Homoseksuaalisuuden leviäminen

NIIHIN seikkoihin, jotka tekevät näistä päivistä kriittisiä ja sellaisia, joista on vaikea selviytyä, kuuluu homoseksuaalisuuden leviäminen. On mainittu, että ”ehkä 12 miljoonaa amerikkalaista miestä ja naista” on homoseksualisteja. (Time, 24.10.1969) Alankomaissa homoseksuaalisuus on levinnyt niin paljon, että maata on kutsuttu ”homoseksualistien Mekaksi”. Ja homoseksualistiset teemat ja vihjailut putkahtavat esiin nykyään teatterikappaleissa, elokuvissa ja television kuvaruudussakin.

Homoseksuaalisuuden leviämistä edistää pyrkimys laillistaa se. Englanti teki muutama vuosi sitten homoseksuaaliset teot niihin suostuvien aikuisten kesken laillisiksi. Kanada ja Länsi-Saksa ovat tehneet samoin viime vuonna. Ja kaksi Yhdysvaltain osavaltiota on hyväksynyt samanlaisen lainsäädännön.

Yhä useampien pappien asenne on myös merkittävä tekijä homoseksuaalisuuden leviämisessä. Muutamia vuosia sitten ilmoitettiin 90 episkopaalisen papin puoltavan homoseksuaalisia tekoja niihin suostuvien aikuisten kesken ja sanovan, etteivät ne itsessään ole vääriä. Pappien höllempi suhtautuminen homoseksualismia kohtaan ilmenee myös 3 000 protestanttisen papin keskuudessa suoritetun tutkimuksen tuloksesta. Tutkimuksessa, joka julkaistiin McCall’s-lehdessä helmikuussa 1968, sanottiin:

”Ei ole helppoa löytää yhtenäistä ajatusta näistä 3 000 kirjeestä, mutta eräs piirre ilmeni niissä niin selvänä, että sitä ei voida sivuuttaa: hämmästyttävä myötätunto homoseksualisteja kohtaan.” – S. 147.

Joillakin seuduilla homoseksualistit elävät itse asiassa omassa maailmassaan. Niinpä eräs Los Angelesissa asuva liikemies, joka omistaa kaksi 250 000 mk:n arvoista taloa, kerskuu elävänsä täysin homoseksualistisessa maailmassa. Hän kertoi asianajajansa, lääkärinsä ja hammaslääkärinsäkin olevan homoseksualisteja.

MITÄ SE ON?

Monilla näyttää olevan epätietoisuutta sen suhteen, mitä homoseksuaalisuus oikein on. Yleinen käsitys on, että ainoastaan miesten keskeinen sukupuoliyhteys on homoseksuaalisuutta. Se on homoseksuaalisuutta, mutta sitä on muutakin. Websterin kolmannen uuden kansainvälisen sanakirjan (Webster’s Third New International Dictionary) mukaan homoseksuaalisuus on ”eroottista toimintaa omaan sukupuoleen kuuluvan kanssa. . . . sukupuolista, himokasta tyydytystä haetaan omaan sukupuoleen kuuluvien kanssa”.

Sen tähden kaikki toiminta, kuten suuteleminen ja hyväileminen, joka on suunniteltu herättämään toisen samaan sukupuoleen kuuluvan himoja, on homoseksuaalisuutta. Ja vaikka useimmat ajattelevat, että homoseksualistit ovat miehiä, niin tämä sana soveltuu yhtä hyvin naisiinkin, jotka menettelevät samalla tavalla. Naisten homoseksuaalisuudesta käytetään kuitenkin myös nimitystä lesbolaisuus.

TEKEEKÖ SEN LAILLISTAMINEN SEN OIKEAKSI?

Vaikka valtio toisensa jälkeen laillistaa homoseksuaalisuuden siihen suostuvien aikuisten kesken, niin tekeekö se sen oikeaksi? Jos hallitukset pitävät sitä yksityisasiana tai julkisena rikoksena, niin niiden täytyy kantaa siitä vastuu. Mutta jokaisen yksilön täytyy ratkaista itse oma suhtautumisensa homoseksualismiin. Jumalaa, totuutta ja vanhurskautta rakastavat omaksuvat apostoli Paavalin kannan: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” – Room. 3:4, Um.

