Hyvän uutisen julistajat

JEHOVA on antanut meille seurattavaksi täydellisen mallin, Poikansa Jeesuksen Kristuksen (1. Piet. 2:21). Kun jostakusta tulee Jeesuksen seuraaja, hän alkaa saarnata hyvää uutista Jumalan palvelijana. Jeesus osoitti, että hänen seuraamisensa olisi hengellisesti virkistävää, sillä hän sanoi: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette kovasti työtä ja olette kuormitettuja, niin minä annan teille uutta voimaa. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja ottakaa oppia minusta, sillä minä olen lempeä ja sydämeltäni nöyrä, niin te saatte uutta voimaa.” (Matt. 11:28, 29.) Jokainen tätä kutsua noudattanut tietää, että Jeesuksen lupaus pitää paikkansa!

² Jeesus, Jumalan huomattavin palvelija, pyysi joitakuita tulemaan seuraajikseen (Matt. 9:9; Joh. 1:43). Hän valmensi heitä palvelukseen ja lähetti heidät tekemään samaa työtä, jota hän itse teki (Matt. 10:1–11:1; 20:28; Luuk. 4:43). Myöhemmin hän lähetti 70 muuta julistamaan hyvää uutista Jumalan valtakunnasta (Luuk. 10:1, 8–11). Lähettäessään heidät hän sanoi: ”Se, joka kuuntelee teitä, kuuntelee myös minua, ja se, joka hylkää teidät, hylkää myös minut. Ja se, joka hylkää minut, hylkää myös hänet, joka on lähettänyt minut.” (Luuk. 10:16.) Näin Jeesus tähdensi sitä, että opetuslapsille oli annettu vakava vastuu. Heidän oli määrä edustaa Jeesusta ja Korkeinta Jumalaa Jehovaa! Sama pitää paikkansa nykyäänkin kaikista niistä, jotka noudattavat Jeesuksen kutsua: ”Tule minun seuraajakseni.” (Luuk. 18:22; 2. Kor. 2:17.) Kaikki Jeesuksen seuraajat ovat saaneet Jumalalta tehtävän saarnata valtakunnan hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia (Matt. 24:14; 28:19, 20).

³ Koska olemme noudattaneet Jeesuksen kutsua seurata häntä, meillä on ollut kunnia oppia tuntemaan Jehova Jumala ja Jeesus Kristus (Joh. 17:3). Olemme saaneet tietää, mitä Jehova odottaa meiltä. Hänen avullaan olemme kyenneet uudistamaan mielemme, pukemaan yllemme uuden persoonallisuuden ja saattamaan käytöksemme hänen normiensa mukaiseksi (Room. 12:1, 2; Ef. 4:22–24; Kol. 3:9, 10). Sydämestä lähtevä arvostuksemme on saanut meidät vihkimään elämämme Jehovalle ja menemään sen merkiksi kasteelle. Kastettaessa meistä on tullut virallisesti hänen palvelijoitaan.

⁴ Muista aina, että Jumalaa on palveltava ”viattomin käsin” ja ”puhtain sydämin” (Ps. 24:3, 4; Jes. 52:11; 2. Kor. 6:14–7:1). Koska uskomme Jeesukseen Kristukseen, olemme saaneet puhtaan omantunnon (Hepr. 10:19–23, 35, 36; Ilm. 7:9, 10, 14). Paavali kehotti kristittyjä tekemään kaiken Jumalan kunniaksi, jotta he eivät horjuttaisi toisten uskoa. Pietari korosti sitä, miten tärkeää meidän on käyttäytyä esimerkillisesti, jotta voisimme voittaa ei-uskovia totuuden puolelle. (1. Kor. 10:31, 33; 1. Piet. 3:1.) Miten voit auttaa jotakuta pätevöitymään hyvän uutisen julistajaksi?

UUDET JULISTAJAT

⁵ Kun alat pitää raamattukurssia jollekulle kiinnostuneelle, rohkaise häntä alusta pitäen kertomaan oppimastaan toisille. Hän voisi puhua eri tilanteissa sukulaisille, ystäville, työtovereille ja muille. Tämä on tärkeä vaihe, kun uusia opetetaan seuraamaan Jeesusta Kristusta hyvän uutisen julistajina (Matt. 9:9; Luuk. 6:40). Kun uusi kasvaa hengellisesti ja tulee taitavaksi vapaamuotoisessa todistamisessa, hän epäilemättä haluaa lähteä mukaan kenttätyöhön.

