jotkut meistä sisemmässä pappien esipihassa vai suurempi osa meistä Korkeimman Jumalan, sotajoukkojen Jehovan, ei-papillisten palvojien esipihoissa. Tämä on ainoa temppeli, jonka pelastuksen Jumala tunnustaa. Se on se yksi ja ainoa temppeli, johon kaikkien kansojen ihmisten täytyy tulla voidakseen osallistua puhtaaseen palvontaan ja saada siten itselleen ikuisen pelastuksen Jumalan vanhurskaassa uudessa järjestyksessä. Tuo temppeli on nyt auki kaikkien niiden kokoontumista varten, jotka etsivät ainoaa elävää tosi Jumalaa. Tämä on todella suuri uutinen, joka liittyy ihmeellisen aikamme tapahtumiin. Kaikilla meillä, jotka palvelemme Jehovan hengellisen temppelin esipihoissa, on suurenmoinen etu välittää tätä pelastavaa hyvää uutista kaikille toisille ennen ”suuren ahdistuksen” tuloa.

Mukautuako vai ei?

Hyödyllisiä tosiasioita, joita nuoret haluavat tietää

TÄMÄ kysymys on alituisesti nuorten edessä. Se tulee esiin kotona, koulussa ja oltaessa toisten seurassa työssä ja leikissä.

Se on tärkeä kysymys, sillä heidän mukautumisensa tai mukautumattomuutensa muovaa heidän elämäänsä. Tämä vaikuttaa suuresti heidän onnen etsintäänsä.

MUKAUTUMAAN VAATIVAN PAINOSTUKSEN LÄHTEET

Mistä painostus mukautumiseen tulee? Sekä meidän ulko- että sisäpuoleltamme.

Ne sekä nuoret että vanhat, joiden kanssa seurustelet, vaikuttavat sinuun joka päivä. He taivuttavat sinua näkemään asiat sillä tavalla kuin he näkevät ne tai tekemään jotakin sillä tavalla kuin he tekevät sen. Jotkut haluavat sinun mukautuvan johonkin, toiset toiseen. Vaikutukset ovat usein täsmälleen vastakkaiset.

Mutta suuri osa painostuksesta tulee meidän sisältämme. Meillä kaikilla on luonnollinen taipumus jäljitellä toisia. Sinä luultavasti et ainoastaan ole vanhempiesi näköinen, vaan sinä myös puhut kuin he, sinulla on samoja totunnaisia tapoja kuin heillä. Sinä puhut sitä kieltä, jota (tai niitä kieliä, joita) ympärilläsi olevat ihmiset puhuvat, luultavasti syöt sellaisia ruokia kuin hekin.

Mutta paljon vakavampi on se tosiasia, että me olemme taipuvaisia jäljittelemään toisia heidän käyttäytymismittapuissaan, heidän asenteissaan ja elämänkatsomuksessaan. Voitko sinä valvoa tätä muokkaavaa vaikutusta? Ja jos voit, niin miten?

MUUTOKSEN HALU

Monet nuoret tuntevat nykyään pettymystä ja turhautumista sen johdosta, mitä he näkevät ympärillään. Sinä näet epäilemättä monia asioita, joita syystä paheksut. Kukaan rehellinen ihminen ei kiellä sitä, että maan päällä tehdään nykyään suunnattomasti pahaa. Mukautuminen pahaan ei aikaansaa muutosta hyvään.

Pitäisikö sinun siis ihailla niitä monia nykyisiä nuoria, jotka sanovat, etteivät he aio ’mukautua mihinkään tai kehenkään’, ja haluta olla heidän kaltaisensa? He sanovat aikovansa olla ’ehdottoman vapaita ja itsenäisiä’ ja tehdä ehdottomasti ’oman mielensä mukaan’. Vähäinenkin ajattelu sanoo meille todella, että tämä on yhtä mahdotonta kuin yrittää miellyttää kaikkia.

Esimerkiksi se, että he alkaisivatkaan olla todella riippumattomia, vaatisi heitä kasvattamaan ja valmistamaan kaiken oman ruokansa, tekemään kaikki omat vaatteensa sekä kaiken muun elämään liittyvän itse. Heidänhän pitäisi keksiä oma yksityiskielensäkin, jotteivät mukautuisi maansa kieleen ja sen kieliopin sääntöihin.

