Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g74 22/2 s. 20-22
  • Onko avioero ratkaisu?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Onko avioero ratkaisu?
  • Herätkää! 1974
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Avioero voi lisätä ongelmia
  • Raamatun kanta on tasapainoinen
  • Pienistä ärtymyksen aiheista selviytyminen
  • Aviomiehen ja -vaimon osa
  • Avioliitto joka ei särkynyt
  • Työskentely avioliiton parantamiseksi
    Herätkää! 1976
  • Voidaanko avioliittosi pelastaa?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1970
  • Avioero – mitä Raamattu todella sanoo siitä?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1988
  • Menestyksellinen perhe-elämä
    Onnellisuus – miten löydät sen
Katso lisää
Herätkää! 1974
g74 22/2 s. 20-22

Mikä on Raamatun kanta?

Onko avioero ratkaisu?

AVIOEROT lisääntyvät hälyttävässä määrin. Yhdysvalloissa ne ylittävät nykyään solmittavien avioliittojen määrän ja väestönkasvun yleensä. Suomessa joka seitsemäs avioliitto päättyy eroon, Helsingissä joka neljäs. Joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa on järjestely, jonka avulla avioparit voivat saada avioeron entistä nopeammin kummankaan osapuolen tarvitsematta esittää syytettä toista vastaan. Tällä menettelyllä eräs avioliitto purettiin äskettäin kahdessa ja puolessa minuutissa.

Miksi niin monet avioliitot purkautuvat? Jotkut syyttävät ”moraalin luhistumista”, naisten taloudellista riippumattomuutta ja aviomiehen ja -vaimon ”kommunikaatiovaikeuksia”. Mutta usein pulmana on vain puolisoon pettyminen. Eräs nainen valitti: ”En vain voi kunnioittaa miestäni.” Eräs mies valitti: ”Vaimoni ei ole alistuvainen.” Toiset sanovat: ”Emme vain rakasta toisiamme emmekä voi enää elää yhdessä.”

The Wall Street Journal -lehden kirjoittaja viittasi vielä erääseen avioliittojen purkautumisen syyhyn: ”Miehet ja naiset tavoittelevat romantiikkaa mutta ovat usein haluttomia kohtaamaan avioliiton usein epäromanttisia vaatimuksia.” Näin oli sen vaimon laita, joka äskettäin jätti aviomiehensä ja 12-vuotiaan tyttärensä. Hän sanoi aviollisista velvollisuuksistaan: ”Tunsin itseni niin vaivatuksi . . . jopa vastuusta valmistaa kolme ateriaa päivässä ja käydä kaupassa.” Jotkut pitävät avioeroa tämänkaltaisten pulmien ratkaisuna. Mutta onko se todellakaan ratkaisu?

Avioero voi lisätä ongelmia

Mitä ajattelet? Ratkaisiko tuo nainen todellisuudessa pulmansa? Vapauttaako perheen jättäminen hänet tarpeesta käydä ostoksilla ja valmistaa aterioita? Saako lisäksi henkilö, joka työskentelee vain elättääkseen itsensä, yhtä paljon tyydytystä kuin se, jonka ponnistelut suoranaisesti hyödyttävät jotakuta toista?

Pohtikaamme joitakin syitä, miksi ihmiset ensinnäkin menevät avioliittoon. Yksi tärkeä syy on se, että he tarvitsevat läheistä toveruutta. Tyydyttääkö avioero tämän tarpeen? Vaikka eronnut henkilö ryhtyisikin asumaan jonkun kanssa ilman aviosidettä, niin aito toisilleen kuulumisen tunne puuttuu. Miten kumpikaan sellaisen sopimussuhteen osapuoli voi olla varma, että toinen ei jätä häntä? Sellaisesta järjestelystä puuttuu oikean avioliiton turvallisuus.

Toinen avioitumisen syy on sukupuolisen halun tyydyttäminen. Jos puolisot eroavat, voivatko he täyttää tämän tarpeen tavalla, joka sallii heidän säilyttää itsekunnioituksensa? Saattaa käydä niin, että avioero luo vaikeampia pulmia kuin se ratkaisee.

Jotkin avioeron vakavimmista seurauksista liittyvät lapsiin. Eräs psykiatri sanoi: ”Ei ole liioiteltua sanoa, että lapsen reaktiota toisen vanhemman menettämiseen voidaan verrata hänen reaktioonsa silmän tai käsivarren menettämiseen.”

