tie pelastukseen. Heillä on samanlainen näkemys kuin monilla uskonnollisilla johtajilla, esimerkiksi teologi Robert C. Sproulilla, joka kirjoitti: ”Jos ihminen ei ole uudestisyntynyt, – – hän ei ole kristitty.”

Uskotko sinäkin, että uudestisyntymisen kautta astutaan pelastukseen johtavalle tielle? Jos uskot, haluat epäilemättä auttaa sukulaisiasi ja ystäviäsi löytämään tuon tien ja kulkemaan sitä. Heidän on kuitenkin ensin ymmärrettävä, mitä eroa on ihmisellä, joka on uudestisyntynyt, ja ihmisellä, joka ei ole. Miten selittäisit heille, mitä uudestisyntyminen merkitsee?

Monet yhdistävät ilmauksen ”uudestisyntynyt” johonkuhun, joka juhlallisesti lupaa palvella Jumalaa ja Kristusta ja siksi muuttuu hengellisesti kuolleesta hengellisesti eläväksi. Erään sanakirjan määritelmän mukaan uudestisyntyneellä tarkoitetaan ”tavallisesti kristittyä, joka on uudistanut tai vahvistanut sitoutumisensa uskoon, varsinkin jonkin voimakkaan uskonnollisen kokemuksen jälkeen” (Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary—Eleventh Edition).

Onko sinusta yllättävää, että tämä määritelmä ei ole sopusoinnussa Raamatun kanssa? Haluaisitko tietää, mitä Jumalan sana todella opettaa uudestisyntymisestä? On varmasti hyödyllistä syventyä tähän aiheeseen, koska sen täsmällinen ymmärtäminen vaikuttaa nykyiseen elämääsi sekä siihen, mitä voit odottaa tulevaisuudelta.

Mitä Raamattu opettaa?

Ilmaus ”syntyä uudelleen” esiintyy Raamatussa Johanneksen 3:1–12:ssa, jossa kuvaillaan Jeesuksen ja erään uskonnollisen johtajan kiintoisaa keskustelua Jerusalemissa.a Tämä Raamatun jakso on lainattu kokonaisuudessaan oheiseen tekstiruutuun. Kannustamme sinua lukemaan sen huolellisesti.

Näissä jakeissa Jeesus valottaa monia uudelleen syntymiseen liittyviä piirteitä. Hänen sanansa auttavat vastaamaan viiteen tärkeään kysymykseen:

◼ Miten tärkeää uudestisyntyminen on?

◼ Voimmeko itse päättää syntyä uudelleen?

◼ Mikä on uudelleen syntymisen tarkoitus?

◼ Miten se tapahtuu?

◼ Millaiseen muutokseen se johtaa?

Tarkastelemme näitä kysymyksiä yksi kerrallaan.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 4]

”Teidän täytyy syntyä uudelleen”

”Mutta fariseusten joukossa oli mies nimeltään Nikodemos, juutalaisten hallitusmiehiä. Tämä tuli hänen luokseen yöllä ja sanoi hänelle: ’Rabbi, me tiedämme, että sinä opettajana olet tullut Jumalan luota, sillä kukaan ei voi tehdä näitä tunnusmerkkejä, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.’ Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ’Totta totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.’ Nikodemos sanoi hänelle: ’Kuinka ihminen voi syntyä, kun hän on vanha? Eihän hän voi mennä äitinsä kohtuun toista kertaa ja syntyä?’ Jeesus vastasi: ’Totta totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi mennä Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, ja mikä on syntynyt hengestä, on henkeä. Älä ihmettele, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudelleen. Tuuli puhaltaa missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokainen, joka on syntynyt hengestä.’ Nikodemos sanoi hänelle vastaukseksi: ’Kuinka tämä voi tapahtua?’ Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ’Oletko sinä Israelin opettaja etkä tiedä tätä? Totta totisesti minä sanon sinulle: me puhumme sitä, minkä tiedämme, ja todistamme siitä, mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan antamaamme todistusta. Jos olen puhunut teille maallisista, ettekä usko, kuinka uskotte, jos puhun teille taivaallisista?’” (Johannes 3:1–12.)

Uudestisyntyminen – miten tärkeää?