MUKAUTUMINEN JOSSAKIN MÄÄRIN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ELÄMÄSSÄ

Eikö meidän kaikkien ole todellisuudessa mukauduttava joissakin suhteissa pysyäksemme hengissä? Kukaan meistä ei voi elää hengittämättä ilmaa tai juomatta vettä, joten meidän joko täytyy mukautua näihin maallisen elämän vaatimuksiin tai lakata elämästä. Kun odotat kiitävän kuorma-auton menevän ohitse ennen kuin ylität valtatien, niin etkö mukaudu olosuhteisiin turvallisuutesi vuoksi? Sillä kuinka vapaa ja riippumaton olisit loppujen lopuksi, jos sinusta tulisi kuollut ruumis?

Tietyissä asioissa on päästävä yksimielisyyteen, jos ihmiset aikovat elää ja työskennellä yhdessä menestyksellisesti. Miten mikään ihmisjoukko voisi koskaan rakentaa mitään, jos se ei sopisi vakiomitoista, jos jokainen käyttäisi omaa mittajärjestelmäänsä? Voitko kuvitella, millaiselta heidän rakentamansa talo näyttäisi? Ja miltä sinusta tuntuisi pelata jotakin peliä – sanokaamme vaikka jalkapalloa – missä kukin tekisi omat sääntönsä ja muuttaisikin niitä milloin haluaisi kesken pelin? Tai miten olisi, jos sinulla olisi työ, missä työnantaja nostaisi tai laskisi palkkaasi ja joko maksaisi sinulle tai ei maksaisi aina sen mukaan, miltä hänestä sattuisi kulloinkin tuntumaan?

Tärkeätä ei siis ole se, että kykenee moittimaan tai olemaan eri mieltä sen suhteen, miten tulee menetellä. Kuka tahansa voi tehdä sen. Tärkeätä on, että löytää ratkaisuja, keinoja asiain oikaisemiseksi ja parantamiseksi. Tämä pitää paikkansa kotona, koulussa, työpaikassamme ja kaikkialla muuallakin. Valittaminen vain valittamisen vuoksi ei aikaansaa mitään. Mukautuminen voi usein olla viisaampaa. Se voi tehdä kotielämämme miellyttävämmäksi, koulutyömme tehokkaammaksi ja maallisen työmme nautittavammaksi ja antoisammaksi.

Me voimme tosiaankin säästää itseltämme melkoisesti päänvaivaa ja sydänkipua, jos hyödymme toisten kokemuksesta ja terveellisestä vaikutuksesta. Ja kokemuksen kysymyksessä ollessa meidän täytyy varmasti myöntää, ettei kukaan ole paremmin varustautunut antamaan meille oikeita vaikutteita kuin Jumala. Ihmisen Luojana hän tuntee ihmisen parhaiten. Ja hänen näkemyksellään on tukena se, että hän on huomioinut ihmiskunnan toimintaa ja pyrkimyksiä tuhansia vuosia. Hänen Sanansa Raamattu antaa meille ne viitteet, joita me tarvitsemme tietääksemme, milloin tulee mukautua ja milloin ei.

KUN MUKAUTUMINEN ON VAARALLISTA

Mutta Raamattu osoittaa, että meidän ehdottomasti ei pidä mukautua paljoonkaan ympärillämme olevaan. Apostoli Paavali sanoo esimerkiksi: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” Tai niin kuin ”Uusi testamentti nykyenglanniksi” (The New Testament in Modern English) ilmaisee osan näistä sanoista: ”Älkääkä antako ympärillänne olevan maailman puristaa itseänne omaan muottiinsa.” – Room. 12:2.

Syy siihen, miksi meidän ei tule ”mukautua tämän maailmanajan mukaan”, on, etteivät nykyiset järjestelmät ole mukautuneet Jumalan vanhurskaisiin menettelyihin ja niitä odottaa tuho. Mutta ne painostavat meitä olemaan niiden kaltaisia. Jos me heikkenemme, niin ne ’puristavat meidät muottiinsa’.

Me voimme alkaa heiketä vähäisillä tavoilla. Usein suosittuna olemisen, ts. ihmisten miellyttämisen, halu on se, mikä panee alulle heikkenemisen monien nuorten keskuudessa. Me kaikki haluamme luonnostamme sitä, että toiset pitäisivät meistä. Mutta se voi olla ansa meille. Vaikka tiedämme jonkin olevan väärin ja tiedämme, minkä tekeminen on oikein, niin epäsuosioon joutumisen pelko voi saada meidät empimään oikein menettelemistä. Siinä on yksi syy, miksi Sananl. 29:25 varoittaa meitä: ”Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.”