Raamattu, Jehova Jumalan sana, mainitsee yli 3 800 vuotta sitten eläneitten Sodoman ja Gomorran asukkaitten varoittavan esimerkin. Samoin kuin monet homoseksualistit nykyajan vankiloissa hekin halusivat tyydyttää himojaan raiskaamalla miehiä, tässä tapauksessa kaksi enkelivierasta, jotka tulivat käymään patriarkka Lootin, Aabrahamin veljenpojan, luona. Opetuslapsi Juudas kertoo Sodomasta ja Gomorrasta, että koska ”ne eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, [niin ne] ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta”. – Juud. 7; 1. Moos. 19:1–29.

Israelin kansalle antamissaan laeissa Jehova Jumala tuomitsi selvästi homoseksuaalisuuden inhottavana ja määräsi kuolemanrangaistuksenkin siitä: ”Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus.” ”Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.” – 3. Moos. 18:22; 20:13.

Kristilliset kreikkalaiset kirjoitukset ovat yhtä nimenomaiset sen suhteen, miten inhottavaa homoseksuaalisuus on Jehova Jumalan silmissä: ”Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. . . . ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet.” Samoin tämä sama apostoli (Paavali) sanoo hyvin selvästi, etteivät ”luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet eivätkä miehet, jotka makaavat miesten kanssa, . . . peri Jumalan valtakuntaa”. – Room. 1:26, 27, 32; 1. Kor. 6:9, 10, Um; 1. Tim. 1:9, 10.

Niin, vaikka homoseksuaalisuus laillistettaisiinkin ja vaikka se tulisi miten suosituksi tahansa, vaikka koko maailmasta tulisi Sodoman ja Gomorran kaltainen, niin silti kristityille Jumalan sanan totuus pitää yhä paikkansa – homoseksuaalisuus on inhottavaa sekä Jehova Jumalasta että moraalisesta ihmisestä.

TURHAUTUMIA AIHEUTTAVAA JA LUONNOTONTA

Koska Jehova Jumalan lait ovat laaditut ihmisen parhaaksi, niin kristittyjä ei hämmästytä todeta varsin monien lääkäreiden ja muiden parantajien joukossa niitä, jotka puhuvat suoraan tätä tapaa vastaan. He puhuvat usein homoseksualistin turhautumasta. Ja tri D. J. West, huomattava lontoolainen asiantuntija, joka pitää homoseksuaalisten tekojen suvaitsemista tilapäisesti hyvänä niihin suostuvien aikuisten kesken, sanoo: ”Kenenkään lääkärin ei pitäisi neuvoa nuorta ihmistä olemaan tyytyväinen homoseksualistisiin taipumuksiin antamatta ensin vakavaa varoitusta tähän elämäntapaan niin usein liittyvästä turhautumasta ja murhenäytelmästä.”

Kahden homoseksualistin äskettäin julkaisemasta kirjasta ilmenee, ettei tämä ole vain sellaisen henkilön katsantokanta, jonka sukupuolivietti kohdistuu toiseen sukupuoleen. Kerrottuaan, että kohtaamispaikkojen kunnioitettavuuden suhteen vallitsee ankara arvojärjestys homoseksualistien baarin ollessa arvossa pidetyin ja kadun halveksituin, kirjoittajat jatkavat:

”Kadun tilapäistuttavuus on persoonattomampi kuin muut; keskustelu on lyhyempi, vitkastellaan vähemmän, päätarkoitukseen tullaan raa’alla ja karkealla nopeudella, niin että osapuoletkin toivovat sen voivan olla hiukan venytetympää.

”He tapaavat, heillä on sukupuolisuhteensa eivätkä he tiedä toistensa nimiä. He olivat yksinäisiä ennen ja ovat yksinäisempiä sen jälkeen, sisimmässään alakuloisuuden ja pettymyksen valtaamia. . . . He vaeltavat päämäärättöminä yöhön, . . . ehkä etsien . . . kunniattomimmasta paikasta, täsmälleen siksi, että he ajattelevat niin vähän itseään ja harjoittamaansa sukupuolielämää.” – D. W. Cory ja J. P. LeRoy, The Homosexual and His Society.