Tuomari Martin Evans kertoi sydäntä vihlovan tapauksen: ”Oikeussalini ovet työnnettiin äskettäin auki, ja avioeron saanut pariskunta astui sisään kiskoen käsistä välissään olevaa kolmivuotiasta poikaa. Nuo kolme kulkivat kohti penkkiä, jossa holhousta koskeva kuulustelu suoritettaisiin. Heidän kävellessään lapsi ponnisteli koko pienellä voimallaan vetääkseen vanhempiensa kädet yhteen – saadakseen heidät tekemään sovinnon.” Avioeroa harkitsevien tulisi ajatella vakavasti näitä seikkoja ennen päätöksen tekemistä.

Raamatun kanta on tasapainoinen

Jumala on erittäin tietoinen vaikeuksista, jotka avioero voi synnyttää. Sen tähden hänen Sanansa ottaa tasapainoisen kannan näihin asioihin. Raamattu kehottaa aviopareja pitämään avioliittoa pysyvänä järjestelynä. Jeesus sanoi, että aviomiehen tulee ’liittyä vaimoonsa’. – Matt. 19:5.

Mutta mitä tulisi tehdä, jos pulmia syntyy? Oletko kokemuksestasi havainnut, että ihmiset, jotka pakenevat ongelmiaan, tavallisesti ratkaisevat ne? Miten paljon parempi onkaan kohdata vaikeudet ja työskennellä niiden ratkaisemiseksi!

Mutta entä jos naimisissa oleva tekee aviorikoksen tai hänestä tulee homoseksualisti? Sanooko Raamattu, että puolison on pysyttävä sellaisen kanssa kuolemaan asti? Ei. Matt. 19:9 osoittaa Jeesuksen sanoneen: ”Joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden [haureuden, Um] tähden ja nai toisen, se tekee huorin.” Avioero sallitaan siis, jos ”haureus” on tapahtunut. Kreikankielinen sana porneía, joka on tässä käännetty ”haureudeksi”, merkitsee moraalittomia sukupuolisuhteita joko jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, joka ei ole oma puoliso, tai jonkun samaan sukupuoleen kuuluvan kanssa, olipa suhde luonnollinen tai luonnoton ja kieroutunut. Sellaisissa olosuhteissa viaton puoliso on niin halutessaan vapaa ottamaan avioeron ja menemään uudelleen naimisiin. Hänellä ei tietenkään ole velvollisuutta ottaa eroa.

Pienistä ärtymyksen aiheista selviytyminen

Avioliiton pulmat eivät tavallisesti ala niin vakavalla tapahtumalla kuin aviorikos. Pienet ärtymystä aiheuttavat seikat ovat usein väärän suuntauksen alkuna. Joku saattaa olla jossakin määrin pettynyt puolison puutteitten tähden. Persoonallisuuden erot voivat saada henkilöt katselemaan asioita eri tavoin, mikä synnyttää epäsopua. Jotkut ovat saattaneet ennen avioliittoa kehittää sellaisia henkilökohtaisia tapoja, jotka ärsyttävät toista. Nämä asiat voidaan ratkaista soveltamalla Ef. 5:21:n periaatetta: ”Olkaa toinen toisellenne alamaiset.” Tämä merkitsee epäitsekkyyden ominaisuuden kehittämistä, oman henkilökohtaisen edun alistamista toisen hyväksi. Kun päämäärä on jalo, sen tekemisestä voi saada mielihyvää.

Pidä myös mielessäsi Saarn. 7:21: ”Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.” Kun ärtymystä syntyy, kuka voi sanoa, ettei ole itse jollakin tavoin lisännyt pulmaa? Eikö ole tavallisesti totta, että molemmissa on jossakin määrin syytä? Oletko riittävän rehellinen itsellesi ja puolisollesi myöntääksesi, että niin on? Kun pulmia syntyy, on hyvin tärkeätä olla halukas keskustelemaan niistä yhdessä. Raamattu kannustaa itse asiassa keskustelemaan niistä samana päivänä, jona ne syntyvät. Ef. 4:26 neuvoo: ”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.” Oletko soveltanut tätä neuvoa elämässäsi?

Aviomiehen ja -vaimon osa

Joitakin avio-ongelmia syntyy siksi, että on hämmennystä siitä, mitkä aviomiehen ja -vaimon osat ovat aviosuhteessa. Hämmennyksen poistamiseksi tarvitaan arvovaltaista mittapuuta, jonka molemmat osapuolet tunnustavat. Raamattu täyttää tämän tarpeen.

Ef. 5:22, 23 sanoo: ”Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää.” Pidä mielessäsi, että perhe on pieni järjestö. Jokainen järjestö tarvitsee jonkun, joka tekee huomattavat päätökset ja kantaa niistä vastuun. Raamattu antaa tämän vastuun aviomiehille.