VAATIMUSTEN TÄYTTÄMINEN

⁶ Ennen kuin pyydät jotakuta ensimmäistä kertaa mukaasi talosta taloon -työhön, sinun täytyy olla varma, että hän täyttää tietyt vaatimukset. Kun joku lähtee kanssamme kentälle, hän esiintyy julkisesti Jehovan todistajana. On siksi selvää, että hänen on jo täytynyt saattaa elämänsä sopusointuun Jehovan normien kanssa, niin että hän voi toimia kastamattomana julistajana.

⁷ Kun olet tutkinut jonkun kanssa ja keskustellut hänen kanssaan Raamatun periaatteista, olet todennäköisesti saanut tietää, millainen hänen elämäntilanteensa on. Olet ehkä nähnyt, että hän elää oppimansa mukaisesti. On kuitenkin joitain asioita, joista vanhimmat haluavat keskustella teidän molempien kanssa.

⁸ Vanhimmiston koordinaattori järjestää kaksi vanhinta (joista toinen on palveluskomitean jäsen) keskustelemaan näistä asioista sinun ja oppilaasi kanssa. Seurakunnissa, joissa on hyvin vähän vanhimpia, keskustelun voivat johtaa joku vanhin ja pätevä avustava palvelija. Tehtävään valittujen veljien tulisi järjestää keskustelu viipymättä. Jos he esimerkiksi jossain seurakunnan kokouksessa saavat tietää, että oppilaasi haluaa aloittaa kenttäpalveluksen, he voivat ehkä keskustella kanssanne jo heti kokouksen jälkeen. Tunnelman pitäisi olla vapautunut. Ennen kuin oppilas voidaan hyväksyä kastamattomaksi julistajaksi, hänen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

1. 1) Hän uskoo, että Raamattu on kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa (2. Tim. 3:16).

2. 2) Hän tuntee Raamatun perusopetukset ja uskoo niihin. Hän vastaa hänelle tehtyihin kysymyksiin Raamatun eikä väärien uskonnollisten opetusten tai omien näkemystensä mukaisesti (Matt. 7:21–23; 2. Tim. 2:15).

3. 3) Hän noudattaa Raamatun käskyä käydä Jehovan palvelijoiden kanssa seurakunnan kokouksissa, jos se on hänelle mahdollista (Ps. 122:1; Hepr. 10:24, 25).

4. 4) Hän tietää, mitä Raamattu opettaa seksuaalisesta moraalittomuudesta, kuten aviorikoksesta, moniavioisuudesta ja homoseksuaalisuudesta, ja elää näiden opetusten mukaisesti. Jos hän asuu vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, joka ei ole hänen sukulaisensa, heidän tulee olla laillisesti naimisissa. (Matt. 19:9; 1. Kor. 6:9, 10; 1. Tim. 3:2, 12; Hepr. 13:4.)

5. 5) Hän noudattaa juopumista koskevaa Raamatun kieltoa ja pysyy erossa riippuvuutta aiheuttavista tai mieleen vaikuttavista aineista, niin synteettisistä kuin luonnonaineistakin, mikäli kyse ei ole lääkärinhoidosta. (2. Kor. 7:1; Ef. 5:18; 1. Piet. 4:3, 4.)

6. 6) Hän ymmärtää, miksi on tärkeää karttaa huonoa seuraa (1. Kor. 15:33).

7. 7) Hän on katkaissut täysin siteensä kaikkiin vääriin uskonnollisiin järjestöihin, joiden jäsen hän on saattanut olla. Hän on lakannut käymästä niiden palvontatilaisuuksissa, osallistumasta niiden toimintaan ja tukemasta niitä. (2. Kor. 6:14–18; Ilm. 18:4.)

8. 8) Hän ei sekaannu millään tavalla maailman poliittisiin asioihin (Joh. 6:15; 15:19; Jaak. 1:27).

9. 9) Hän pysyy puolueettomana kansojen välisissä selkkauksissa (Jes. 2:4).

