Mosley sanoi: ”Käsityksemme kristillisestä moraalista on edistynyt kauas Vanhan testamentin lakien . . . ja Pyhän Paavalin käskykirjeitten ohi.” Jos suurten kirkkojen johtajat sanovat näin, niin voitko sinä olla todella varma siitä, että sinun pappisi ei ajattele saamalla tavalla? Miksi et kysyisi häneltä?

Jumalisen omantunnon vaikutus

TAANNOIN tuli erään Palm Springsissä Kaliforniassa Yhdysvalloissa asuvan Jehovan todistajan luo hänen veljensä ja tämän morsian. Illan lähetessä todistaja huomasi, että hänen veljensä, joka ei ollut todistaja, suunnitteli jäädä yöksi ja nukkua morsiamensa kanssa. Mitä sinä olisit tehnyt?

Tilanne oli hankala. Mutta todistaja sanoi veljelleen, ettei tämä voi hänen talossaan nukkua naisen kanssa, jonka kanssa hän ei ole avioliitossa. Tämä hämmästytti veljeä. Hän oli melko närkästynyt ja ajatteli, että todistaja oli kovin ahdasmielinen. Olivathan hän ja hänen morsiamensa sentään niin vanhoja, että heillä olisi voinut olla lapsenlapsia, ja heidät piti vihkiä avioliittoon muutaman päivän kuluttua.

Miksi todistaja omaksui sellaisen kannan, kun hän tiesi sen aikaansaavan kireyttä ja epämiellyttävyyttä? Hänen omatuntonsa oli kysymyksessä.

MIKÄ OMATUNTO ON?

Oletko milloinkaan sanonut: ”Tiesin sydämessäni, ettei se ollut oikein”? Tai: ”En voi tehdä mitä pyydät, koska jokin sisimmässäni sanoo sen olevan väärin”?

Sinun omatuntosi puhui. Omatunto on se sisäinen oivaltaminen eli taju, mikä meillä on oikeasta ja väärästä. Luodessaan ensimmäisen ihmisparin Jumala antoi sille tämän omantunnon kyvyn, ja me kaikki olemme perineet sen näiltä ensimmäisiltä ihmisiltä. On viisasta olla koskaan tekemättä tahallaan vastoin asianmukaisesti valmennetun omantunnon ääntä. Miksi?

Koska moraalitajumme eli omatuntomme voi sen johdosta vioittua, jopa tuhoutua. Se voi tulla kärventyneeksi, kuin ’poltinraudalla merkityksi’. (1. Tim. 4:2) Kun näin käy, niin sisäinen oikean ja väärän tajumme lakkaa toimimasta asianmukaisesti. Se ei ohjaa meitä silloin enää oikein. Mutta me voimme estää käymästä näin.

HERKKÄ JUMALAN MORAALILAEILLE

Jehova Jumala on huolehtinut omantuntomme vahvistamisesta antamalla meille vanhurskaat lait ja periaatteet Raamatussa, ja tästä varauksesta meidän on syytä olla kiitollisia. Me voimme tutkia niitä, ja meidän omatuntomme voi sitten soveltaa niitä eri olosuhteisiin, jotka tulevat eteen. Tällä tavalla voi meidän omatuntomme saada meidät tekemään sitä, mikä miellyttää Jumalaa.

Kun ihminen tutkii Raamattua, niin hän oppii tietämään, että Jumalan laki kieltää haureuden ja aviorikoksen. (Hepr. 13:4; 1. Kor. 6:9, 10) Edellä mainittu todistaja oli herkkä tälle laille. Hänen omatuntonsa ei sallinut hänen osallistua millään tavalla haureuteen – ikään kuin katsoa sitä läpi sormien sallimalla sitä kodissaan. Sillä tavalla tuntevat ihmiset, jotka todella alkavat rakastaa Jumalan lakia.

Muutamia vuosia sitten alkoi eräs naishenkilö, jolla oli Keski-Amerikassa Hondurasissa matkustajakoti, tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Ajan pitkään hän sanoi, että hänen omatuntonsa vaivasi häntä. Miksi? Koska miehillä oli tapana yleisesti käyttää hänen majataloaan paikkana, minne he toivat prostituoituja. Seurauksena siitä, että tämä nainen oli äskettäin alkanut rakastaa Jumalan lakia, hänen oli paha olla, kun hän antoi käyttää taloaan moraalittomiin tarkoituksiin.