Tämä ei tosin ole kaikkien homoseksualistien kohtalo. Mutta se saattaa hyvin olla enemmistön kohtalo, niin kuin tri West esitti asian: ”tähän elämäntapaan niin usein liittyvä turhautuma ja murhenäytelmä”.

Tri Westin sanoja tukee erään homoseksuaalisuutta harjoittavan lausunto, joka myönsi: ”Elämäni on täydellinen sekamelska. Mutta älkää antako minun saada teitä ajattelemaan, että olen onnellinen. Minä en ole. Olen onneton ja tähyilen ulospääsytietä. . . . Olen onneton ja pettynyt ja ahdistunut.”

Onko ihme, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen johtaa niin usein turhautumaan? Luoja teki molemmat sukupuolet täydentämään toisiaan, sekä ’maan täyttämiseksi’ että tyydytyksen ja onnellisuuden tuottamiseksi toisilleen. Sen, että mies ja nainen tarkoitettiin toisiaan varten, osoittaa jo sukupuolielinten rakenne. Kun aviopuolisot osoittavat aviollisissa suhteissaan huomaavaisuutta toisiaan kohtaan, niin ne vahvistavat aviosidettä sekä kummankin persoonallisuutta. Kun sekä mies että vaimo esittävät heille sopivan osan Jumalan ohjeitten mukaan, niin avioliitto on kaunis ja rakentava. – 1. Kor. 7:3–6; Ef. 5:22–33.

Eikö jo se, että Raamattu esittää heteroseksuaalisuuden (vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvan sukupuolivietin) tervejärkiseksi, osoita homoseksuaalisuuden epäterveeksi? Homoseksuaalisessa suhteessa toinen osapuoli usein teeskentelee tai näyttelee vastakkaisen sukupuolen osaa ruumiillisesti, henkisesti ja tunneperäisesti, joten se perustuu valheeseen. Niin kuin psykoanalyytikkojen seuran tutkimuskomitean julkaisema kirja Homosexuality sanoi: ”On järjen vastaista yrittää löytää naisellisia ominaisuuksia miessukupuolta olevasta osapuolesta.”

Homoseksuaalisuuden leviäminen merkitsee sitä, että monet omaksuvat elintavan, joka aiheuttaa niin usein turhautumia ja kurjuutta. Se on inhottavaa ja vastenmielistä Jumalan ja vanhurskautta rakastavien silmissä. On viisasta, että tiedämme, mitä tulee tehdä karttaaksemme tällaista onnetonta seuraamusta, Jumalan epäsuosiota. Seuraava kirjoitus käsittelee homoseksuaalisuuden syitä ja ehkäisyä.

Homoseksuaalisuuden ansan karttaminen

SEN karttamiseksi, mikä voi aiheuttaa murheellisia seurauksia, on viisasta tietää jotain mahdollisista syistä. Homoseksuaalisuuden syystä vallitsee paljon epätietoisuutta. Nykyään tunnustetaan yleensä, etteivät fyysiset tekijät, kuten ruumiinrakenne tai hormonit, ole ensi sijassa vastuussa homoseksuaalisuudesta. Mitä sitten pidetään merkittävinä syinä?

Tri Albert Ellis käsittelee eräitä mahdollisia syitä kirjassaan Homosexuality, Its Causes and Cure (Homoseksuaalisuus, sen syyt ja hoito, 1965). Hän uskoo, että tila johtuu suuressa määrin eräistä peloista. Hän kertoo parantaneensa monta homoseksualistia auttamalla heitä pääsemään vapaiksi noista pohjalla piilevistä peloista. Tätä tukee erään Amerikan homoseksualistien liikkeen johtohenkilön Donald Webster Coryn suositus:

”Hoidon pyrkimyksenä [tulisi olla] sukupuolisiin ja muihin toiseen sukupuoleen kohdistuviin suhteisiin liittyvän vihamielisyyden ja pelon laukaiseminen . . . Syyt tähän ovat kaksipuoliset: . . . mieshomoseksualistin auttaminen pulman ytimeen ollen hyökkäämättä vain pelkkään oireeseen – hänen pulmansa ei ole niinkään siinä, että hän tuntee vetoa miehiin, vaan että hän pakenee naisia.”