10. 10) Hän todella haluaa olla Jehovan todistaja (Ps. 110:3).

⁹ Jos vanhimmat eivät ole varmoja, mitä oppilas ajattelee joistain näistä asioista, heidän tulisi esittää hänelle niitä koskevia kysymyksiä ja käyttää mainittuja raamatunkohtia keskustelun pohjana. Oppilaan on tärkeää ymmärtää, että niiden, jotka osallistuvat Jehovan todistajien kanssa kenttätyöhön, täytyy elää edellä mainittujen Raamatun vaatimusten mukaisesti. Se mitä hän sanoo, auttaa vanhimpia saamaan selville, tietääkö hän, mitä häneltä odotetaan, ja täyttääkö hän kenttäpalvelukseen osallistuvalle asetetut vaatimukset järkevässä määrin.

¹⁰ Vanhinten tulee viipymättä ilmoittaa oppilaalle, onko hän pätevä aloittamaan palveluksen. Useimmiten se voidaan tehdä heti keskustelun jälkeen. Jos hän täyttää vaatimukset, vanhimmat toivottavat hänet lämpimästi tervetulleeksi julistajien joukkoon (Room. 15:7). Häntä rohkaistaan osallistumaan kenttätyöhön niin pian kuin mahdollista ja jättämään kenttäpalvelusraportti kuukauden lopussa. Vanhinten tulee selittää hänelle, että kun joku on pätevä kastamattomaksi julistajaksi ja jättää ensimmäisen raporttinsa, hänen nimelleen tehdään Julistajakortti, joka liitetään seurakunnan arkistoon. Vanhimmat keräävät tarvittavat henkilökohtaiset tiedot, jotta järjestö voi huolehtia Jehovan todistajien maailmanlaajuisesta uskonnollisesta toiminnasta ja jotta julistaja voi osallistua seurakunnan toimintaan ja saada hengellistä tukea. Lisäksi vanhimmat muistuttavat uusia julistajia siitä, että kaikkia näiden henkilökohtaisia tietoja käsitellään Jehovan todistajien maailmanlaajuisen tietosuojakäytännön mukaisesti. Tietosuojakäytännöstä kerrotaan jw.org-sivustolla.

¹¹ Sillä että tutustumme uuteen julistajaan paremmin ja olemme kiinnostuneita hänen edistymisestään, voi olla häneen hyvä vaikutus. Se voi kannustaa häntä raportoimaan kenttäpalveluksensa säännöllisesti ja edistymään edelleen Jehovan palveluksessa. (Fil. 2:4; Hepr. 13:2.)

¹² Kun vanhimmat tulevat siihen tulokseen, että raamattukurssin oppilas on pätevä osallistumaan kenttätyöhön, hän voi saada kirjan Järjestetyt tekemään Jehovan tahto. Sen jälkeen kun hän on jättänyt ensimmäisen raporttinsa, seurakunnalle ilmoitetaan, että hän on uusi kastamaton julistaja.

NUORTEN AUTTAMINEN

¹³ Lapsetkin voivat pätevöityä hyvän uutisen julistajiksi. Jeesus otti lapset vastaan mielellään ja siunasi heitä (Matt. 19:13–15; 21:15, 16). Vaikka ensisijainen vastuu lapsista on heidän vanhemmillaan, muutkin seurakuntaan kuuluvat haluavat ehkä auttaa nuoria, jotka sydämestään tahtovat osallistua kenttätyöhön. Jos olet isä tai äiti, voit kannustaa lapsiasi palvelemaan innokkaasti Jumalaa näyttämällä heille hyvää esimerkkiä kenttäpalveluksessa. Mitä muuta apua voidaan antaa lapselle, jonka käytös on esimerkillistä ja joka todella haluaa ilmaista uskonsa toisille?

