Palveluskokoukset sopiviksi seurakunnallenne
1 ”Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva” lupasi Jes. 54:13. Palveluskokous on yksi niistä järjestelyistä, joiden kautta sellainen opetus tulee. Jokainen seurakunnassa voi edistää sen tekemistä nautittavaksi ja hyödylliseksi kokoukseksi.
2 Miltei kaikki palveluskokoukset noudattavat Valtakunnan Palveluksessa hahmoteltua aikataulua ja aineistoa. Toisinaan kuitenkin tämä tieto voitaisiin soveltaa eri tavalla eri seurakunnissa, ja siksi vanhinten ja avustavien palvelijoiden, jotka käsittelevät aineistoa, tulisi tehdä se joustavasti. Esimerkiksi kirjoitus ”Haastava mutta palkitseva alue” heinäkuun Valtakunnan Palveluksessa soveltui etupäässä suurempiin kaupunkeihin. Siksi veljien pienemmissä kaupungeissa ja harvaan asutuilla alueilla ei ollut tarpeen käyttää niin paljon aikaa aineiston läpikäymiseen, vaikka he sovelsivatkin näitä ehdotuksia omalla alueellaan.
3 Kun Valtakunnan Palveluksen jossakin kirjoituksessa oleva tieto soveltuu suoranaisesti seurakuntaanne, sen käsittelemisestä vastuussa olevan tulisi valmistaa tämä aineisto perusteellisesti, niin että kuulijat ymmärtävät täysin, miten se soveltuu paikallisesti. Ilmeisesti joissakin tapauksissa tehtävän saanut päättelee, että kaikki seurakunnassa ovat jo lukeneet aineiston ja ovat täysin perillä siitä, ja niinpä hän etsii lisätietoja esittääkseen omaa ”tuoretta” aineistoaan eikä ”lämmittääkseen” Valtakunnan Palveluksessa olevaa. Toisinaan se tehdään pitkän, venytetyn johdannon muodossa. Mutta olisi paljon hyödyllisempää, jos hän käyttäisi tämän ajan hänelle määrätyn kirjoituksen tarkasteluun ja auttaakseen seurakuntaa näkemään, miten soveltaa sitä.
4 Jotkut ovat esittäneet kysymyksiä siitä, mikä olisi paras tapa johtaa keskusteluja raamatullisista aiheista, joista on silloin tällöin jäsennys palveluskokousten ohjelmissa. Heistä on tuntunut, että aineistoa on liian paljon, ja joissakin tapauksissa he ovat päässeet siinä vain puoleenväliin. Esimerkiksi lokakuun Valtakunnan Palveluksessa oli jäsennys aiheeseen ”Miten hyvin tunnet järjestön?”, ja siinä oli viisitoista raamatunpaikkaviittausta ja lisäksi viittauksia julkaisuihin. Puheenjohtajan tulisi tosiaankin järjestää täysipainoinen keskustelu koko aineistosta. Ei suinkaan odoteta, että kaikki raamatunpaikat etsittäisiin ja luettaisiin keskustelun kuluessa. Sama pitää paikkansa viittauksista julkaisuihin. Ne on sisällytetty mukaan, jotta julistajat voisivat etsiä ne esiin kotona valmistautuessaan ja tuoda ajatukset sitten esiin keskustelussa, ehkäpä vain lyhyesti. Siten jokaiselle kysymykselle jää tavallisesti jonkin verran aikaa, etukäteen valitut avainraamatunkohdat voidaan lukea, keskustelu etenee reippaasti ja seurakunta hyötyy, koska kaikille kohdille omistetaan tasapainoisesti huomiota.
5 On myös herätetty kysymys, miten määrätty veli voi lopettaa palveluskokouksen ajoissa, kun ainoastaan kymmenen minuuttia on varattu loppuhuomautuksille ja haaratoimiston kirjeen tarkastelulle, kuten 16. syyskuuta alkavan viikon palveluskokouksessa. Veljen on päätettävä, miten hän jakaa käytettävissä olevan ajan, mutta tällaisessa tapauksessa haaratoimiston kirjeestä voitaisiin todennäköisesti esittää vain muutamia valittuja, lyhyitä lausuntoja. Veljen vastuuna on huolehtia, että palveluskokous päättyy ajoissa.
6 Keitä tulisi valita esittämään näytteitä erilaisista raamatullisista esityksistä ja kirjallisuustarjouksista, tai näyttämään muuten, miten hyvää uutista voitaisiin esittää? Heidän pitäisi tavallisesti olla kykenevimpiä ja kokeneimpia julistajia. Sen lisäksi ohjelmasta vastuussa olevan tulisi antaa heille neuvoja ja harjoitella esitykset. Tavallisesti ei ole parhain tapa käyttää uusia ja kokemattomia julistajia näyttämään, miten työtä tulisi tehdä, vain sen vuoksi, että haluaisimme antaa heille tilaisuuden esiintyä lavalla, vaikka joitakuita voitaisiinkin käyttää puhuteltavina. Heillä on monia tilaisuuksia saada kokemusta esittämällä selityksiä kokouksissa, pitämällä harjoituspuheita palveluskoulussa ja osallistumalla kenttäpalvelukseen.
7 Harkitessaan ohjelmamääräysten antamista veljille esivalvojien olisi hyvä muistaa, että raamatullinen vastuu opettamisesta kuuluu ensi sijassa vanhimmille. Kun käsiteltävänä on Jumalan sanaan liittyvää aineistoa, kuten esimerkiksi päivän teksti tai keskustelun johtaminen jostakin raamatullisesta aiheesta, josta on jäsennys Valtakunnan Palveluksessa, se tulisi antaa vanhimman tehtäväksi, jos mahdollista, tai joissakin tapauksissa kohti vanhimman pätevyyttä edistyville avustaville palvelijoille. Avustavat palvelijat voivat yleensä käsitellä aineistoa, joka liittyy enemmän heidän tehtäviinsä, käytännöllisiin palvelusjärjestelyihin, näytteisiin eri palveluspiirteistä jne. Jos vanhimpia ja avustavia palvelijoita on käytettävissä, vastuu ohjelmista tulisi antaa heille, eikä veljille, joita ei vielä ole nimitetty palvelemaan.
8 Mikäli palveluskokoukset eivät toisinaan näytä olevan niin kiinnostavia ja opettavia kuin ne voisivat olla, esivalvojan, ja oikeastaan koko vanhimmiston, olisi hyvä harkita, auttaisiko joidenkin edellä esitettyjen ajatusten soveltaminen asiassa. Sekä kuulijakunta että lavalla olevat voivat etukäteen ajattelemalla ja valmistautumalla edistää palveluskokousten tekemistä rakentaviksi ja iloisiksi tilaisuuksiksi.