LÄPI Nikodemoksen kanssa käymänsä keskustelun Jeesus korosti sitä, että uudelleen syntyminen on erittäin tärkeää. Miten hän toi sen esille?

Huomaa, millä tavalla Jeesus tähdensi Nikodemokselle uudelleen syntymisen tärkeyttä. Hän sanoi: ”Jos joku ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Johannes 3:3.) Sanat ”jos ei” ja ”ei voi” osoittavat, miten välttämätöntä on syntyä uudelleen. Havainnollistetaanpa asiaa. Joku voi sanoa: ”Jos aurinko ei paista, ei voi olla päivänvaloa.” Hän tarkoittaa, että auringonpaiste on ehdottoman välttämätöntä, jotta saataisiin päivänvaloa. Samalla tavoin Jeesus totesi, että uudelleen syntyminen on ehdottoman välttämätöntä, jotta voisi ”nähdä Jumalan valtakunnan”.

Lopuksi Jeesus poisti viimeisetkin tähän aiheeseen liittyvät epäilykset sanomalla: ”Teidän täytyy syntyä uudelleen.” (Johannes 3:7.) Jeesuksen mukaan uudelleen syntyminen selvästikin on ehdoton edellytys sille, että voi ”mennä Jumalan valtakuntaan” (Johannes 3:5).

Koska Jeesus piti uudelleen syntymistä niin tärkeänä, kristittyjen tulee varmistautua siitä, että he ymmärtävät oikein, mistä siinä on kysymys. Esimerkiksi voiko kristitty mielestäsi päättää syntyä uudelleen?

[Huomioteksti s. 5]

”Jos aurinko ei paista, ei voi olla päivänvaloa.”

Uudestisyntyminen – henkilökohtainen ratkaisu?

KUKA saa aikaan uudestisyntymisen? Kun jotkut saarnaajat kehottavat kuulijoitaan tulemaan uudestisyntyneiksi kristityiksi, he lainaavat Jeesuksen sanoja: ”Teidän täytyy syntyä uudelleen.” (Johannes 3:7.) Heidän mielestään näitä sanoja voidaan käyttää käskynä syntyä uudelleen. Siksi he opettavat, että jokaisen uskovan tulee totella Jeesusta ja ryhtyä tarvittaviin toimiin syntyäkseen uudelleen. Tällaisen ajattelutavan mukaan kukin voi itse päättää, syntyykö uudelleen vai ei. Mutta onko tämä näkemys sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus sanoi Nikodemokselle?

Jeesuksen sanojen huolellinen tarkastelu osoittaa, että hän ei opettanut uudestisyntymisen olevan ihmisen henkilökohtainen ratkaisu. Kuinka niin? Kreikan ilmaus, joka on käännetty ”syntyä uudelleen”, voi merkitä myös ”syntyä ylhäältä”.a Kuten tämä vaihtoehtoinen käännöstapa osoittaa, uudelleen syntyminen on lähtöisin ”ylhäältä”, toisin sanoen ”taivaasta” eli ”Isältä” (Johannes 19:11; alaviite; Jaakobin kirje 1:17). Sen saa aikaan Jumala (1. Johanneksen kirje 3:9).

Kun otamme huomioon ilmauksen ”ylhäältä”, on helppo ymmärtää, miksi ihminen ei voi itse saada aikaan uudelleen syntymistä. Ajattele kirjaimellista syntymää. Teitkö itse päätöksen, joka johti syntymääsi? Et tietenkään. Synnyit, koska isäsi sai sen aikaan. Samalla tavoin voimme syntyä uudelleen vain jos Jumala, taivaallinen Isämme, saa sen aikaan. (Johannes 1:13.) Apostoli Pietari kirjoittikin osuvasti: ”Siunattu olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, sillä suuren armonsa mukaan hän synnytti meidät uudelleen.” (1. Pietarin kirje 1:3.)

Onko se käsky?

Jotkut saattaisivat kuitenkin kysyä, että jos kerran kukaan ei voi päättää uudestisyntymisestään, niin miksi Jeesus käski: ”Teidän täytyy syntyä uudelleen.” Tämä on hyvä kysymys. Jos Jeesus tosiaan tarkoitti sanansa käskyksi, hän määräsi meitä tekemään jotakin sellaista, mikä ei ole omassa vallassamme. Se ei kuulostaisi järkevältä. Miten sanat ”teidän täytyy syntyä uudelleen” sitten tulisi ymmärtää?

Kun tarkastellaan lähemmin tätä vastaavaa alkukielistä lausetta, havaitaan, että se ei ole imperatiivi- eli käskymuodossa, vaan se on toteamus. Kun siis Jeesus sanoi: ”Teidän täytyy syntyä uudelleen”, hän ei esittänyt käskyä vaan kertoi tosiasian. Hän sanoi: ”Teidän on tarpeellista syntyä ylhäältä.” (Johannes 3:7, Modern Young’s Literal Translation.)

Käskyn ja toteamuksen välistä eroa voitaisiin valaista vertauksella. Kuvittele kaupunkia, jossa on monia kouluja. Yksi niistä on tarkoitettu ainoastaan syntyperäisille asukkaille, joiden koti on kaukana kaupungista. Erään kerran nuori mies, joka ei kuulu tuohon väestönosaan, sanoo koulun rehtorille haluavansa päästä koulun oppilaaksi. Rehtori vastaa hänelle, että kaikkien koulun oppilaiden täytyy olla syntyperäisiä asukkaita. Hän ei tietenkään käske nuorta miestä olemaan syntyperäinen asukas, vaan ainoastaan kertoo tosiasian – sen mitä vaaditaan, jotta pääsisi koulun oppilaaksi. Samoin, kun Jeesus sanoi: ”Teidän täytyy syntyä uudelleen”, hän vain kertoi tosiasian – sen mitä vaaditaan, jotta voisi ”mennä Jumalan valtakuntaan”.

Viimeksi mainittu käsite, Jumalan valtakunta, liittyy läheisesti seuraavaan uudelleen syntymistä koskevaan kysymykseen: Mikä on sen tarkoitus? Meidän on tiedettävä vastaus tähän kysymykseen ymmärtääksemme täsmällisesti, mitä uudelleen syntyminen merkitsee.

[Alaviite]

[Kuva s. 6]

Mitä yhteistä on uudelleen syntymisellä ja kirjaimellisella syntymällä?

Uudestisyntyminen – mikä on sen tarkoitus?

MONET uskovat, että ihmisen on synnyttävä uudelleen saadakseen ikuisen pelastuksen. Huomaa kuitenkin, mitä Jeesus itse kertoi uudelleen syntymisen tarkoituksesta. Hän sanoi: ”Jos joku ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Johannes 3:3.) Ihmisen on siis synnyttävä uudelleen voidakseen mennä Jumalan valtakuntaan – ei pelastuakseen. ”Mutta eivätkö Jumalan valtakuntaan meneminen ja pelastuminen tarkoita samaa asiaa?” saattavat jotkut kysyä. Eivät tarkoita. Jotta ymmärtäisimme, mitä eroa niillä on, tarkastellaan ensin ilmauksen ”Jumalan valtakunta” merkitystä.

Valtakunta tuo mieleen hallituksen, ja ”Jumalan valtakunta” tarkoittaa Jumalan hallitusta. Raamatun mukaan Jeesus Kristus, ”Ihmisen Poika”, on Jumalan valtakunnan kuningas ja hänellä on hallitsijatovereita (Daniel 7:1, 13, 14; Matteus 26:63, 64). Lisäksi apostoli Johannekselle annetusta näystä käy ilmi, että Kristuksen hallitsijatoverit on valittu ”jokaisesta heimosta ja kielestä ja kansasta ja kansakunnasta” ja että he tulevat ”hallitsemaan kuninkaina maata” (Ilmestys 5:9, 10; 20:6). Jumalan sana paljastaa, että nämä tulevat kuninkaat muodostavat ”pienen lauman”, jonka 144 000 jäsentä ”on ostettu maasta” (Luukas 12:32; Ilmestys 14:1, 3).

Missä Jumalan valtakunta sijaitsee? ”Jumalan valtakuntaa” kutsutaan myös ”taivasten valtakunnaksi”, mikä osoittaa, että Kristus ja hänen kuningastoverinsa hallitsevat taivaasta käsin (Luukas 8:10; Matteus 13:11). Jumalan valtakunta on siis taivaallinen hallitus, johon kuuluvat Jeesus Kristus ja hänen hallitsijatoverinsa, jotka on valittu ihmisten keskuudesta.