Yksi asia on varma: meidän on mahdotonta miellyttää kaikkia. Miksi emme siis huolehtisi Hänen miellyttämisestään, joka on tärkein? Psalmista Daavid kirjoitti Jehova Jumalasta: ”Sinun tykönäsi on elämän lähde.” ”Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.” (Ps. 36:10; 16:11) Meillä on siis totisesti hyvä syy haluta miellyttää Häntä ennen kaikkia muita.

Ehkä sinun vanhempasi opettivat sinulle lapsuudestasi lähtien, mikä Jumalan tahto on hänen palvelijoihinsa nähden, ja auttoivat sinua ymmärtämään, millainen käytös miellyttää Jumalaa ja millainen ei. Olettakaamme nyt, että sinua painostetaan – koulutovereitten, naapuristosi nuorten tai muiden taholta – menettelemään vastoin sitä, mitä sinulle on opetettu. Ehkä he yrittävät saada sinut kokeilemaan huumausaineita, juopumaan tai varastamaan tai antautumaan johonkin muuhun moraalittomaan käytökseen. Tai he voivat painostaa sinua tekemään jotakin sellaista, mikä olisi kristillisen puolueettomuuden rikkomista. Entä jos kieltäytyminen mukautumasta siihen, mitä he haluavat, aiheuttaa sinulle pilkkaa ja jopa uhkauksiakin? Mitä sinä teet?

Osoittaudu henkilöksi, joka on todella ymmärtäväinen ja ’malttaa mielensä’, sen sijaan että antaisit perään painostukselle. (Sananl. 17:27) Pysähdy ja tee itsellesi seuraavat kysymykset:

Miksi näiden ihmisten hyväksymys olisi minulle niin tärkeätä? Jos se merkitsee terveyteni ja elämäni vaarantamista, niin onko heidän hyväksyntänsä sen arvoinen? Tuoko heidän ystävyytensä etuja, jotka kestävät kauan vai vain hetken? Kuinka paljon he todellisuudessa välittävät minusta? Tekisikö kukaan heistä, mitä vanhempani tekivät minulle – huolehtisivat minusta lapsuudesta lähtien, pitäisivät huolen kaikista tarpeistani, hoitaisivat minua sairastaessani? Ja millainen ihminen minä olisin, jos jättäisin huomioon ottamatta vanhempieni hyvät neuvot vain siksi, että joku irstaasti elävä poika tai tyttö, joka ei koskaan ole todellisuudessa tehnyt mitään arvokasta minulle, hyväksyisi minut? Auttaako sellaisen henkilön tai ryhmän tahtoon mukautuminen minua miellyttämään Elämänantajaa, Jumalaa? Muista, että hänen Sanansa sanoo: ”Älä ole joukon mukana tekemässä pahaa.” – 2. Moos. 23:2.

Koska eräät kristityt Korinton seurakunnassa Kreikassa ihailivat itsekkäiden ihmisten väärää vaikutusta ja taipuivat siihen, niin apostoli Paavalin oli nuhdeltava heitä. Paavali sanoi heille: ”Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin.” (2. Kor. 11:20) Miten paljon siinä on todellakaan järkeä, että etsii sellaisten ystävyyttä, jotka vain käyttävät meitä hyväkseen niin paljon kuin voivat saada meistä, ehkä samalla kohdellen meitä alhaisempina itse tekeytyen hyvin ”suuriksi”? Raamattu sanoo, että sinun tulee palvella Jumalaa ’järjellisesti’. – Room. 12:1.

Painostus mukautumiseen on usein ovelaa. Pukeutumisen ja hiusmuotien oikut painostavat usein mukautumaan vain siksi, että ne ovat ”suosittuja” tiettyjen huomattavien ryhmien keskuudessa. Näihin oikkuihin mukautuminen saattaa näyttää itsessään vähäpätöiseltä, mutta mitä on muotioikkujen takana?

Onko se vain yritys esiintyä viehättävän näköisenä hiukan eri tavalla? Silloin ei mukautuminen ole ehkä erityisen arveluttavaa. Mutta onko sen vaikuttimena toisaalta halu olla silmiinpistävä, hätkähdyttävän erilainen, mikä siinä tapauksessa ilmaisee melkoista ylpeyttä ja halua ’loistaa’ yli toisten? Vai onko vaikuttimena kannustaminen irstaaseen käytökseen sukupuoliasioissa tai vaatteitten ja hiusmuodin käyttö kapinallisuuden ilmaisemiseksi? Tällöin kysymys mukautumisesta tai mukautumattomuudesta tulee vakavaksi.