Toisaalta, nuori poika voi saada alun homoseksuaalisuuteen homoseksuaalisten miesten houkutuksesta. Tästä oli räikeä esimerkki Vancouverissa Kanadassa, missä jotkut homoseksualistit viettelivät 35 nuorta 10–14-vuoden ikäistä poikaa, ja sitten kävivät kauppaa heillä.

Monissa tapauksissa vanhemmat miehet antoivat nuorille pojille viiniä tai muuta alkoholipitoista juomaa tietäen, että pojat olisivat sitten alttiimpia heidän moraalittomille lähentelyilleen, niin kuin Jumalan sana sanoo: ”Haureus ja viini ja rypälemehu vievät järjen.” (Hoos. 4:11) Profeetta Habakuk varoitti myös tällaisesta alkoholin käytöstä viettelyn valmisteluna: ”Voi sitä, joka juottaa lähimmäistänsä, . . . ja juovuttaa hänet nähdäkseen hänen alastomuutensa!” (Hab. 2:15) Jos siis vanhemmat tuntemattomat miehet tarjoutuvat ostamaan nuorelle pojalle alkoholipitoista juomaa, niin heillä saattaa olla jokin taka-ajatus.

VANHEMPIEN VASTUU

Kun nuori mies tulee homoseksualistiksi, niin nykyään ollaan taipuvaisia ajattelemaan, että hänen isänsä ja äitinsä ovat mahdollisesti laskeneet pohjan poikansa luonnottomalle tottumukselle. Asiantuntijat uskovat, että vanhemmat voivat tehdä näin jo ennen kuin heidän lapsensa saavuttaa kuuden vuoden iän. Niinpä eräs kansainvälinen asiantuntija tri Irving Bieber sanoo: ’Välinpitämätön isä ja käskevä äiti muodostavat täydellisen yhdistelmän pojan tekemiseksi homoseksualistiksi.’ Hän sanoi vielä: ”En usko olevan mahdollista, että miehestä tulee prostituoitu, jos isä on kiintynyt vaimoonsa ja poikaansa ja vahvistaa pojan maskuliinisuutta.”

Tämän lääkärin mukaan myös ”isillä näyttää olevan ehdoton ehkäisyvoima poikiensa homoseksuaalista kehitystä vastaan”. Oikein kasvatetut pojat eivät pelkää naissukupuolta.

Homoseksuaalisuuteen samoin kuin niin moniin muihinkin elämän pulmiin soveltuu vanha sananparsi: ”Parempi hyppysellinen ehkäisyä kuin pivollinen parannusta.” Jokaisen isän tulee olla valppaasti kiinnostunut pojastaan ja auttaa häntä kehittämään voimakas maskuliininen persoonallisuus. Miten hän voi tehdä tämän? Tärkeintä on, että hän antaa hyvän esimerkin. Apostoli Paavali esitti asian näin: ”Pysykää valveilla, seisokaa lujina uskossa, jatkakaa kuin miehet, tulkaa voimakkaiksi.” (1. Kor. 16:13, Um) Perustana on itsehillintä. Voimakas maskuliininen persoonallisuus ei ole helposti kiihottuva vaan tasapainoinen ja järkevä, ei kuohuvatunteinen, vaan haluaa suojella perheensä jäseniä. Jokaisen isän tulee myös juurruttaa poikaansa kunnioitusta ja arvonantoa naisia kohtaan, minkä hän voi tehdä kohtelemalla rakkaudellisesti vaimoaan.

Samoin tulee jokaisen äidin kunnioittaa miehensä päänasemaa ja välttää tulemasta liian omistavaksi tai käskeväksi, koska hän voi siten tehdessään vieroittaa poikansa naissukupuolesta.