¹⁴ Isän tai äidin olisi hyvä olla yhteydessä johonkuhun palveluskomiteaan kuuluvaan vanhimpaan ja pyytää, että veljet keskustelisivat heidän lapsensa kanssa sen selville saamiseksi, onko hän pätevä julistajaksi. Vanhimmiston koordinaattori järjestää niin, että kaksi vanhinta (joista toinen on palveluskomitean jäsen) tapaa lapsen ja hänen uskovat vanhempansa (tai toisen vanhemmista) tai hänen huoltajansa. Jos lapsella on perustiedot Raamatun totuudesta ja hän osoittaa haluavansa osallistua kenttäpalvelukseen, hän on selvästikin edistynyt hyvin. Harkittuaan näitä ja muita seikkoja – samanlaisia kuin ne, jotka soveltuvat aikuisiin – vanhimmat pystyvät ratkaisemaan, voidaanko lapsi hyväksyä kastamattomaksi julistajaksi. (Luuk. 6:45; Room. 10:10.) Lapsen kanssa ei tarvitse käydä läpi sellaisia aikuisten kanssa käsiteltäviä asioita, jotka eivät selvästikään sovellu häneen.

¹⁵ Keskustelun aikana vanhinten tulisi kiittää lasta siitä, että hän on edistynyt, ja kannustaa häntä asettamaan tavoitteekseen kasteelle menemisen. Koska lapsen vanhemmat ovat epäilemättä tehneet kovasti työtä juurruttaakseen totuuden lapseensa, hekin ansaitsevat kiitoksen. Jotta vanhemmat voisivat antaa lapselleen lisäapua, vanhinten olisi hyvä kehottaa heitä lukemaan sivuilla 179–181 oleva osuus ”Kristityille vanhemmille”.

VIHKIYTYMINEN JA KASTE

¹⁶ Oletko oppinut tuntemaan Jehovan ja rakastamaan häntä? Elätkö hänen normiensa mukaan, ja osallistutko kenttäpalvelukseen? Siinä tapauksessa sinun tulee vahvistaa suhdettasi häneen vihkiytymällä hänelle ja menemällä sen merkiksi kasteelle (Matt. 28:19, 20).

¹⁷ Vihkiytyminen merkitsee asettumista erilleen pyhää tarkoitusta varten. Ihminen vihkiytyy Jumalalle siten, että hän lähestyy Jumalaa rukouksessa ja lupaa juhlallisesti tehdä hänen tahtonsa ja käyttää elämänsä hänen palvelemiseensa. Se merkitsee sitä, että lupaa palvoa ainoastaan häntä ikuisesti (5. Moos. 5:9). Tämä on henkilökohtainen ratkaisu. Kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi.

¹⁸ Sinun täytyy tehdä muutakin kuin kertoa yksityisesti Jehovalle, että haluat kuulua hänelle. Sinun on osoitettava myös toisille, että olet vihkiytynyt hänelle. Voit tehdä sen seuraamalla Jeesuksen esimerkkiä ja menemällä kasteelle (1. Piet. 2:21; 3:21). Jos olet päättänyt palvella Jehovaa ja haluat mennä kasteelle, kerro siitä vanhimmiston koordinaattorille. Hän pyytää muutaman vanhimman keskustelemaan kanssasi sen varmistamiseksi, että täytät kastettaville asetetut Raamatun vaatimukset. Saat asiasta enemmän tietoa, kun luet osuudet ”Kastamattomalle julistajalle” (s. 182–184) ja ”Kysymyksiä kasteelle aikoville” (s. 185–207).

RAPORTIT KERTOVAT TYÖN ETENEMISESTÄ

¹⁹ Raportit siitä, miten puhdas palvonta on laajentunut ympäri maailmaa, ovat vuosien varrella rohkaisseet Jehovan kansaa. Siitä lähtien kun Jeesus Kristus ensimmäisen kerran sanoi opetuslapsilleen, että hyvä uutinen saarnattaisiin kaikkialla maailmassa, tosi kristittyjä on kiinnostanut kovasti tietää, miten hänen sanansa toteutuisivat (Matt. 28:19, 20; Mark. 13:10; Apt. 1:8).

²⁰ Jeesuksen varhaiset seuraajat kuulivat mielellään raportteja saarnaamistyön menestymisestä (Mark. 6:30). Apostolien tekojen kirjassa kerrotaan, että kun pyhä henki vuodatettiin opetuslasten päälle helluntaina vuonna 33, läsnä oli noin 120 henkeä. Pian opetuslasten määrä kasvoi noin 3 000:een ja sitten noin 5 000:een. Raportit kertoivat, että ”Jehova liitti pelastuvia heidän joukkoonsa päivittäin” ja että ”myös monista papeista tuli uskovia”. (Apt. 1:15; 2:5–11, 41, 47; 4:4; 6:7.) Nämä kasvusta kertovat uutiset rohkaisivat opetuslapsia valtavasti. Innostavat raportit varmasti kannustivat heitä jatkamaan Jumalan antamaa työtä, vaikka juutalaiset uskonnolliset johtajat lietsoivat ankaraa vainoa heitä vastaan.