Mitä Jeesus sitten tarkoitti sanoessaan, että ihmisen täytyy syntyä uudelleen voidakseen ”mennä Jumalan valtakuntaan”? Sitä että ihmisen täytyy syntyä uudelleen, jotta hän voisi mennä taivaaseen hallitsemaan Kristuksen kanssa. Yksinkertaisesti sanottuna uudelleen syntymisen tarkoitus on valmistaa rajallinen joukko ihmisiä hallitsemaan taivaassa.

Olemme havainneet, että uudelleen syntyminen on erittäin tärkeää, että sen saa aikaan Jumala ja että se valmistaa joukon ihmisiä hallitsemaan taivaassa. Mutta miten uudelleen syntyminen oikein tapahtuu?

[Huomioteksti s. 7]

Uudelleen syntymisen tarkoitus on valmistaa rajallinen joukko ihmisiä hallitsemaan taivaassa.

[Kuva s. 7]

Jumalan valtakuntaan kuuluvat Jeesus Kristus ja hänen hallitsijatoverinsa, jotka on valittu ihmisten keskuudesta.

Uudestisyntyminen – miten se tapahtuu?

JEESUS puhui Nikodemoksen kanssa paitsi uudelleen syntymisen tärkeydestä, aikaansaajasta ja tarkoituksesta, myös siitä, miten se tapahtuu. Jeesus sanoi: ”Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi mennä Jumalan valtakuntaan.” (Johannes 3:5.) Ihminen siis syntyy uudelleen veden ja hengen välityksellä. Mutta mitä ”vesi ja henki” tarkoittavat tässä yhteydessä?

Mitä ovat ”vesi ja henki”?

Koska Nikodemos oli juutalainen oppinut, hän oli varmastikin selvillä siitä, miten Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa käytetään ilmausta ”Jumalan henki”. Se merkitsee Jumalan vaikuttavaa voimaa, jonka avulla ihmiset voivat yltää huomattaviin saavutuksiin. (1. Mooseksen kirja 41:38; 2. Mooseksen kirja 31:3; 1. Samuelin kirja 10:6.) Kun siis Jeesus käytti sanaa ”henki”, Nikodemos ymmärsi hänen puhuvan pyhästä hengestä, Jumalan vaikuttavasta voimasta.

Mutta entä Jeesuksen viittaus veteen? Ajattele, mitä Raamattu kertoo tapahtuneen ennen Jeesuksen ja Nikodemoksen keskustelua ja pian sen jälkeen. Sekä Johannes Kastaja että Jeesuksen opetuslapset kastoivat ihmisiä vedessä. (Johannes 1:19, 31; 3:22; 4:1–3.) Tämä tapa tuli hyvin tunnetuksi Jerusalemissa. Kun siis Jeesus mainitsi veden, Nikodemos käsitti, että hän ei tarkoittanut vettä yleensä vaan kastevettä.a

Kastetaan ”pyhällä hengellä”

Jos syntyminen vedestä tarkoittaa vesikasteen saamista, niin mitä merkitsee syntyminen hengestä? Ennen Nikodemoksen ja Jeesuksen keskustelua Johannes Kastaja oli ilmoittanut, että veden lisäksi myös hengellä olisi osansa kasteessa. Hän sanoi: ”Minä kastoin teidät vedellä, mutta hän [Jeesus] kastaa teidät pyhällä hengellä.” (Markus 1:7, 8.) Evankeliuminkirjoittaja Markus kuvailee ensimmäistä tällaista kastetta. Hän kertoo: ”Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. Ja heti vedestä noustuaan hän näki taivaiden jakautuvan kahtia ja hengen niin kuin kyyhkysen laskeutuvan hänen päälleen.” (Markus 1:9, 10.) Kun Jeesus upotettiin Jordaniin, hänet kastettiin vedellä. Sillä hetkellä, kun hän sai hengen taivaasta, hänet kastettiin pyhällä hengellä.

Noin kolme vuotta kasteensa jälkeen Jeesus vakuutti opetuslapsilleen: ”Teidät kastetaan pyhässä hengessä muutamia päiviä tämän jälkeen.” (Apostolien teot 1:5.) Milloin tämä kaste tapahtui?