Molemmat vanhemmat voivat myös nimenomaan varoittaa lapsiaan homoseksuaalisuuden vahingollisuudesta. Sellainen homoseksuaalisuuden tuntemus on suoja. Jos isä ja äiti eivät opeta ja varoita poikiaan oikealla tavalla, niin he saattavat joutua juonittelevien homoseksualistien saaliiksi.

HENKILÖKOHTAINEN VASTUU

Vaikka vanhemmilla on jossain määrin vastuuta, niin ensi sijassa on olemassa henkilökohtainen vastuu. Jokaisen nuoren täytyy olla valpas välttääkseen homoseksuaalisuuden ansan. Kenenkään ei tule jättää huomioon ottamatta sukupuolivietin voimaa, seksuaalista vetovoimaa, eikä niitä mahdollisia salahautoja, joihin se voi johtaa. Ilman hillikkeenä vaikuttavaa Jumalan pelkoa tai luonnollista rakkautta hyvään ihmisen sydän voi etsiä luonnottomia keinoja aistilliseksi tyydytykseksi. Mitä enemmän aistillismielinen tekee sellaista, mikä ei ole normaalia eikä oikein, sitä enemmän hän näyttää tuntevan vetoa siihen. (1. Moos. 8:21; Jer. 17:9, 10) Vaikka tämä voimakas taipumus ei rajoitukaan homoseksualistiin, niin se auttaa selittämään, miksi sillä on moniin niin luja ote.

Vaikka homoseksuaalisuus näyttää epäilemättä useimmista nuorista vastenmieliseltä, niin jos joku havaitsee taipumusta tai uteliaisuutta tähän suuntaan, hänen tulee lujasti vastustaa sitä noudattaen apostoli Paavalin neuvoa: ”Kammokaa pahaa.” – Room. 12:9.

Siksi nuoret tekevät hyvin, kun he vihaavat tapoja, jotka saattavat homoseksuaalisuuden turhautumia tuottavaan elämään. Tri D. J. West sanoo tästä puolesta: ”Suuteleminen, hyväily, läheinen ruumiillinen kosketus ja keskinäinen masturbaatio ovat yleisiä rakastelumuotoja, joilla sekä mies- että naishomoseksualistit aloittavat sukupuolielämän uransa.”

Tässä auttaa näin ollen sen tosiasian arvostaminen ettei masturbaatio eli itsesaastutus ole suinkaan viatonta huvia vaan päinvastoin tapa, joka voi johtaa homoseksuaalisiin tekoihin. Kuinka niin? Koska oma-aloitteinen masturbaatio voi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi ryhtymisen keskinäiseen masturbaatioon, mikä on eräs homoseksuaalisuuden muoto. Vilpitön ponnistelu tällaista tapaa vastaan suojelee pitkälti nuorta.

Homoseksuaalisuuden ansaa auttaa karttamaan myös sen mielessä pitäminen, mitä on sanottu sen turhautumien aiheuttamisesta ja luonnottomuudesta. Se, että se on äärimmäisen itsekästä ja paaduttavaa, voidaan nähdä siitä tavasta, millä homoseksualistit ahdistelevat vieraita henkilöitä ja viettelevät poikia, sekä siitä, että homoseksuaaliset raiskaukset ovat hyvin yleisiä vankiloissa. Nämä todistukset osoittavat, että epänormaalia sukupuolihalua on paljon vaikeampi valvoa kuin normaalia halua.

VAPAUTUMINEN SEN ORJUUDESTA

Monet homoseksualistit väittävät, etteivät he voi muuttua. Mutta monet lääketieteen alalla toimivat todistavat, että he voivat muuttua, jos todella tahtovat. Psykoanalyytikkojen seuran tutkimuskomitean julkaisema kirja Homosexuality sanoo, että ”jokainen homoseksualisti on piilevästi heteroseksuaalinen”. Raamattu todistaa edelleen, että saastaisista ja rappeuttavista tavoista voidaan vapautua. Niinpä apostoli Paavali lisää sanottuaan, etteivät homoseksualistit peri Jumalan valtakuntaa: ”Tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson.” – 1. Kor. 6:9–11.