²¹ Noin vuosina 60–61 Paavali raportoi Kolossalaiskirjeessä, että hyvä uutinen ”kantaa hedelmää ja leviää koko maailmassa” ja että sitä ”on saarnattu taivaan alla koko luomakunnassa” (Kol. 1:5, 6, 23). Varhaiskristityt noudattivat Jumalan sanan ohjausta, ja pyhä henki antoi heille voimaa, niin että he pystyivät suorittamaan suunnattoman saarnaamistyön ennen kuin juutalainen järjestelmä päättyi vuonna 70. Noista uskollisista kristityistä oli hyvin rohkaisevaa kuulla raportteja työn etenemisestä!

²² Jehovan nykyinenkin järjestö pyrkii pitämään kirjaa siitä, mitä Matteuksen 24:14:n täyttymykseksi tehdään. Siinä sanotaan: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Meillä Jumalan vihkiytyneillä palvelijoilla on kiireellinen tehtävä. Meidän kaikkien täytyy olla halukkaita tekemään oma osamme saarnaamistyössä, niin että se voidaan viedä päätökseen ennen kuin loppu tulee. Jehova pitää huolen siitä, että työ saadaan tehtyä, ja kun osallistumme siihen, saamme hänen hyväksyntänsä. (Hes. 3:18–21.)

HENKILÖKOHTAINEN KENTTÄPALVELUSRAPORTTI

²³ Millaisia tietoja raportoimme? Se ilmenee Kenttäpalvelusraportti-lomakkeesta. Seuraavista yleisohjeista voi kuitenkin olla hyötyä.

²⁴ Merkitse sarakkeeseen ”Julkaisuja (painettuja ja sähköisiä)”, kuinka monta painettua ja sähköistä julkaisua olet levittänyt ihmisille, jotka eivät ole kastettuja todistajia. Merkitse kohtaan ”Videoiden näyttökertoja”, montako kertaa olet näyttänyt jonkin videomme.

²⁵ Merkitse ”Uusintakäyntejä”-sarakkeeseen niiden käyntien yhteismäärä, joilla olet pyrkinyt kasvattamaan jonkun sellaisen kiinnostusta, joka ei ole vihkiytynyt, kastettu todistaja. Uusintakäynniksi voidaan lukea se, kun tapaat henkilön kasvotusten tai kun lähetät hänelle kirjeen, tekstiviestin tai sähköpostia tai kun soitat hänelle tai toimitat hänelle jonkin julkaisun. Jokainen raamattukurssin johtamiskerta lasketaan uusintakäynniksi. Isä tai äiti voi raportoida yhden uusintakäynnin viikkoa kohti, kun hän johtaa perheen palvontailtaa, jossa on läsnä kastamaton lapsi.

²⁶ Vaikka raamattukurssia johdetaan tavallisesti viikoittain, se merkitään raporttiin vain yhdeksi raamattukurssiksi. Julistajat merkitsevät raporttilomakkeeseen, kuinka montaa eri raamattukurssia he ovat johtaneet kuukauden aikana. Raportoitavia kursseja ovat sellaiset, joita on johdettu ihmisille, jotka eivät ole vihkiytyneitä, kastettuja todistajia. Raamattukurssiksi voidaan raportoida myös se, kun Raamattua tutkitaan jonkun toimettoman veljen tai sisaren kanssa palveluskomiteaan kuuluvan vanhimman pyynnöstä tai kun jonkun hiljattain kastetun henkilön kanssa tutkitaan loppuun kirja Onnellinen elämä nyt ja ikuisesti.