Vuoden 33 helluntaina noin 120 Jeesuksen opetuslasta oli kokoontuneena eräässä talossa Jerusalemissa. ”Yhtäkkiä tuli taivaalta niin kuin navakan tuulenpuuskan synnyttämä kohahdus, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, – – ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä.” (Apostolien teot 2:1–4.) Tuona samana päivänä muita Jerusalemissa olevia kannustettiin käymään vesikasteella. Apostoli Pietari kehotti ihmisjoukkoa: ”Katukaa, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksi antamiseksi, niin saatte pyhän hengen ilmaisen lahjan.” Mitä tästä seurasi? ”Ne, jotka sydämestään omaksuivat hänen sanansa, kastettiin, ja sinä päivänä tuli lisää noin kolmetuhatta sielua.” (Apostolien teot 2:38, 41.)

Kaksi vaihetta

Mitä nämä kasteet paljastavat uudelleen syntymisestä? Sen että uudelleen syntymiseen liittyy kaksi vaihetta. Huomaa, että Jeesus kastettiin ensiksi vedellä. Sen jälkeen hän sai pyhän hengen. Ensimmäiset opetuslapset oli niin ikään ensin kastettu vedellä (jotkut kastoi Johannes Kastaja), ja sitten he saivat pyhän hengen. (Johannes 1:26–36.) Myös 3000 uutta opetuslasta kastettiin ensin vedellä, minkä jälkeen he saivat pyhän hengen.

Kun otetaan huomioon vuoden 33 helluntaina tapahtuneet kasteet, miten meidän tulisi odottaa uudelleen syntymisen tapahtuvan nykyään? Samalla tavoin kuin Jeesuksen apostolien ja ensimmäisten opetuslasten tapauksessa. Ensin ihminen katuu syntejään, kääntyy pois väärästä elämäntavasta, vihkii elämänsä Jehovalle palvoakseen ja palvellakseen häntä ja tekee vihkiytymisensä tunnetuksi käymällä vesikasteella. Sitten – jos Jumala valitsee hänet palvelemaan Valtakuntansa hallitsijana – hänet voidellaan pyhällä hengellä. Näistä kahdesta vaiheesta ensimmäisen (vesikasteen) panee alulle ihminen itse; toisen (kasteen hengellä) panee alulle Jumala. Kun ihminen on saanut molemmat kasteet, hän on syntynyt uudelleen.

Mutta miksi Jeesus käytti keskustelussaan Nikodemoksen kanssa ilmausta ”syntyä vedestä ja hengestä”? Korostaakseen sitä, että vedellä ja hengellä kastetut kokevat merkittävän muutoksen. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tätä uudelleen syntymiseen liittyvää seikkaa.

[Alaviite]

[Kuva s. 9]

Johannes kastoi katuvia israelilaisia vedellä.

Uudestisyntyminen – mihin se johtaa?

MIKSI Jeesus käytti ilmausta ”syntyä – – hengestä”, kun hän puhui kastamisesta pyhällä hengellä? (Johannes 3:5.) Kun syntymistä käytetään kielikuvana, se merkitsee alkua, kuten esimerkiksi puhuttaessa kansan synnystä. Näin ollen uudelleen syntyminen viittaa uuteen alkuun. Sen vuoksi kielikuvat ”syntyä” ja ”syntyä uudelleen” korostavat sitä, että Jumalan ja pyhällä hengellä kastettavien välinen suhde saa uuden alun. Miten tämä perinpohjainen muutos tapahtuu?

Selittäessään, miten Jumala valmistaa ihmisiä hallitsemaan taivaassa, apostoli Paavali käytti perhe-elämästä otettua vertausta. Hän kirjoitti aikansa kristityille, että he ”tulisivat ottopojiksi” ja että Jumala voisi siksi kohdella heitä ”kuin poikiaan”. (Galatalaisille 4:5; Heprealaisille 12:7.) Tämä pojaksiottoa koskeva esimerkki auttaa tajuamaan, millainen muutos ihmisessä tapahtuu, kun hänet kastetaan pyhällä hengellä. Voimme ymmärtää sen paremmin, kun mietimme vielä vertausta nuoresta miehestä, joka haluaa käydä syntyperäisille asukkaille tarkoitettua koulua.