Homoseksualistin, joka haluaa muuttua, täytyy jatkuvasti sanoa itselleen, että siitä huolimatta, miten helppo ja aistillisesti mieluinen tapa lieneekin, se on paha. Hänen on pantava sydämeensä neuvo: ”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa.” Niin, hänen täytyy todella vihata pahoja ”nautintoja”. Lisäksi hänen täytyy jatkuvasti ’ajatella sitä, mikä on kunnioitettavaa, puhdasta ja kiitettävää’. Kun hän täyttää mielensä Jumalan totuudella, niin se auttaa häntä, sillä Jeesus sanoi: ”Totuus on tekevä teidät vapaiksi.” – Ps. 97:10; Fil. 4:8; Joh. 8:32.

Homoseksualistin on hyvin tärkeätä ymmärtää, ettei hän voi miellyttää Jumalaa, jos hän jatkaa tällaista inhottavaa tapaa. Se on niin saastaista Jumalan silmissä, että sellaisia moraalisesti saastaisia ihmisiä kutsutaan Raamatussa koiriksi. Jumalan Israelille antama laki sanoo: ”Älä tuo portonpalkkaa äläkä koiranpalkkaa [”miesprostituoidun ansioita”, Ak] Herran, sinun Jumalasi, huoneeseen lupauksen suoritukseksi, sillä molemmat ovat kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.” (5. Moos. 23:18) Ketkään sellaiset, jotka harjoittavat katujen haaskakoirien tavoin inhottavuuksia, esimerkiksi homoseksualismia ja lesbolaisuutta, eivät saa iankaikkista elämää Jumalan uudessa asiainjärjestelmässä. (Ilm. 22:15) Kuinka tärkeätä näin ollen onkaan pyrkiä vilpittömästi miellyttämään Jumalaa pysyttelemällä tyystin erossa homoseksuaalisista tavoista!

Henkilön, joka edistyy halussaan miellyttää Jumalaa, ei tule masentua, jos hän ei voi heti paikalla puhdistaa mieltään ja tunteitaan kaikista vääristä ajatuksista ja tunteista. Hänen täytyy kuitenkin taistella jatkuvasti rohkaistuen siitä, ettei apostoli Paavalikaan sanonut kykenevänsä tekemään täydellisesti sitä, mitä hän halusi tehdä. Mutta hän ei luopunut taistelusta. Hän ei antanut periksi lihalle vaan ’kuritti ruumistaan ja johdatti sitä kuin orjaa’, niin että hän saattoi sanoa: ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” – 1. Kor. 9:27, Um; Fil. 4:13; Room. 7:13–25.

Yksi suuri apu tässä taistelussa on rukouksen esittäminen Jehova Jumalalle, sen rukoileminen, että saisi anteeksiantoa ja myös apua ja varsinkin enemmän Jumalan pyhää henkeä. Niin, ”olkaa . . . rukouksessa kestävät”. – Room. 12:12; Fil. 4:6, 7.

Homoseksuaalisuus lisääntyy siitä huolimatta, että se on väärää, luonnotonta ja turhautumiin johtava elämäntapa. Sen orjuudessa olevat voivat vapautua siitä, jos he todella tahtovat. Ikuinen elämä on kysymyksessä! Tee siis kaikin mokomin kaikkesi karttaaksesi homoseksuaalisuuden ansan!

”Lopetin tupakoimisen!”

JEESUKSEN velipuoli Jaakob kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla henkeytetyn kirjeen niille ympäriinsä hajaantuneille, jotka halusivat palvella Jehovaa. Hän neuvoi mm.: ”Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.” – Jaak. 1:22.

Samoin kuin tuolla vuosisadalla, nytkin tulee niistä, jotka saavat tiedon Jumalan tahdosta, ”sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita”. Toissa kesänä Jehovan todistajien konventeissa kerrotut kaksi kokemusta valaisevat tätä.