Niin hän alkoikin kieltäytyä antamasta kenellekään yösijaa, jos sitä haluttiin moraalittomuuden harjoittamista varten. Hän pani joka huoneeseen pieniä ilmoituksia, joissa sanottiin: ”Herra, olkaa yhteistoiminnassa tämän perhemajatalon kanssa. Älkää tuoko säädyttömiä naisia. Kiitos.” Entiset asiakkaat lakkasivat tulemasta. Mutta tulojen menetys oli kuitenkin tilapäinen; pian hänellä oli kunniallisten perheitten asiakasjoukko.

Mutta entä jos sinä olet työssä paikassa, jota yleensä käytetään moraalittomiin tarkoituksiin. Maailmassahan haureus ja aviorikos ovat tietysti valloillaan, ja Raamattu osoittaa, että on mahdotonta olla kokonaan erossa haureellisista ja avionrikkojista. (1. Kor. 5:9, 10) Mutta entä jos moraalittomuus tulee ilmeiseksi, jopa törkeäksi siellä, missä joku työskentelee, ja hän tuntee omantuntonsa ja hengellisyytensä vaarantuvan?

Sellaisissa tapauksissa Jehovan todistajat ovat vaihtaneet työpaikkaa. Huhtikuussa vuonna 1972 kolme naista alkoi työskennellä palvelustyttöinä vasta avatussa motellissa Oakfordissa Pennsylvaniassa. He huomasivat ajan mittaan, että samoilla miehillä oli tapana tuoda eri naisia motelliin säännöllisesti. ”Omatuntomme alkoi vaivata meitä”, kertoo yksi todistajista. Niinpä he kaikki lähtivät siitä työpaikasta.

Miten sinä suhtaudut henkilökohtaisesti Jumalan moraalilakeihin? Kuinka herkkä omatuntosi on näissä asioissa?

HALUKKUUS KÄRSIÄ MENETYS

Olisitko halukas kärsimään aineellisen menetyksen säilyttääksesi puhtaan omantunnon? Eräs nuori elokuva- ja televisionäyttelijätär oli.

Hän luopui lopulta elämänurastaan tultuaan Jehovan todistajaksi. Näyteltävät osat vaativat häntä usein syleilemään ja suutelemaan miehiä, joiden kanssa hän ei ollut naimisissa. ”En voinut tehdä näin jatkuvasti”, hän sanoi. ”Miten voin opettaa toisille Jumalan sanan yleviä periaatteita ja kuitenkin olla kuvaruudussa rakastelemassa muita miehiä kuin aviomiestäni?”

Eräässä newyorkilaisessa mainostoimistossa työskentelevä mainostekstien laatija kieltäytyi tekemästä savukemainoksia. Sitten tulivat pienoissavukkeet markkinoille, ja häntä pyydettiin kirjoittamaan mainos, jonka tarkoitus oli kannustaa naisia polttamaan niitä. Mutta hän ei halunnut tehdä tätäkään. ”Omatuntoni ei salli minun osallistua millään lailla sellaisten tuotteitten mainostamiseen, jotka ovat vahingollisia terveydelle”, hän selittää, ”vaikka tämä kieltäytyminen johtaisi työpaikkani menetykseen.”

Jossakin määrin erilaisessa tilanteessa kieltäytyi muuan suuren tavaratalon myyjätär New Yorkin kaupungissa pitämästä puvussaan mitään joulun symboleja. Osastonhoitaja sanoi, että jos hän kieltäytyisi, niin hän pitäisi huolen siitä, että hänet erotettaisiin. Myyjätär meni konttoriin ja selitti, miksi hänen omatuntonsa ei sallisi hänen pitää sellaisia symboleja ja siten yhtyä pakanuuden tahriman pyhäpäivän henkeen. Liikkeen johto ymmärsi, eikä häntä erotettu.

Miten tärkeätä sinulle on sen tekeminen, mikä miellyttää Jumalaa? Onko sinun vaikuttimenasi jumalinen omatunto?

REHELLINEN KAIKESSA

Tosi kristityt ajattelevat niin kuin apostoli Paavali, joka sanoi: ”Me tiedämme, että meillä on hyvä [rehellinen, Um] omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin [rehellisesti, Um] vaeltaa.” (Hepr. 13:18) Antaako sinun omatuntosi sinulle vaikuttimen käyttäytyä rehellisesti?

Muutamia vuosia sitten tuli erään suuren newyorkilaisen mainostoimiston taiteellinen johtaja Jehovan todistajaksi. Hän oli aikaisemmin lisännyt kuluihinsa eriä, jotka eivät olleet suoranaisia liikekuluja. ”Tämä on yleinen, melkeinpä odotettu menettely”, hän huomauttaa. ”Mutta tultuani tuntemaan Raamatun periaatteet omatuntoni ei salli minun enää tehdä niin. Se on toden teolla merkinnyt vapaaehtoisen vähennyksen tekemistä palkkaan”, hän selittää. Miten sinä suhtautuisit tällaiseen asiaan?