Raamattu kertoo meille persoonasta, joka salli ylpeyden hallita häntä ja johtaa hänet jopa kapinoimaan Jumalaa vastaan. Hän oli Jumalan vastustaja Saatana. Haluammeko me mukautua millään tavalla hänen kuvansa kaltaisuuteen, itse asiassa tulla hänen ’lapsikseen’? (Joh. 8:44; 1. Joh. 3:10–12) Vai haluammeko olla Jumalan Pojan kaltaisia, joka kieltäytyi mukautumasta maailman vääriin teihin, vaikka hän joutui ankarampaan painostukseen kuin kukaan koskaan on kokenut? Sen sijaan, että Jeesus olisi mukautunut maailmaan, hän saattoi sanoa: ”Minä olen voittanut maailman.” – Joh. 16:33.

Kieltäytyminen mukautumasta on harvoin helppoa. Mutta muista tämä: monet ihailevat tavallisesti ihmistä, joka seisoo rohkeasti sen puolesta, minkä tietää oikeaksi. Eräät puhuvat tosin halveksivasti hänestä, mutta se johtuu siitä, että he haluavat puolustella omaa väärää menettelyään yrittämällä vetää hänet alas samalle alhaiselle elämänsä tasolle. Kuitenkin nekin, jotka ivaavat ja pilkkaavat, ihailevat usein salassa sisimmässään sen nuoren miehen tai naisen vakaumusta, joka pysyy lujana sen puolesta, minkä hän uskoo oikeaksi ja todeksi. He voivat toivoa, että heillä olisi samanlainen voima.

Niin, sen sijaan että me mukautuisimme tähän maailmaan, mekin voimme ’voittaa maailman’ ja saada Jumalan hyväksymyksen ja sen loputtoman onnen, jonka Hänen hyväksyntänsä voi tuoda meille.

Alistutko sinä Kristuksen johtoon nykyään?

JEESUS KRISTUS antoi ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla apostoli Johannekselle jumalallisen ilmestyksen. Hän paljasti siinä, että hän johti aktiivisesti silloisia kristillisiä seurakuntia. Ilmestys osoitti, että Kristus henkilökohtaisesti tarkasti seurakunnissa vallitsevat olosuhteet. Hän oli huolissaan niiden hengellisestä terveydestä, niiden kristillisistä töistä ja toimista. Mutta hän ei ainoastaan tarkastanut. Hän oli valmis ryhtymään tilanteen vaatimaan toimintaan sen mukaan, mitä hänen tarkastuksensa paljasti hänen neuvojensa noudattamisesta. – Ilm., luvut 1–3; ks. myös Vartiotorni 1.3.1972, s. 109.

Kristuksella Jeesuksella on nykyäänkin tosi kristillisen seurakunnan täysi johto kautta maailman. Ja samoin kuin silloin muinoin hän käyttää maallisia edustajia tämän johdon ilmaisemiseksi. Ensimmäisen vuosisadan kristillisellä seurakunnalla oli Jerusalemissa apostolien ja vanhinten muodostama hallitseva elin. Samanlainen voideltujen kristittyjen joukko toimii nytkin. Tämä hallitseva elin on sen ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelija” -luokan eli ”taloudenhoitaja”-luokan hallinnollinen osa, josta Jeesus lupasi: ”Hänen herransa . . . asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” (Matt. 24:45–47; Luuk. 12:42–44, Um) Tämän hallitsevan elimen ja sen aseman tunnustaminen Jumalan teokraattisessa asiainjärjestelyssä on siis välttämätöntä, jotta voisi alistua Jumalan Pojan johtoon.

PAIKALLISET VANHIMMISTOT SOPUSOINNUSSA

Mutta samoin kuin ensimmäiselläkin vuosisadalla jokaisella seurakunnalla on paikallinen vanhimmistonsa. Apostoli Paavali kirjoitti tällaisista miehistä aikansa kristityille: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili.” (Hepr. 13:17) Tai jos käännämme apostolin käyttämän kreikkalaisen sanan kirjaimellisemmin, heidän tulisi totella niitä, jotka ”hallitsevat” heitä.