²⁷ On tärkeää täyttää ”Tunteja”-sarake oikein. Siihen merkitään aika, joka käytetään talosta taloon -työhön, uusintakäyntien tekemiseen, raamattukurssien johtamiseen tai todistamiseen muulla tavoin joko kenttätyössä tai jossain arkielämän tilanteessa niille, jotka eivät ole vihkiytyneitä, kastettuja todistajia. Jos kaksi julistajaa työskentelee yhdessä, molemmat voivat laskea ajan mutta vain toinen merkitsee uusintakäynnit tai raamattukurssin. Kun molemmat vanhemmat osallistuvat lastensa opettamiseen perheen palvontaillassa, kumpikin voi raportoida siitä enintään yhden tunnin viikossa. Veljet voivat raportoida esitelmän pitämiseen käyttämänsä ajan. Myös se, joka tulkkaa esitelmän, voi laskea ajan. Aika, joka käytetään esimerkiksi kenttätyöhön valmistautumiseen, kenttäpalveluskokouksiin osallistumiseen ja asioiden hoitamiseen kenttätyön lomassa, ei kuitenkaan ole raportoitavaa aikaa.

²⁸ Kunkin julistajan on toimittava Raamatun avulla valmennetun omantuntonsa mukaan, kun hän ratkaisee, mikä on todistustyöhön käytettyä aikaa. Jotkut julistajat saarnaavat tiheään asutulla alueella, kun taas toiset työskentelevät alueilla, joilla on vain vähän asukkaita ja paikasta toiseen siirtymiseen kuluu paljon aikaa. Alueet ovat erilaisia, ja julistajien näkemykset palveluksesta ovat erilaisia. Hallintoelin ei vaadi maailmanlaajuista seurakuntaa toimimaan heidän omantuntonsa mukaan siinä, miten kenttäpalvelusaika lasketaan, eikä ketään muutakaan ole valtuutettu tekemään ratkaisuja tässä asiassa. (Matt. 6:1; 7:1; 1. Tim. 1:5.)

²⁹ Kenttäpalvelusaika raportoidaan täysinä tunteina. Tästä poiketaan silloin, kun julistajan toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset esimerkiksi korkean iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi tai siksi, että hän asuu hoitokodissa. Tällöin julistaja voi raportoida kenttäpalveluksen 15 minuutin jaksoissa. Vaikka hän todistaisi kuukauden aikana vain 15 minuuttia, hänen tulisi raportoida tämä aika. Hänet lasketaan säännölliseksi julistajaksi. Tämä järjestely pätee myös silloin, kun jokin asia rajoittaa julistajan toimintaa tilapäisesti. Ehkä hän ei esimerkiksi voi liikkua kuukauteen jonkin vakavan sairauden tai vamman vuoksi. Järjestely koskee kuitenkin vain niitä, joiden toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Palveluskomitea ratkaisee, voidaanko julistaja ottaa tämän järjestelyn piiriin.

JULISTAJAKORTTI

³⁰ Kuukausittaisessa kenttäpalvelusraportissa ilmoittamasi tiedot merkitään Julistajakorttiin. Julistajakortit kuuluvat paikalliselle seurakunnalle. Jos suunnittelet muuttoa toiseen seurakuntaan, ilmoita asiasta vanhimmille. Sihteeri varmistaa, että korttisi lähetetään uuteen seurakuntaasi. Näin vanhimmilla on paremmat edellytykset ottaa sinut vastaan ja tukea sinua hengellisesti. Jos olet poissa omasta seurakunnasta alle kolme kuukautta, raportoi kenttäpalveluksesi edelleen sinne.

MIKSI KENTTÄTYÖ RAPORTOIDAAN?

³¹ Unohdatko toisinaan jättää kenttäpalvelusraportin? Epäilemättä meitä kaikkia täytyy aika ajoin muistuttaa asiasta. Jos meillä kuitenkin on oikea näkemys raportoimisesta ja ymmärrämme sen tärkeyden, meidän on varmasti helpompi muistaa jättää raportti.

³² Miksi meidän on tarpeen raportoida palveluksemme, vaikka Jehova tietää, mitä itse kukin meistä tekee? On totta, että hän tietää paitsi sen, mitä teemme, myös sen, onko palveluksemme kokosieluista vai nimellistä. Muista kuitenkin, että Jehova antoi merkitä muistiin monia yksityiskohtia muinaisten palvelijoidensa toiminnasta. Hän esimerkiksi kirjoitutti muistiin, kuinka monta päivää Nooa oli arkissa ja kuinka monta vuotta israelilaiset vaelsivat erämaassa. Jumala piti lukua uskollisista ja tottelemattomista. Hän merkitytti muistiin, miten Kanaanin maa vähitellen vallattiin ja mitä Israelin uskolliset tuomarit saivat aikaan. Hän ohjasi näiden asioiden muistiin merkitsemistä ja ilmaisi siten, mikä on hänen näkemyksensä tietojen tarkasta kirjaamisesta.