Mutta tämä ei anna kenellekään miehelle valtaa toimia diktaattorin tavoin vaimoaan kohtaan. Hänen vaimonsa alamaisuuden häntä kohtaan tulisi muistuttaa häntä siitä, että hänkin on alamainen jollekulle. 1. Kor. 11:3 sanoo: ”Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää.” Kristus Jeesus tarkkailee, miten aviomiehet kohtelevat puolisoaan. Aviomiehet ovat viisaita noudattaessaan Ef. 5:33:n neuvoa: ”Myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan itseänsä.”

Mutta vaimoillakin on vastuita. Käsiteltyään, mitä aviomiehiltä odotetaan, Ef. 5:33 jatkaa: ”Mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.” Vaimojen tulee olla myös ”tervemielisiä, siveellisesti puhtaita, työntekijöitä kodissa, hyviä”. – Tiit. 2:5, Um.

Avioliitto joka ei särkynyt

Mutta miten on sinun kohdallasi? Parantaisiko näiden Raamatun periaatteitten soveltaminen sinun avioliittosi tilaa? Huomaa, miten kävi pariskunnan, jonka pulmat olivat kasaantuneet kuudentoista avioliittovuoden aikana. Vaimo kertoo:

”Lopulta kaikki näytti menevän vikaan. Emme yksinkertaisesti näyttäneet voivan kestää kauempaa jokapäiväisen elämän painetta. Emme voineet tulla toimeen emmekä olla yksimielisiä mistään asiasta. Päätimme asua erillään jonkin aikaa ja sovimme, että jos tunteemme eivät olleet muuttuneet erossaolon aikana, hankkisimme avioeron.”

Sitten tämä mies ja vaimo puhuivat miehelle, joka oli samassa tilanteessa kuin he. ”Silmät kyynelehtien hän pyysi meitä olemaan eroamatta. Hän kertoi, miten onneton hän oli ollut asuessaan hotellissa yksin ja kaivatessaan lapsiaan.”

Tämä mies ajatteli, että uskonto voisi auttaa heitä, ja niinpä hän kutsui heidät helluntaikirkkoon. Mutta ratkeavatko pulmat vain kirkkoon menemällä? Kun mies ja vaimo palasivat kotiin, he tiesivät, että ratkaisua ei löytyisi sieltä. Sitten he ajattelivat Jehovan todistajia, joiden kanssa he olivat aikaisemmin keskustelleet joitakin kertoja. ”Tiesimme, että toiset kirkot, joissa olimme käyneet, eivät voineet auttaa meitä, joten ajattelimme: ’Annamme todistajien yrittää.’ Aloitimme heidän kanssaan raamatuntutkistelun tuolla samalla viikolla.

”Se tapahtui viisi kuukautta sitten. Emme ole koskaan olleet onnellisempia ja läheisempiä perheenä kuin nyt olemme. Kaikki neljä lasta tutkivat Raamattua kanssamme, ja alamme oppia käyttämään sitä oppaanamme. Miten sellaisen oppaan avulla voisikaan mennä harhaan?”

Mutta eikö tämä tuonut ehkä vain väliaikaista helpotusta heidän avioliittonsa ongelmiin? Mitä tulevaisuus toi?

Kaksi vuotta myöhemmin mies ja vaimo sanoivat: ”Avioliittomme tila ei ole koskaan ollut näin hyvä, ja onnellisuutemme kasvaa yhdessä hengellisyytemme kanssa.” Mikä aiheutti heidän menneet vaikeutensa? Vaimo selittää:

”Taaksepäin katsellessa on helppo nähdä, että pääpulmamme johtuivat siitä, etten ollut oikealla tavalla alamainen eikä minulla ollut syvää kunnioitusta miestäni kohtaan, niin kuin Raamattu sanoo pitävän olla. Hänkin omistautui liikaa maalliselle työlleen ja laiminlöi muut perhevastuunsa. Paine, joka aiheutui lasten syntymisestä pahuuden keskelle, vaikutti myös osaltaan. Pelkkä lasten saaminen ei merkitse, että osaa kasvattaa heitä! Tarvitsimme epätoivoisesti kaikkia Raamatusta löytämiämme neuvoja oppaaksi lasten kasvattamisessa.

”Nautimme nyt luonnollisesti avioelämästämme enemmän samoin kuin elämästä yleensä. Meillä on valoisa tulevaisuus ja yhteinen päämäärä, jota kohti työskentelemme. Meillä on ehtymätön tiedon lähde, johon voimme perustaa ratkaisumme. Totuus on todellakin uudistanut koko elämämme!”

Painavatko ongelmat sinun avioliittoasi? Avioero ei todennäköisesti ole ratkaisu. Monia aviopareja on autettu muovaamaan avioliittonsa aivan uudelleen siten, että mies ja vaimo ovat opetelleet ja soveltaneet Raamatun periaatteita. Se voi auttaa myös sinun avioliitossasi.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa