Mikä on Raamatun kanta?
Pitäisikö meidän maksaa verot kokonaan?
HARVAT seikat ärsyttävät ihmisiä kaikkialla enemmän kuin verojen maksaminen. Liittovaltion, osavaltion ja kunnan verot vievät jokaisesta keskitason amerikkalaisen ansaitsemasta dollarista noin 36 senttiä. Useimmissa Euroopan maissa verotus on vielä raskaampaa. Esimerkiksi Suomessa on kokonaisverorasitus yli 40 prosenttia. Kuitenkin monista veronmaksajista tuntuu, että he saavat henkilökohtaisesti vain vähän todellista hyötyä maksamistaan veroista.
Lisäksi jotkut väittävät, että heidän verorahansa menevät hukkaan, että ne käytetään sellaisten ihmisten elättämiseen, jotka kieltäytyvät tekemästä työtä, tai että ne katoavat turmeltuneitten poliitikkojen taskuihin. He väittävät myös, että verotus on epäoikeudenmukaista; että vaikka useimmat kansalaiset maksavat koko veronsa, varakkaat löytävät ”porsaanreikiä” maksaakseen vain vähän veroa tai välttyäkseen verojen maksamiselta kokonaan.
Yhdysvaltain verohallituksen tarkastusosaston päällikkö mainitsi: ”Kansalaisten moraali voi vain heikentyä siitä, mitä hallituksen ja teollisuuden piirissä tapahtuu. Aina kun veronmaksaja ottaa sanomalehden käteensä, hän lukee, että joku suurituloinen on ottanut vastaan lahjuksen tai tehnyt jotakin muuta laitonta. Jonkin ajan kuluttua hän kysyy itseltään: ’Miksi minun tulisi nähdä niin paljon vaivaa ollakseni rehellinen, jos kukaan muukaan ei ole?’”
Niinpä miljoonat ihmiset turvautuvat veronkavallukseen. News Front -aikakauslehti ilmoittaa, että Ruotsissa äskettäin suoritettu tietokonetutkimus ”paljasti, että joka kolmas lääkäri osoittautui veronkavaltajaksi”. Italiassa verojen kiertämisen ilmoitetaan olevan niin yleistä, että verotusviranomainen mätkäyttää automaattisesti. Itsenäisen ammatinharjoittajan ilmoittamat tulot saatetaan kertoa jopa kolmella ennen veron määräämistä!
Miten roomalaiskatolinen kirkko suhtautuu veronkavallukseen? Eräässä taloudellisessa tutkimuksessa nimeltä ”Luonnollisten henkilöitten tulovero ja taloudellinen kasvu” todettiin: ”Joitakin aikoja sitten syntyi aikamoinen sekasorto, kun Vatikaanin virallinen sanomalehti Osservatore Romano ilmoitti pääkirjoituksessaan, että veronkavallus ei ole synti.”
Onko kirkon näkökanta oikea? Hyväksyykö Raamattu millään tavalla verojen kavaltamisen, tai suvaitseeko se sitä?
Ei, vastaus on kielteinen. Kun Jeesukselta Kristukselta kysyttiin, oliko oikein maksaa veroja, hän pyysi nähtäville kolikon ja kysyi: ”’Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?’ He vastasivat: ’Keisarin’. Niin hän sanoi heille: ’Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on’.” (Luuk. 20:22–25) Niin, vero kuuluu ”keisarille”, so. hallitusviranomaisille, eikä Jeesus esittänyt mitään myönnytystä sille, että siitä jätettäisiin laittomasti jokin osa maksamatta.
Pelkästään se, että yhteiskunta pikemmin kuin yksilö saa verorahoista koituvan hyödyn, ei vähennä verojen maksamisen moraalista velvoitusta. Haluaisitko ostaa oman täydellisen palonsammutuskalustosi tai palkata jonkun viemään pois jätteesi tai viemään postisi toisiin kaupunkeihin tai palkata henkivartioston, koska poliisia ja vankiloita ei olisi? Entä miten suojelisit omistusoikeuttasi henkilöiltä, jotka asettuvat maallesi ilman lupaa, koska kenellekään ei maksettaisi yleisten asiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä? Hallitukset suorittavat tavallisesti sellaisia hyödyllisiä palveluksia. Eikö meidän siis tulisi maksaa niille täysi määrä, samoin kuin maksamme muistakin palveluksista?
Esimerkiksi Suomen hallitus luottaa siihen, että kansalaiset ilmoittavat verojensa määräämiseksi tulonsa ja muut tarvittavat tiedot. Tarkastuksia suoritetaan verraten harvoin sen varmistamiseksi, että kaikki on ilmoitettu oikein. Tämän itseilmoitusmenettelyn perustana on pääasiassa suostuminen siihen vapaaehtoisesti. Olisiko rehellistä, että joku rikkoisi tämän luottamuksen vain siksi, että kukaan ei ole paikalla vaatimassa häneltä täyttä maksua kuten ostoksilla yleensä?