³³ Raamatussa kerrotut historialliset tapahtumat todistavat Jehovan kansan raporttien ja muistiinmerkintöjen tarkkuudesta. Monesti Raamatun kertomusten voima ei välittyisi yhtä hyvin, jollei niissä mainittaisi täsmällisiä lukuja. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: 1. Mooseksen kirja 46:27; 2. Mooseksen kirja 12:37; Tuomarien kirja 7:7; 2. Kuninkaiden kirja 19:35; 2. Aikakirja 14:9–13; Johannes 6:10; 21:11; Apostolien teot 2:41; 19:19.

³⁴ Raporttimme eivät tietenkään kerro kaikkea, mitä teemme Jehovan palveluksessa, mutta niistä on käytännön hyötyä hänen järjestölleen. Kun apostolit palasivat erään kerran saarnaamistyöstä, he raportoivat Jeesukselle ”kaiken, mitä olivat tehneet ja opettaneet” (Mark. 6:30). Toisinaan raporteista saattaa ilmetä, että joihinkin palveluksen puoliin on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Numerot voivat osoittaa, että joissain piirteissä on edistytty mutta että julistajien määrä lisääntyy aiempaa hitaammin tai kasvu on joillain muilla alueilla heikentynyt. Ehkä tarvitaan rohkaisua tai on ratkottava joitain ongelmia. Vastuuasemissa olevat veljet kiinnittävät huomiota raportteihin ja pyrkivät korjaamaan tilanteen, joka saattaa estää yksilöitä tai seurakuntaa edistymästä.

³⁵ Lisäksi raportit auttavat Jehovan järjestöä ratkaisemaan, missä tarvitaan enemmän työntekijöitä kentälle. Mitkä alueet ovat tuottoisia? Missä on vain vähän kasvua? Millaisia julkaisuja tarvitaan totuuden opettamiseksi ihmisille? Raporttien ansiosta järjestö voi arvioida, kuinka paljon eri puolilla maailmaa tarvitaan kirjallisuutta saarnaamistyötä varten, ja pysyä tämän tarpeen tasalla.

³⁶ Raporteilla on usein rohkaiseva vaikutus. On innostavaa kuulla, mitä veljet ja sisaret ovat saaneet aikaan saarnaamistyössä ympäri maailmaa. Kasvusta kertovat raportit antavat meille kokonaiskuvan Jehovan järjestön laajenemisesta. Kokemukset lämmittävät mieltä ja innostavat meitä osallistumaan kenttätyöhön entistä enemmän (Apt. 15:3). Meidän on tärkeää olla yhteistoiminnallisia ja jättää raporttimme säännöllisesti. Näin osoitamme, että olemme kiinnostuneita eri puolilla maailmaa olevista veljistämme. Tämä pieni teko kertoo halustamme mukautua Jehovan järjestelyihin. (Luuk. 16:10; Hepr. 13:17.)

HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET

³⁷ Meillä ei ole mitään syytä verrata omaa palvelustamme jonkun muun palvelukseen (Gal. 5:26; 6:4). Olosuhteet vaihtelevat. Meidän on kuitenkin hyödyllistä asettaa itsellemme realistisia tavoitteita, joiden avulla voimme arvioida, miten olemme edistyneet palveluksessa. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen tuottaa iloa.

³⁸ Jehova ilmiselvästi jouduttaa niiden kokoamista, jotka hän suojelee ”suuren ahdingon” läpi. Elämme aikaa, jolloin täyttyy Jesajan profetia: ”Pienestä tulee tuhat ja vähäisestä mahtava kansa. Minä, Jehova, nopeutan sitä aikanaan.” (Ilm. 7:9, 14; Jes. 60:22.) On suuri kunnia julistaa hyvää uutista näinä merkityksellisinä viimeisinä päivinä! (Matt. 24:14.)