Pojaksioton aiheuttama muutos

Vertauksen nuori mies ei voi päästä kouluun, koska hän ei ole syntyperäinen asukas. Kuvitellaanpa, että hänen tilanteessaan tapahtuu suuri muutos. Syntyperäiseen väestöön kuuluva mies adoptoi pojan lain määräämällä tavalla. Miten tämä vaikuttaa nuoreen mieheen? Koska hänet on adoptoitu, hänellä voi nyt olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin syntyperäiseen väestöön kuuluvilla nuorilla – myös oikeus päästä koulun oppilaaksi. Adoptointi on muuttanut hänen mahdollisuuksiaan perin pohjin.

Tämä valaisee sitä, mitä tapahtuu paljon merkittävämmällä tavalla niille, jotka syntyvät uudelleen. Mietitäänpä joitakin yhtäläisyyksiä. Vertauksen nuori mies kelpuutetaan kouluun vain siinä tapauksessa, että hän täyttää pääsyvaatimuksen, toisin sanoen kuuluu syntyperäiseen väestöön. Hän ei voi täyttää tätä vaatimusta omin avuin. Samoin jotkut ihmiset otetaan Jumalan valtakuntaan eli taivaalliseen hallitukseen, mutta vain jos he täyttävät pääsyvaatimuksen eli ovat ”syntyneet uudelleen”. He eivät voi täyttää tätä vaatimusta omin avuin, koska uudelleen syntyminen riippuu Jumalasta.

Mikä sai aikaan muutoksen nuoren miehen tilanteessa? Se että hänet adoptoitiin lain määräysten mukaan. Adoptio ei tietenkään muuttanut nuorta miestä; hän oli sen jälkeen yhä sama ihminen. Mutta kun lain vaatimukset adoption suhteen oli täytetty, nuorella miehellä oli uudenlainen asema. Hän sai uuden alun – hän ikään kuin syntyi uudelleen. Hänestä tuli uuden isänsä poika, ja siksi hän sai oikeuden käydä koulua ja kuulua ottoisänsä perheeseen.

Samalla tavoin Jehova on muuttanut joidenkin epätäydellisten ihmisten aseman, kun hän on pannut alulle laillisen prosessin ottaakseen heidät lapsikseen. Apostoli Paavali, joka kuului tähän joukkoon, kirjoitti toisille uskoville: ”Te saitte pojaksioton hengen, jonka avulla huudamme: ’Abba, Isä!’ Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” (Roomalaisille 8:15, 16.) Pojaksioton ansiosta noista kristityistä oli tullut osa Jumalan perhettä, ”Jumalan lapsia” (1. Johanneksen kirje 3:1; 2. Korinttilaisille 6:18).

Se että Jumala otti nämä ihmiset pojikseen, ei tietenkään muuttanut heitä, sillä he olivat edelleen epätäydellisiä (1. Johanneksen kirje 1:8). Paavali kuitenkin selitti edelleen, että kun pojaksioton lailliset vaatimukset oli täytetty, he saivat uudenlaisen aseman. Samaan aikaan Jumalan henki juurrutti näihin ottopoikiin varmuuden siitä, että he tulisivat elämään Kristuksen kanssa taivaassa. (1. Johanneksen kirje 3:2.) Tämä pyhän hengen tuoma varma vakaumus muutti täysin heidän näkemyksensä elämästä (2. Korinttilaisille 1:21, 22). He tosiaan saivat uuden alun – he ikään kuin syntyivät uudelleen.

Raamatussa sanotaan Jumalan ottopojista: ”He tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.” (Ilmestys 20:6.) Jumalan ottopojat pääsevät hallitsemaan kuninkaina Kristuksen kanssa Jumalan valtakunnassa eli taivaallisessa hallituksessa. Apostoli Pietari kirjoitti toisille uskoville, että he saisivat ”turmeltumattoman ja saastumattoman ja kuihtumattoman perinnön”, joka ”on varattuna taivaissa” heitä varten. (1. Pietarin kirje 1:3, 4.) Se on tosiaankin kallisarvoinen perintö!

Hallitsemisesta herää vielä yksi kysymys: Jos uudelleen syntyneet ovat kuninkaina taivaassa, keitä he hallitsevat? Tätä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

[Kuva s. 10]

Mitä Paavali sanoi pojaksiotosta?