Käsiteltyään hallituksen lakien tarjoamaa suojaa kristitty apostoli Paavali kirjoitti: ”Siksi tulee olla alamainen”, ei vain poliisin vallan tähden, ”vaan myös omantunnon tähden. Sentähdenhän te verojakin maksatte. . . . Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero.” – Room. 13:4–7.
Samoin kuin on usein laita nykyään, Jeesuksen ja Paavalin päivien Rooman hallituksella oli turmeltuneita viranhaltijoita. He tekivät paljon pahaa. Roomalaiset virkamiehet esimerkiksi tuomitsivat Jeesuksen kuolemaan, ja Paavali vangittiin ja luultavasti teloitettiin heidän toimestaan. Mutta kristityt eivät käyttäneet näitä tekoja puolusteluna veronkavallukselle. Kristittyjen ei pitäisi nykyäänkään käyttää samanlaisia tekoja puolusteluna verojen maksamatta jättämiselle.
Verorahojen käyttämisen vastuu
Jotkut kuitenkin kavahtavat ajatusta, että heidän verorahoillaan maksetaan valtavia sotilasmenoja, tai he saattavat vastustaa jotakin nimenomaista ”epäoikeudenmukaista” sotaa. He saattavat ajatella, että Jumala pitää heitä henkilökohtaisesti vastuullisina tavasta, jolla heidän verorahojaan käytetään. Tällainen näkemys esitettiin eräässä pasifistisessa kirjoituksessa, joka ilmestyi The Christian Century -lehdessä 11.11.1970.
Mutta pitääkö Jumala veronmaksajia vastuullisina siitä, miten heidän verorahojaan käytetään? Onko mitään syytä uskoa, että Jumala haluaa kristittyjen ratkaisevan, milloin on ja milloin ei ole sopivaa maksaa veroja?
Harkitsehan seuraavaa: Jeesuksen päivien Juudea oli keisarivallan aikaisen Rooman provinssi. Kun Jeesus käski opetuslapsiaan antamaan vaaditun veron, hän tiesi, että maakunnan vero- ja tullituloilla ylläpidettiin Rooman suurta sotalaitosta, joka kävi hyökkäyssotia. Hän tiesi myös, että hallitukset vastaavat Jumalalle tavasta, jolla ne käyttävät liikkeelle laskemaansa rahaa. Ne eivät voi väistää vastuuta. Se on niiden.
Valaiskaamme asiaa: Autot surmaavat maailmassa joka vuosi yli 100000 ihmistä. Pitäisikö kristittyjen näin ollen tuntea itsensä velvollisiksi ottamaan vastuun siitä, mitä ihmiset tekevät autoillaan, ja sen tähden kieltäytyä työskentelemästä autotehtaissa? He tietävät, että monista autoista tulee kuoleman välikappaleita. Ovatko he vastuullisia, vai onko pääasiallinen vastuu ajajilla?
Samaten hallitukset käyttävät suuren osan kansalaisten maksamista verorahoista sotilasmenoihin. Mutta kenen vastuulla on, että rahaa käytetään sillä tavalla? Eikö vastuu ole hallituksilla?
Tosi kristillisyys ei edistä ilmapiiriä, jossa kukin on laki itselleen. Jumala myöntää hallituksille vallan, joka on välttämätön järjestyksen ylläpitämiseksi. Hän tunnustaa myös niiden oikeuden varoihin, joita ne tarvitsevat hoitaakseen tehtäviään. Sen tähden kristityn velvollisuus on antaa ”keisarille, mikä keisarin on”, siitä huolimatta, miten ”keisari” käyttää sitä.
Jeesus osoitti selvästi, että verot kuuluvat siihen, ”mikä keisarin on”. Eikä Raamattu anna mitenkään ymmärtää, että kristityt olisivat missään määrin vastuullisia siitä, mitä ”keisari” tekee sillä, ’mikä on hänen’. Johannes Kastaja ei neuvonut veronkokoojaa, joka halusi tehdä sitä, mikä oli oikein, lopettamaan verojen keräämistä, vaan ’olemaan vaatimatta enempää, kuin mikä hänelle oli säädetty’. – Luuk. 3:13; ks. myös Luuk. 19:2–9.
Jumalan lait ovat realistisia. Raamattu piirtää vastuitten rajat viisaasti, mikä jättää kristityt enimmäkseen vapaiksi harjoittamaan Jumalan heille määräämää julkista evankeliuminpalvelusta. – Matt. 24:14.