Toisinaan on painostus epärehellisyyteen suuri. Eräs 27-vuotias todistaja alkoi työskennellä viime vuoden alussa erään newyorkilaisen henkivakuutusyhtiön haaraosaston vakuutuskonttorissa. Hänelle ojennettiin ensimmäisen toimintakuukautensa lopussa allekirjoitettavaksi paperi, johon oli merkitty hänen kuukausiansionsa. Mutta luku oli 25 prosenttia suurempi kuin hän todellisuudessa sai! Hän oli ymmällään.

Hän sai kuitenkin pian tietää, että hänen työnantajansa sai palautusta sihteerin kuluista. Täten merkitsi ilmoitettu korkeampi palkka enemmän rahaa hänen työnantajansa taskuun. Mitä työntekijä saattoi tehdä? Paperin allekirjoittaminen olisi ollut epärehellistä; se olisi loukannut hänen Raamatun valmentamaa omaatuntoaan. Mutta jollei hän allekirjoittaisi, niin hän voisi menettää työpaikkansa, jota hän kipeästi tarvitsi ylläpidokseen kristillisessä evankeliuminpalveluksessaan. Mitä sinä olisit tehnyt?

Tyttö rohkaisi mielensä, meni työnantajansa luo ja sanoi: ”Minä en yksinkertaisesti voi allekirjoittaa tätä paperia.”

”Miksi ette?” hän kysyi.

”Sehän ei ole rehellistä. Minä en ole ansainnut noin paljon rahaa”, hän vastasi.

”No mutta sehän on tavallinen menettely liikemaailmassa. Jokainen tekee niin”, työnantaja väitti.

”En voi sille mitään. Minä en vain voi allekirjoittaa”, tyttö vastasi.

Mies oli kuohuksissa ja moitti tyttöä hänen asenteensa vuoksi. Mutta sitten hän istuutui takaisin tuoliinsa ja oli pitkän tovin nähtävästi syvissä mietteissä. Lopulta hän puhui: ”Olette oikeassa. Olette oikeassa. Me teemme sen oikealla tavalla”, hän sanoi.

Eräs yleinen tapa on, että autokauppiaat kääntävät käytettyjen autojen matkamittareita taaksepäin, niin että niiden mukaan olisi ajettu vähemmän kilometrejä kuin todellisuudessa. Mutta kun erään Jehovan todistajan työnantaja Albanyssa Georgiassa Yhdysvalloissa pyysi häntä tekemään näin, niin hänen omatuntonsa ei sallinut hänen tehdä sitä. Hän menetti työpaikkansa, mutta säilytti hyvän omantunnon. Merkitsisikö hyvän omantunnon säilyttäminen näin paljon sinulle?

Epärehellisyys on yleistä myös autojen korjaamisessa. Eräs Jehovan todistaja, joka oli vasta saanut paikan huoltopäällikkönä eräässä Cadillac-Oldsmobile-korjaamossa Ogdenissa Utahissa Yhdysvalloissa, joutui tekemisiin tällaisen menettelyn kanssa. Hän selittää: ”Mekaanikko korjasi vaihteistoa ja saadakseen ylimääräistä maksua tehtävästä veloitti lisätyöstä. Kysyin sitä häneltä, mutta hän sanoi, ettei kukaan tietäisi erotusta ja että yhtiö hyötyisi siitä. Sanoin hänelle, etten voinut suvaita sellaista epärehellisyyttä.

”Mekaanikko oli suunniltaan ja meni omistajan luo ja kertoi, mitä oli tapahtunut. Minut käskettiin konttoriin ja minulta kysyttiin asiaa mekaanikon läsnä ollessa. Sanoin omistajalle, etten halunnut osallistua sellaisiin menettelyihin ja että koska sellainen mies voi varastaa yhtiölle, hän varastaisi myös yhtiöltä. Omistaja hymyili ja sanoi: ’Arvostamme rehellisyyttänne ja yleviä periaatteitanne. Siitä syystä halusimme teidät tähän työhön.’”

Millainen omatunto sinulla on? Onko sinun vaikuttimenasi omatunto, joka on herkkä Jumalan sanan opetuksille? Jos on, niin syyllisyyden tunto ei kalva mieltäsi, vaan sinä nautit tosi tyytyväisyydestä ja mielenrauhasta. Se ohjaa sinua aina tekemään sitä, mikä miellyttää Jumalaa. Se merkitsee lopulta sinulle Jumalan antamaa loputtoman elämän siunausta hänen uudessa asiainjärjestelmässään.