Muuan todistaja Yhdysvaltain Mississipissä sai ystävältään kirjeen, jossa häntä pyydettiin käymään erään naishenkilön luona, joka asui sillä alueella. Todistajasisar teki käynnin ja sai järjestetyksi raamatuntutkistelun perheelle. Evankeliuminpalvelija kertoo: ”Tosi Jumalaa ja epäjumalia koskevan ensimmäisen tutkistelun jälkeen tuo nainen pani pois suuren uskonnollisaiheisen taulun, joka oli ollut huomattavalla paikalla huoneessa. Jonkin ajan kuluttua autoin heitä ymmärtämään Valtakunnansaliin tulon tärkeyden. Mutta valitettavasti he muuttivat samalla viikolla yli 30 kilometrin päähän maaseudulle eivätkä sallineet minun tulla niin kaukaa noutamaan heitä. Lopulta he hankkivat auton. Samalla viikolla he olivat sunnuntain kokouksessa Valtakunnansalissa.

”Mikä oli tulos? Muuttunut perhe. Perheenjäsenet olivat lujasti vakuuttuneita siitä, että tämä oli Raamatun totuus, ja heitä hämmästytti jokaisen ystävällisyys. Se teki niin syvän vaikutuksen 40-vuotiaaseen tyttäreen, että hän alkoi tuntea syyllisyyttä huonojen tapojensa takia. Hän sanoi ensimmäisen kokouksensa jälkeen: ’Lopetin tupakoimisen!’ Myöhemmin hän selitti: ’Kun Jehova antoi minulle niin paljon, niin miten saatoin tulla kotiin ja tehdä jotain, mitä hän ei hyväksy? Pelkäsin odottaa. Me emme koskaan tiedä, mitä huomenna tapahtuu, ja jos olisin odottanut, en ehkä olisi koskaan saanut tilaisuutta lopettaa ja todistaa rakastavani Jehovaa.’”

Todistaja lisäsi: ”Merkittävä seikka oli se, että tämä nainen on rampa. Savukkeet ovat olleet hänelle kuin kainalosauvat kaikki nämä vuodet, mutta siitä, mitä hän oppi Valtakunnansalissa yhdessä kokouksessa, hän sai kannustimen luopua huonosta tavastaan. Toisessa kokouksessa hän ojensi kätensä ja sanoi: ’Eikö se ole kaunis? Se ei ole enää ruskea ja tahriintunut tupakasta.’ Hän käy nyt säännöllisesti kokouksissa.”

Eräässä Rochesterin (N.Y.) konventissa selitti muuan pariskunta pitämäänsä raamatuntutkistelua sanoen: ”Pariskunta tupakoi kovasti, ja kun tulimme kotiin tutkistelusta haisimme kuin savusilli. Vähitellen mies ja vaimo alkoivat käydä kokouksissa Valtakunnansalissa. Myöhemmin he alkoivat osallistua kenttäpalvelukseen ja ilmaisivat halunsa mennä kasteelle. Mutta heidän pulmansa oli, että kumpikin tupakoi kovasti.

”He ajattelivat, että voisivat tulla kastetuiksi ja sitten lakata tupakoimasta. Sanoimme heille, ettei se, että he eivät olleet luopuneet tuosta tavasta, estäisi heitä menemästä kasteelle, mutta he voisivat vetää salassa sauhuja pitkän aikaa.

”He päättivät mielessään lopettaa tupakoimisen joulukuussa, mutta sitten vitkastelivat. Joka kerta, kun he yrittivät lopettaa, he tulivat hermostuneiksi ja ärtyneiksi. Lopulta eräs todistaja näytti Vartiotornista ja Herätkää!-lehdestä heille kirjoituksia, jotka käsittelivät tupakointia. Kun he oivalsivat Raamatun kannan asiassa, he päättivät lopettaa tupakoimisen kierroskonventin tulon aikaan. He pitivät kiinni päätöksestään, mutta ilmoittivat, että se oli koettelevaa heille molemmille, sillä he olivat kovin ärtyisiä ja hermostuneita kaksi ensimmäistä viikkoa. Ajan mittaan kuitenkin tupakan kaipuu kaikkosi. Viime piirikonventissa heidät kastettiin vertauskuvaksi antautumisestaan Jumalalle. Ja he tekivät sen puhtain omintunnoin hylättyään tuon saastaisen tavan. Vaimo on siitä pitäen iloinnut lomatienraivauksen edusta kahdesti, ja se on tehnyt hänet hyvin onnelliseksi.”